Nikolai Rimski-Korsakov

Hikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Rimski-Korsakov partoineen laatimassa ostoslistaa ennen viinakauppaan menemistä.
Wiki-deathstar.png
Tosikoille ja heille, joita aihe lähemmin kiinnostaa, on Wikipediassa artikkeli Nikolai Rimski-Korsakov.


Nikolai Andrejevitš Rimski-Korsakov (Николай Андреевич Римский-Корсаков, 18. maaliskuuta 1844, Tihvinä – 21. kesäkuuta 1908, Ljubensk) oli venäläinen säveltäjä. Hän oli venäläisen taidemusiikin kansallisen suuntauksen johtohahmoja ja esiintyi myös Enid Blytonin Viisikko-kirjoissa. Hän oli paitsi tuottelias säveltäjä myös merkittävä opettaja, jonka harmonian ja orkestroinnin taju oli vertaansa vailla. Lisäksi hänellä oli valtava parta. Tämä artikkeli keskittyy lähinnä Rimski-Korsakovin partaan. Niiden, jotka eivät pidä partavitseistä, on suositeltavaa lopettaa artikkelin lukeminen tähän.

Parta ja ura[muokkaa]

Nikolai Rimski-Korsakov syntyi perinteikkääseen parrankasvattajaperheeseen. Hän oli jo varhain kiinnostunut musiikista, mutta pojan vanhemmat eivät juurikaan rohkaisseet tätä muusikonuralle, vaan painottivat perinteistä venäläistä parrankasvatusta.

Rimski-Korsakov oli siviiliammatiltaan sotilas, tarkemmin ilmaistuna laivastoupseeri. Hän pelasti aluksensa merisotaharjoituksissa Asovanmerellä vuonna 1863, kun harhautunut kranaatti osui hänen partaansa ja räjähti sen suojissa aiheuttamatta vahinkoa.

Purjehdittuaan Keski-Aasian aroilla paikoilla joitakin vuosia Rimski-Korsakov aloitti vakavan sävellystyön. Hänen partansa takertui Mili Balakirevin ulko-oveen, ja siihen sotkeutuivat pahasti myös César Cui, Modest Musorgski ja Aleksandr Borodin. Koska parrassa rimpuilu oli hyödytöntä, miehet löivät hynttyyt yhteen ja ryhtyivät säveltämään venäläiskansallisiin aiheisiin pohjaavaa musiikkia. Ryhmän työ takkusi Rimski-Korsakovin parran mukana. Kerran Musorgski eksyi krapulassa Rimski-Korsakovin partaan ja löysi ulos vasta kuukauden kuluttua kärsien ankaria alkoholivieroitusoireita.

Vuonna 1871 Rimski-Korsakov sai opettajanviran Pietarin konservatoriossa. Hän julkaisi useita menestyksekkäitä teoksia, kuten Šeherazaden, joka kertoo intialaisen sulttaanin parturi-kampaajasta. Muita kuuluisia Rimski-Korsakovin teoksia on esimerkiksi alkusoitto Venäläinen pääsiäinen, joka kuvaa perinteistä venäläistä pääsiäisen juhlintaa (so. kännäämistä). Säveltäjä suunnitteli myös alkusoittoja nimeltään Venäläinen joulu, Venäläinen loppiainen ja Venäläinen helluntai, mutta luopui ajatuksesta, koska Venäjällä kaikkia em. juhlia vietetään kännäämällä. Kun Pietarin konservatorio-orkesteri harjoitteli pääsiäisalkusoittoa, Rimski-Korsakov halusi demonstroida erästä kohtaa pasuunalla malliksi. Pasuuna kuitenkin katosi hänen partansa sisään, eikä sitä enää löydetty. Rimski-Korsakov pakotettiin hankkimaan uusi omalla kustannuksellaan.

Rimski-Korsakov nautti melko hyvästä terveydestä moniin kollegoihinsa verrattuna. Hän ei ollut dipsomaaninen rapajuoppo kuten Musorgski eikä masennuksen ja syyllisyyden riivaama homppeli kuten Tšaikovski. Kerran hänelle kuitenkin tuli kasvoihin kiusallisesti kutiavaa ihottumaa, jonka hoito edellytti parranajoa. Rimski-Korsakovin leikatut partakarvat aiheuttivat Pietarissa pahan tulvan tukittuaan Nevajoen.

Rimski-Korsakovin säveltäjänura katkesi kuin kimalaisen lento hänen kuolemaansa 1908. Tuolloin järjestettiin paraati, jonka aikana keisari Nikolai II:n hevonen virtsasi erittäin näkyvästi, mikä aiheutti hallitsemattomia naurunpyrskähdyksiä. Nauraessaan Rimski-Korsakov tukehtui partaansa. Säveltäjävainaan parta otettiin talteen ja sillä eristettiin koko Pietarin Talvipalatsi, missä ei ole sen koommin kärsitty kylmästä.

Shemale.jpg Tämä henkilöä käsittelevä artikkeli kaipaa tukevampaa ruokavaliota.
Voit auttaa Hikipediaa syöttämällä artikkelin henkilölle lisäkiloja.