Nilkkakoru
Nilkkakoru on sodankyläläisen hienoston käyttämä ns. jengitunnus. Kyseinen vähemmistö kantaa riipusta häpeilemättä ja ylpeydellä.
Valmistus[muokkaa]
Nilkkakoruja voi olla monenlaisia, mutta normaalisti käytettävät ovat valmistettu halvasta metallinsekaisesta aineesta. Sodankyläläisten piireissä tunnettuja ovat myös Aasian maissa jalometallina myydyt korut, joista harvoin maksetaan tulleja tai veroja. Nämä kolmansissa maissa tuotetut korut tuodaan maahan normaalisti sukulaisten toimesta, koska montaakaan sodankyläläistä ei tiedettävästi ole tavattu Oulun alapuolella. Kalliimpia, aidosta hopeasta valmistettuja koruja tapaa hyvin harvoin muulloin, kuin pyhäpäivinä uudemman kirkon ympäristössä. Kullitetut korut ovat vieläkin harvinaisempia, mutta kantajan tunnistaa kuitenkin jo kaukaa ylevästä kävelytyylistä, sekä liian lyhytlahkeisista housuista. Normaaleilla sodankyläläisillä ei kuitenkaan ollut tarpeeksi varallisuutta näihin arvokkaisiin helyihin, joten rahoitusta on haettu aina Kanadasta saakka. Kanadalaiset perustivatkin 2010 Sodankylään kultakaivoksen taatakseen paikallisten korujen saannin. Vuonna 2016 kaivostoiminnan tuki kuitenkin loppui, kun ruotsalaiset hedelmäkakkupojat ostivat kaivoksen ja siirsivät koruteollisuuden Pohjois-Ruotsiin Skellefteån lähistölle. Näinä päivinä Sodankylän hienosto joutuu taistelemaan uusimmasta mallistosta Evrellin perillisten sekä heidän miespuolisten kukkakauppiasystävien kanssa.
Levinneisyys[muokkaa]
Nilkkakorujengit eivät ole tiettävästi levinneet kovinkaan laajalle alueelle. Tästä huolimatta esimerkiksi Jeesiössä ja Petkulassa kyläläiset odottavat pelonsekaisin tuntein milloin hienosto levittäytyy heidän rauhan tyyssijaansa.
Aatteen synty[muokkaa]
Kaukaisimmat havainnot sijoittuvat aina 1800-luvulle saakka, jolloin huhuttiin, että jopa Aleksi Hihnavaara olisi joidenkin kauppojen yhteydessä saanut näitä kallisarvoisia esineitä käsiinsä. Vuonna 1991 nilkkakorubuumi sai kuitenkin uutta tuulta purjeisiinsa, kun Kaija Kärkinen esitti euroviisuissa kappaleen Hullu Yö nilkkakoru jalassaan. Tästä rohkaistuneena Sodankyläläinen hienosto otti korun omaksi tunnusmerkikseen. Nykyisin aatteen johtohahmona on tunnettu Hanna P., joka silloin tällöin käy luentomatkoilla jopa Kittilässä saakka.
Muuta huomioitavaa[muokkaa]
Kansallisaarteita suojelee paikallinen Jääkäriprikaati, jota on vasta vahvistettu, jo suureen suojelijan ja pelastajan rooliin nousseella T. Puljujärvellä.
Nilkkakorun kummiksi on jo vuosien ajan pyritty saamaan naapuripitäjästä Savukoskelta paikallista Joulun Pukkia. Pukki ei vielä ole ottanut pestiä vastaan, koska ei myöskään ymmärrä korun tarkoitusta.