Nikolaus Kopernikus
Nikolaus Isoherra Kopernikus (s. 19. helmikuuta 1473 - k. 24. toukokuuta 1543) oli kuuluisa tiedemies ja hunsvontti. Saatuaan humalassa turpaansa ja nähdessään tähtiä hän keksi ruveta tarkastelemaan taivasta. Ensimmäisen teleskooppinsa hän varasti vietnamilaiselta kumivenepakolaiselta, ja löysikin ensitöikseen maapallon lähiympäristön suurimman tähden, auringon. Lennettyään ulos tiedeyhteisön kokouksesta kengän kuva perseessään hän ei lannistunut, vaan päätti tulla kuuluisaksi. Eräänä hienona yönä hän teki elämänsä suurimman havainnon, nimittäin sen, että maapallo kiertää aurinkoa. Uskollisen lahkon hallitsema Eurooppa oli kuitenkin tiukan vanhoillisen sensuurin terrorisoima maanosa, ja löytöjensä julkinen möläyttely oli maksaa Nikolaukselle hänen kiveksensä giljotiinissa. Tähtitieteessä Kopernikus oli surkeampi kuin isoäitinsä, mutta hänen viskinvalmistustaitonsa kehittyivät huippuunsa.
Kopernikus heitti vetensä henkensä hyvin dramaattisesti tukehduttuaan humalapäissään omaan oksennukseensa. Jälkikäteen on historiallisissa tutkimuksissa todettu hunsvontti Kopernikuksen isoäidin voittaneen aikansa masturbointikisan. Isoäiti myös myötävaikutti huomattavasti Nikolauksen elämässä, jonka arvellaan olevan syynä myös siihen miksi Nikolauksen löydetyn luurangon sisältä hänen peräsuolensa kohdalla oli tammesta veistetty puutappi. Nikolauksen isä oli tuntematon sotilas, kaverit kehitysvammaisia sikoja ja veli kolmipakarainen eunukki. Nikolauksen serkku oli ansioitunut korpisoturi siperialaisessa neekeriarmeijassa. Mongolian prinssi oli aiheeseen liittyen Nikolauksen rakastaja.
