Nuijasota

Hikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Antti Isotalo ja Antti Rannanjärvi lähdössä Seinäjoen tangomarkkinoille joskus vuoden 1890 tienoilla, jolloin tapahtuma oli tullut jo maankuuluksi järjestyshäiriöistään. Huomaa heidän varustautumisensa mahdollista käsirysyä silmällä pitäen. Voidaankin sanoa, että nämä kaksi miestä toivat lukuisia ajanmukaistuksia suomalaiseen tappelu- ja hakkaamiskulttuuriin.

Nuijasota on yleisnimitys kaikille paikalliskahinoille. Nimitys tapahtumalle tulee siitä, että tappelun apuvälineenä käytetään yleensä nuijaa tai siihen rinnastettavaa esinettä; myös osaaottava henkilö on luokiteltavissa yleensä nuijaksi.

Nuijasodan historia lyhyesti[muokkaa]

Ensimmäinen virallinen Nuijasota käytiin vuosina 1596-1597. Toimeenpanijoina suomalaiset talonpojat.

Nuijasodan historia laveammin[muokkaa]

Ensimmäisen virallisen nuijasodan jälkeen vähitellen ilmeni, että suomalaiset ovat innokkaita hakkaamaan toisiaan. Valtakunnallinen ohranatoimi(myöhemmin poliisitoimi) raportoi vuosien 1600-1630 välillä useita tuhansia paikallistason tappelunnujakoita, joissa oli käytetty apuvälineinä nuijia (ohranat itse torjuivat ilmiöitä pampuilla, joka lienee nuijaan rinnastettava esine).

Viinan keksiminen kehittää ilmiötä[muokkaa]

Ensimmäiset räkäkännit laajemmassa mitassa havaittiin 1700-luvun alkupuolelta alkaen. Viinan mukaantulo tappeluihin raaisti niitä entisestään. Kuuluisat ensimmäiset kylätappelut ovat peräisin juuri noilta ajoilta. Viinan myötä tappeluvälineiksi tulivat usein myös puukot, kirveet, vesurit ja tuliaseet, kellä niitä vain sattui olemaan.

Nuijasota siirtyy kaupunkiin[muokkaa]

Vähitellen kaupungistumisen myötä muodostui asuinalueita ja lähiöitä, joiden asukkaista osa tykkäsi haastaa riitaa joko keskenään tai muiden kanssa. Ensimmäiset vaatimattomat jengitappelut muotoutuivat nimenomaan tällä tavoin. Kaupunkitappeluissa menetelmät ajanmukaistuivat sikäli, että avuksi tulivat aikaa myöten nyrkkiraudat, hevosenkengät ja polkupyörän ketjut. Nykyisin nuijasotien tyyssijoina voidaan pitää myös erilaisia massatapahtumia, jollaisia ovat esim. musiikkifestivaalien nimeä kantavat yleiset sikailu- ja örvellystapahtumat, joihin kuuluu myös jääkiekko-ottelut.

Katso myös[muokkaa]