Nuotti
Hikipedia
| Tätä artikkelia pitäisi hikifoida yleisesti. |
Hikivaltion kansallislaulu, kolmas säkeistö...
♪♪♪♪♫♫♬♬♬♬♪♪♪♪♫♫ ♪♪♪ ♪♪♫♫♫ ♪♪ ♪♪ ♪♪ ♫♫♫♫♪♪! ♪♪♪♪♫♫♪♪♪♪♫♫ ♪♪♪ ♪♪♫♫♫ ♪♪ ♪♪ ♪♪ ♫♫♫♫♪♪! ♪♪♪♪♫♫♪♪♪♪♫♫ ♬♪♪♪ ♪♪♫♫♫ ♪♪ ♪♪ ♪♪ ♫♫♫♫♪♪! ♪♪♪♪♫♫♪♪♪♪♫♫ ♪♪♪ ♪♪♫♫♫ ♪♪ ♪♪ ♪♪ ♫♫♫♫♪♪! ♪♪♪♪♫♫♪♪♬♪♪♫♫ ♪♪♪ ♬ ♬♬♬ ♪♪♫♫♫ ♪♪ ♪♪ ♪♪ ♫♫♫♫♪♪! ♪♪♪♪♫♫♪♪♪♪♫♫ ♪♪♪ ♪♪♫♫♫ ♪♪ ♪♪ ♪♪ ♫♫♫♫♪♪! ♪♫♫♫♫♫♫ ♪♪♪♫♫ ♪♪♫♫♫ ♪♫♫♪♪ ♪♫♫♪♪ ♪♪ ♪♫ ♪♪ ♪♫! ♪♫♫♫♫♫♫ ♪♪♪♫♫ ♪♪♫♫♫ ♪♫♫♪♪ ♬♪♫♫♪♪ ♪♪ ♪♫ ♪♪ ♪♫! ♪♫♫♫♫♫♫ ♬♪♪♪♫♫ ♪♪♫♫♫ ♪♫♫♪♪ ♪♫♫♪♪ ♪♪ ♪♫ ♪♪ ♪♫! ♪♫♫♫♫♫♫ ♪♪♪♫♫ ♪♪♫♫♫ ♪♫♫♪♪ ♪♫♫♪♪ ♪♪ ♪♫ ♪♪ ♪♫! ♪♫♫♫♫♫♫ ♪♬♪♪♫♫ ♪♪♫♫♫ ♪♫♫♪♪ ♪♫♫♪♪ ♬♪♪ ♪♫ ♪♪ ♪♫! ♪♫♫♫♫♫♫ ♪♪♪♫♫ ♪♪♫♫♫ ♪♫♫♪♪ ♪♫♫♪♪ ♪♪ ♪♫ ♪♪ ♪♫!
Sisällysluettelo |
[muokkaa] yleistä
Nuotti eli nootti (engl. note) on yleensä paperille tuotettu merkki, usein merkkijono, joka sisältää tulkittavissa olevaa symboliikkaa. Erotuksena muuntyyppisistä nooteista musiikkinuotit aina merkitään vaakaviivoille, joita on vakiokäytössä viisi allekkain. Näin voidaan esittää nuottien keskinäiset arvoasteet ilman, että mikään nuotti sekoittuu toiseen, ja mahdollistaa musiikin esittämisen myös nuotin vierestä. Nuotilla on yleensä pää. Se voi olla joko täynnä tai ontto. Säveltäjän pää on joka tapauksessa yleensä molempia. Nuotti ei soi, mutta sen kuvaama ilmiö sävel kylläkin. Sävel on samalla taajuudella pitemmän tai lyhyemmän aikaa kuuluva ääni mahdollisine ylä-äänineen, eikä korkeudeltaan vaihteleva uau uau uau uau-tyyppinen monofoninen melodia, jota kuulee toisinaan kaupungilla ylinopeutta ajavista yksitoikkoisesti maalatuista autoista.
[muokkaa] Nuotin ja sävelen suhde
Melodia muodostuu sävelistä, jotka ovat nuottien sisäinen olemus. Sävelestä kiinni saamisen helpottamiseksi on useissa nuoteissa myös varsi. Se voi osoittaa alas tai ylös riippuen nuotin erektaatioasteesta. Varressa voi olla lippu, kaksois- tai jopa kolmoislipuke. Tämä ilmaisee kuinka kauan nuotti eli sävel kestää suhteessa muihin nuotteihin (säveliin). Nuotit ryhmitetään viivaston poikki vedetyin pystyviivoin tahdeiksi, joihin kuuluu yksi tai useampia nuotteja. Näin isoimmat ja tyhjäpäisimmät nuotit, joilla on ns neutraali erektaatioaste eli ovat varrettomia yleensä eristetään muista nuoteista kokonaan, ja ne saavat kulkea omaan tahtiin.
[muokkaa] nuotti viivastolla
Nuottiviivasto on erittäin merkittävä keksintö nuottien kannalta. Ilman sitä nuotit voitaisiin sekoittaa muihin nuotteihin eli nootteihin, joita voi kirjoittaa vaikka note-padilla. Viivaston keksijä on näin koko kirjoitetun musiikin keksijä. Muut nuotit voivat olla kapulakielikoodattuja ulkopuoliselle täysin ymmärtämättömiä kirjain- yms merkintöjä, kun kansainvälisessä politiikassa puolestaan nootit pyritään tekemään vastaanottajan kannalta mahdollisimman selkeiksi ja helposti ymmärrettäviksi ilman koodin tulkinnasta aiheutuvaa viestin ymmärtämisen vaikeutumista. Se ei tietenkään takaa, että vastaanottaja ylipäätään ymmärtää jotain jostain eli mistään mitään. Kun nooteista on pulaa, puhutaan noottikriisistä.
Joskus nuotit eivät pysy niille osoitetulla viiden vaakaviivan viivastolla. Tätä kurittomuutta varten on kehitetty apuviivat, joita voi olla viivaston ala- tai yläpuolella. Näihin vangitaan viivastolta karanneet nuotit. Tasa-arvon vuoksi apuviivoja voi olla enintään viisi. Viivastoja voi olla kaksi tai useampia allekkain. Tällöin on kyseessä partituuri. Viivaston alkuun kirjoitetaan, millä soittimella kyseisen viivaston nuotit soitetaan. Jos soittaja ei ole paikalla, vedetään vastaava mikserin liuku alas.
[muokkaa] muuta
Kun nuotteja on kirjoitettu tai painettu tarpeeksi paperille, säveltäjä tai muu kirjoittaja(plagiaattori, kopisti tms) toteaa viimeisen nuotin osalta, että pieleen meni koko urakka koska painovirhepaholainen (lat. Luciferus misprintalis) tuhosi viimeisen nuotin mukana kaiken muunkin. Tästä syystä keksittiin nuotio, jossa voidaan polttaa virheelliset nuottipaperit sen estämiseksi, että kyseisestä sävellyksestä pääsisi liikkeelle virheellinen tai muuten epäasiallinen versio.
