Nightwish
Hikipedia
| VAROITUS!! Tämä sivu kertoo hevi- tai metallibändistä! Tälläisiä sivuja on Hikipediassa jo muutenkin aivan liikaa. Ynnä tämä sivu on kaiken lisäksi aivan turha ja tylsä. Tämä sivu ei tee täällä muuta kuin rasittaa serveriä ja Hikipedian lukijoita. Mikäli sinulla on sanottavaa tästä turhasta artikkelista, sano se keskustelusivulla. |
| ” |
| ” |
| ~Mistä vetoa, että menit halpaan ja luulit, että tämä on Hikipedian tapa "parodisoida" hihhii-tason hauskasti Nightwishiä? | ||
Nightwish (suom. Yökala) on kiteeläinen, Ruåtsista vahvistuksia saanut, orkesteri. Se soittaa sinfonista gootti-folk-pop-proge-heavy-mäiskintä-trance-hard rockcock-kaamos-masennus-syntikkahumppaa, jossa on kuultavissa vaikutteita myös oopperasta, romanttis-keskiaikaisesta klassisesta orkestraalimusiikista, Amerikan alkuperäisasukkaiden kansanmusiikista, irlantilaisesta kansanmusiikista, ruotsalaisesta kansanmusiikista, kansanmusiikista ylipäätään, elokuvamusiikista, japanilaisesta karaokemusiikista, laadukkaasta suomalaisesta iskelmämusiikista, Matista ja Teposta (mikä ei missään nimessä lukeudu edelliseen) sekä Kiteen pitkästä pontikankeittoperinteestä. Vaikutteita on myös muista tyylilajeista, ensimmäiset julkaisut (Enkelit Saatana ensin lunastaa) sisältävät bändin tyyliin nähden melko yksinkertaista sinfonia-power metal-whitemetal-kitarahyrryytys-nuotiolaulua.
Bändi on tunnettu paljonpuhuttelevista syväluotaavista lyriikoistaan, joissa himoitaan Syntistä, pelätään Naapurin Miestä, kuunnellaan hiljaisuutta suljetussa huoneessa, vaalitaan viattomuutta, vihataan kaikkia, haudotaan itsemurhaa, hypätään mereen ja lennetään luudanvarsilla. Bändin lyyriikoita on arvosteltu viittauksista saatananpalvontaan, mutta itse asiassa ne viittaavat ihan tavalliseen pohjoiskarjalaiseen elämänmenoon.
Sisällysluettelo |
[muokkaa] Nightwish ja julkisuus
”Nightwishin suosiota Suomessa ei voi vähätellä; en tunne ihmistä, joka ei luulisi Over the Hills and Far Awayta aidoksi Nightwish-biisiksi.”~Imppeeriumin Mape
Nightwish nousi suuren yleisön tietoisuuteen, kun se antoi kenkää maailman parhaaksi naispuoliseksi rock-laulajaksi tituleeratulle, klassisenkin musiikin parissa menestyneelle solistilleen Tarja Turuselle ja otti tämän tilalle kaikkien järkytykseksi kuulopuheen mukaan ruotsalaisen poplaulajan, jonka nimen oikeinkirjoituksesta ja laulutaidosta ei vielä ole täyttä varmuutta. Vaihdon jälkeen kaikille oli kuitenkin päivänselvää, että uusi laulaja Anette Olzon on tekniikaltaan ja lauluääneltään huomattavasti parempi kuin esim. Turunen, Maria Callas tai Luciano Pavarotti. Myös Tuomas "Anneli" Homopaimen on kosketinsoitin- ja urkutransuista yksi maailman kehittävimmistä.
Kaikki muu on kuitenkin täysin yhdentekevää, koska ainoa asia mikä bändissä merkitsee, on Casion takana lymyilevä stetsonipäinen Mikki Hiiri, puuterilla finninsä peittävä Homopaisen Tuoppi, joka keikistelee Casionsa takaa ja yrittää löytää yleisöstä kivannäköisiä poikia. Hänen sukupuolta tai sukupuolista suuntautumista ei koskaan ole onnistuttu selvittämään, muttei se bändin transumaiseen pop-musiikkiin ja tyylitajuun suhteutettuna olekaan mitenkään olennainen tai tutkinanarvoinen tieto. On arveltu, että hän on jonkinlainen viemärirotan, Kirsti Paakkasen ja Michael Jacksonin ristisiitos.
[muokkaa] Julkaisujen luonteesta - Lähteenä Nightwish.com Forumin faktat alias fanien yksimieliset näkokulmat
[muokkaa] Muut Nightwish -levyt (eli ei DPP = double penetration)
”Last dance, first kiss, your touch my bliss, see how dear oh six to the lust ...vai mitenne sanat nyt menikään, kun mie en ymmärrä tämän hevin päälle?”~Wish I Had An angelin demoversio
”pari lippuu ostettaan tai seuraliseks keikalle :) maksetaan cash money, seksillä tai ihan millä vaan :)”~Jonkun ressukan "ostoilmoitus" yhtyeen ehdottoman epäkaupallisella foorumilla
Nightwish aloitti uransa Tarja Turusen ulinaa ja Tuomaan mahtipontisen komeaa laulua sisältävällä Angels Fall First -levyllä, joka oli hirveä mahtavan upealla riffittelyllä varustettu nuotiolaululevy. Levyllä oli monta oikein mallikasta biisiä, mutta lähes saman verran myös väliinputoajia. Esim. mahtipontinen eepos "Nymphomaniac Fantasia" (suom. "Kuvittele ylivilkkaita neitokakaduja") oli oikeastaan aika ihana kappale ja osoitti, että Nightwishissa on ainesta jopa maailman kärkeen. Tunnetuksi nousivat tunnelmalliset "Astral Romance" ja "Beauty and the Beast", joista edellistä myös kamalaksi tekelleksi sanotaan. Levy sisälsi oikein paljon viattomuutta. Kun katsoo Nightwishin myöhempää toimintaa, viattomuus on kaukana.
Seuraavalla levyllä Oceanborn Nightwish siirtyi huomattavasti teknisempään, vaativampaan ja kikkeliä kasvattavampaan power metaliin. Syntyi "The NW album", joka sisälsi mm. "Gethsemanen" kaltaisen satumaisen kauniin laulun, "Stargazersin" joka ei kolahda millään tasolla mutta silti ei kuulosta miltään muulta musiikilta vaan on erinomainen, "Pharaoh Sails To Orionin", jossa Wilska örisee liikaa, ja jossa on tuntien kuuntelun jälkeen Nightwishin parhaat melodiat, sekä (v)ihastuttavan coverin Walking in the Air. Nightwish sai kuitenkin levytyssopimuksen Spinefarmilta, koska Wilska asuu Helsingissä. Joillakin levyn uudemmilla painoksilla oli mukana mahtavan kaunis balladi "Sleeping Sun". Tarja Turusen laulu oli äärimmilleen kehitettyä oopperalaulantaa, ja sitä kuultiin varsinkin mahtavassa kappaleessa "Passion and the Opera", joka loppua kohden muuttuu pelkäksi ideattomaksi oo-ohoh-ohohohoh-ohohohoh-oo:ksi. Näiden kappaleiden lisäksi on mainittava vielä tarttuvamelodinen, hyvä ja voimakas "The Riddler", jonka kaltainen rokkipala ei vaan sovi sellaisen tublabasarihevin keskelle. Singlehitti "Sacrament of Wilderness" a. uudisti ja elävöitti power metal-genreä, b. ei toiminut ollenkaan ja c. oli paras yhtyeen levyttämä kappale.
Wishmaster oli vain surkean vähä-mahtipontinen levy, joka oli kaikessa yrittäväisyydessäkin vain jonkunlainen välityö, oikeastaan vain huonohko kopio Oceanbornista. Sen ainoa hieno kappale, 7 minuutin "Dead Boy's Poem" oli oikeastaan melko turha, ja todelliset nerokkaalla tavalla yksinkertaiset helmet olivat kappaleet "The Kinslayer", "Wishmaster" ja "Deep Silent Complete", vaikkakin niistä viimeisiksi mainittu koostuu lähes koko kappale aa-aa-aa-aaa-a-aa-aaa:n laulamisesta ja sisältää järjettömiä piippauksia, joita kukaan ei tahdo kuulla. Albumissa oli kuitenkin jopa myös huonot puolensa; kitaristi Empun sävellykset "Bare Grace Misery" ja "Crownless" olivat auttamattoman väliinputoavia ralleja, joista jälkimmäinen oli liiankin stratovariusmainen ja sisälsi lähinnä myötähäpeää aiheuttavaa kikkelitiluttelua ja huonohkoja riffejä. Toisaalta Emppu Vuorinen on Yngwie Malmsteenin verrattavissa oleva virtuoosi, joka ainoastaan "piilottaa" taitonsa. Wishmaster yhtyeen kolmantena albumina oli sen uran ehdoton kliimaksi, jonka jälkeen kaikki alkoi menemään popimpaan suuntaan, Tarjan laulu mukaanlukien uudesta laulajasta puhumattakaan.. Wishmasterilla se kuitenkin oli vielä juuri niin dynaamisen voimallista, kuin vain oopperaheavylaulajalta sopiikin odottaa.
Sitten oli, kamalalta rahastukselta haisevan EP:n jälkeen, aika päästää markkinoille Nightwishin lopullinen huipputeos, hyvin pop välityörahastus Century Child. Basisti oli vaihdettu, erimielisyyksien takia, keskinkertaisesta kuopiolaisesta Tarot-orkesterista, joka on omasta mielestään Suomen kovin livebändi, otettuun Marco Hietalaan. Marcolla on tosi kiva kusenkeltainen, letitetty parta ja Marco soittaa Tarotissa. Marco ei ole myöskään koskaan soitellut muissakaan paskaprojekteissa kuten Raskasta Joulua-jouluparodiassa, Northern Kingsissä, Sapattivuodessa. Tai missään muussakaan rahanpuutteessa tehdyissä halpislevyissä.
Kappale "Bless the Child" oli imelänrasvaisine "ocean"-syntikoineen todella kehittävä tuotos ja sen tai bändin haukkujia on ylipäätään kutsua vähintään hulluiksi tai kateellisiksi. Biisistä tulee mielikuva homosta, jolla vuotaa rypsiöljyt perseestä. "End of All Hope" kertoo Tuomaksen jo monen levyn ajan kestäneestä säälivonkauksesta ja kertoo jo etukäteen Tuomaksen pelosta menettää Tarja itseään komeammille latinomiehille. "Dead to the World" on Marcon esittelybiisi, jossa Marcon ääni särisee kuin jänisräikkä. "Ever Dream" on Tuomaksen varoitus faneille pitää katseet ja ajatukset irti Tarjasta. "Slaying the Dreamer" kertoo edellämainitun fanien tappamisesta ja biisissä harrastetaan suorastaan järkyttävää vihapuhetta. Myös Marco uhkaa Tuomaksen puolesta piiskata jouhiturvallaan fanien naamoja, jotta saa pitää tulevaisuudessakin työpaikkansa. Marcon ääni junnaavassa biisissä on suorastaan uhkaava ja kuulostaa samalta kuin 70 vuotta sitten viimeeksi rasvattu ladonovi avattaessa.. "Forever Yours" on Tuomaksen rakkauslaulu Tarjalle, mutta sisältää väärinpäin soitettuna Tarjaa himoitseville faneille tappouhkauksia sekä homopropagandaa. "Ocean Soul" on todella omaperäisesti nimetty Nightwishin biisi, joka kertoo toisen levyn tapaan Ryhävalaasta, joka nousee aallonharjalla Tuomaksen Casio päällä Tukholman satamaan ja raiskaa kaikki Schlussenin ählämit takapuoleen. "The Phantom of the Opera" on taas hyvin omaperäisesti valittu Tuopin tekotaiteellista homoromantiikkaa hehkuva teko-oopperabiisi, jolla on tarkoitus rasvata viimeinenkin miehen takapuoli.
No niin. Oli aika julkaista menestyslevy Once. Kyseessä oli kerrassaan tylsä, ylikaupallinen ja loppuunasti nuoltu ja laskelmoitu albumi. Tarjan laulu oli poppimaista ja mukana oli kaksi aivan peräkkäin tulevaa kappaleita, joita ei ole vielä erotettu toisistaan. Levy sisälti uudenlaista mahtipontista mestarillisuutta, niin kuin runttaava ja outo avaus "Dark Chest of Wonders", jota seurasivat kaksi ihmeellisen hittivetoista, kauheaa kappaletta, joista toinen oli hyvin diskovaikutteinen. Toisena kappaleena kuultu "Wish I Had an Angel" tylstytti Marcoineen ja jynkkyriffeineen jo toisella kuuntelulla ja "Planet Hell" painui ikiajoiksi Nightwish-fanejen muistiin, ja sen orkestraatiot olivat suorastaan ylimahtipontisia, ja siksi fanit ovatkin nyökytelleet tiuhaan säveltäjä Holopaisen kutsuessa sitä Oncen huonoimmaksi. (Once on muuten Nightwishin huonoin levy heti Dark Passion Playn jälkeen) Mutta tätä kappaletta seurasi tasankointiaaneista kertova "Creek Mary's Blood", jossa muinainen Buffalo Billistä siinnyt pilvenpolttaja John Two-Hawks esiintyi jointti kädessä ja tuli jopa häpäisemään koko bändin lavalle. Nykyaikana tosin on epäilty, että homopaimen ei muuta enää keksinyt saadakseen tylsä lättynsä myytyä. Tälle seurasi täydellisen seireeninen jatko, joka nousi albumin keskinkertaisiimpiin. Marco Hietalan vokaalit ja jynkkyjynkkyriffit sujuivat niin hyvin, että fanit epäilivät bändiä jo välillä Disturbediksi. Tarja kuitenkin palautti heidät maan tasalle. Kuten jo mainittua, kukaan ei ole koskaan saanut selville, missä kohti samanlaisilta kuulostavat, täytteeksi tehdyt mainiot runttausbiisit (Marcon heiniä paremman taidon puutteessa) (ja juuri sen takia monasti kritisoidut, vain koska Nightwish on julkaissut niin monta pelkäksi täytteeksi kelpaavaa mahtavaa tykitystä) "Dead Gardens" (jossa muuten kävi karjaisemassa myös äijistä äijin, Jouni Hynynen) ja "Romanticide" vaihtuvat. Tähän voi olla osasyynä se, että kaikki levysoittimet juuttuvat noin minuuttia ennen edellisen loppua, ja kohta seuraava meneekin jo parhaillaan (josta ei siitäkään ole varmaa tietoa, koska, kuten sanottua, kappaleet kuulostavat melko samanlaisilta - paitsi että Dead Gardensissakin kuuluu piippauksia).
Seuraavaksi tehtiin Once, joka on harvinaisen kuiva, viileä ja tylsä levy. Ja jonka kansi muistuttaa lähinnä Julius Caesarin kipsistä tehtyä omakuvapatsasta. Levy on täyttä kuivaa paskaa alusta loppuun ja Saharakin vaikuttaa hedelmälliseltä keitaalta siihen verrattuna. Levyssä kuullaan myös Marco Hietalan jynkkyjynkky-riffejä biisissä Fish you had an Angel (kalallakin on enkelit) ja kivaa narinalaulua. Jos joku ei ole vielä kuollut kuunneltuaa levyn väkisin puoleenväliin niin levyn loppupuolella esitettävä "Kuolema Tekee Transvestiitin"- balladi tappaa viimeistään tylsyyteen ja aiheuttaa nekrofiilisiä fantasioita. Biisi on jälleen kerran eräänlainen Tuopin tekotaiteellinen oman homouden ylistysbiisi. Toivotaan, että hänen kuoltuaan joku pitää häntä vielä jossain vaiheessa taiteilijana. Tai edes muusikona. Marcon säveltämässä "Higher Than Hope" on kuivempi ja tylsempi kuin Tarotin biisit keskimäärin mikä kertookin jo kaiken olennaisen sekä biisistä, että koko levystä.
Koska levyn sisältö ei miellyttänyt Tarjaa (ihme!) ja pillua ei tippunut, Meikki-Tuoppi päätti erottaa Tarjan näyttävästi heti kiertueen päätyttyä ja lähettää maailmanlaajuisen törkykirjeen siitä kuinka hänen vuosia viritelty yksipuolinen rakkaustarina kuihtui ja etelänmies tuli ja kaappasi Tarjan nenän edestä. Meikki-Tuoppi selitti tätä koko maailmalle monisivuisen törky- ja loukkauskirjeen muodossa, josta tietenkään yksikään pienintäkään sisälukutaitoa ymmärtävä ihminen ei ymmärtänyt mistä asiassa on todellisuudessa kysymys. Tuoppi palkkasi tämän jälkeen 2000 hakijan joukosta myös täysin ö-tason ruotsalaisen karaokelaulajan, jotta hänen omat oceansynansa ja casionsa kuulostaisivat edes hetken hyvältä. Tapahtuneen jälkeen Tuopin naamassa alkoi näkyä entistä enemmän meikkiä ja hän pettymyksestä johtuen muutti tiettävästi sukupuolensa. ja seksuaalisen suuntautumisensa. Vähemmästäkö sitä meikkipoju suuttuu ja asiasta oli todellakin syytä kirjoittaa koko maailmalle levinnyt haukkumis- ja itkukirje, jossa 10 vuoden vonkaus Tuopilta meni täysin harakoille. Tämä kirje osoitti viimeistään, että Meikki-Tuoppi on välttävän soittotaitonsa ja biisientekokykynsä lisäksi myös älyllisesti kehittynyt toimihenkilö. Turusen erotus bändistä oli tietysti Holopaisen tapaan junailtu selän takana ja ilmoitettiin kirjeellä Hjalliksen Jokerit-areenalla tapahtuneen playback-keikan jälkeen "ikäänkuin kiitoksena" menneistä vuosista. Kirjeen menetetystä rakkaudesta olivat allekirjoittaneet myös muut bändin merkittävät muusikot lettiparta-Mace, Yngwie-Emppu ja Techno-Jukkis.
Nykyään Tarja on naimisissa ja Tuomas sinkku.
[muokkaa] Dark Passion Play
Hirveän odottelun jälkeen mielipiteet muuttuivat. Ne, jotka olivat ennen fanittaneet Vibekeä, fanittivatkin 24. 5. 2007 alkaen Anettea. Tuomas oli varmasti käyttänyt suurta älyään jälleen kerran hyvin. Kaikki todelliset fanit joka tapauksessa keskittyivät inhoamaan uutta laulajaa ja julkaistua "Eva"-singleä, joka kertoo siitä kuinka Eva tarjosi käärmeelle pillua Getshemanen puutarhassa. Kitarasoolokin oli Empun tapaan lähes Yngwiemäisen tasokas, mutta onneksi asia korjaantui vieläkin imelämmällä ja homomaisemmalla Amaranthilla, joka on ehkä jopa huonompi ja naurettavampi kuin Nemo. Kappaleessa oli varsin abbamainen kertosäe, mikä loukkaa Abbaa syvästi. Kukaan ei kuitenkaan uskaltanut tunnustaa singleä oikeasti persoonattomaksi goottipopiksi, koska Tuomas on niin ihana kynsilakkapoju <3<3 aaawwwww <3 <3 <3
Nightwish alkoi tässä vaiheessa kuulostaa pelottavasti Within Temptationilta. Spinefarm -levy-yhtiön niskaläskipromoottorit rupesivat kuitenkin raapimaan kerrostuneita niskaläskejään, sillä kukaan ei missään nimessä halunnut plagiaattiskandaalia (ks. Katra). Loppujen lopuksi kohu kuitenkin laantui, sillä sekä Within Temptationin että Nightwishin jäsenet päättivät yhdessä tuumin, että molemmat bändit ovat täyttä paskaa. Amaranth uskallettiin kuitenkin julkaista, vaikka Suomessa vallitsi hyvin bi-seksuaalivastainen ilmapiiti. Videon juoni lainattiin Uniklubilta mikä kertoo bändin metroseksuaalisista päämääristä.
Videolla Anettella on koreografiat, jotka on suunnitellut Matti Nykänen. Biisin on puolestaan säveltänyt Jope Ruonansuu. Koreografioihin kuuluu muun muassa ripsien värjäämiseen kajaalilla, kynsilakan poistoa, kuorintavoiteiden piilomainontaa sekä homomaisen mutkikkaita hartialiikkeitä, joilla pyritään kiinnittämään katsojan huomio muualle surkeasta musiikista. Videolla siis voidaan todeta, ettei Anette osaa tanssia sen paremmin kuin laulaakaan, mutta Nightwish ja meikkipoju Tuomas Holopainen tietävät, että popmusiikissa ole loppujen lopuksi edes kyse laulutaidoista, vaan homomaisista kajaaleista ja kieroutuneista silmistä. Jotkut uskaltavat väittää edelleenkin, että Nightwishin jäsenillä ei ole ainoallakaan enää järkeä päässä tai he eivät itse edes tiedä miltä kuulostavat.
Loppujen lopuksi kaikki kävi kovin äkkiä. Samplet ehdittiin julkaista, albumi vuotaa nettiin, Nuclear Blast rahastaa viidellä eri versiolla kaikista kahdestatoista singlestä sekä vanhojen albumien uudelleenjulkaisuilla ja kaiken huipuksi Nightmailkin saatiin pyörimään.
Levy alkoi imelällä kappaleella "The Poet and the Pendulum", joka kertoo tekotaiteellisesta runoilijahomosta, joka pyörittää pippeliään heiluriliikkeellä helikopterin tapaan. Samoin myös "Whoever Brings the Night" kertoo siitä, että Meikki-Tuopille on aivan sama kuka hänen makuuhuoneeseensa tulee siitä asti kun etelän gigolo vei Tarjan. Monen fanin mieleen oli itseään toistava, upeaa rauhallista mahtipontisuutta sisältävä, Nightwishmainen mutta lähes ainoastaan edellisten levyjen lämmittelyllä pelaava "7 Days To The Wolves", jonka mukaan 7 Päivää-lehti tulee syöttää susille. Levyn ehdottomasti paras vitsi on Amaranth, joka maurettavine pilityksineen ja lauluineen saa ihmiset kuolemaan nauruun. Biisi hakkaa typeryydessään ja imelyydessään jopa Nemon. 7 Days To The Wolvesin lisäksi sivustolle tuli myös Homopaisentyyppinen, rasvaisen imelä "Master Passion Greed", joka sai kaikki Uniklubin jäsenet vaihtamaan kajaalin väriä.
[muokkaa] Biografiaa
Albumit
- Angels Fall First (suom. Enkelit Saatana ensin lunastaa, kutsuttu myös nimellä Enkeelit ee-ensiin...)
- Oceanborn (suom. valtameren syntymä... – ryhävalaan ensimmäiset oceansynat, osa I)
- Wishmaster (suom. toivomusmestari (toiveiden pomo))
- Over the Hills and Far Away (suom. mäen yli ja vittuun täältä)
- Century Child (suom. vuosisadan gaylapsi - tekotaiteilijan tragedia, osa II)
- Once (suom. kerran, ei kuitenkaan toista kertaa)
- Faster Harder Nightwish (suom. Aprilliextra!)
- Dark Passion Play (suom. Kieroutuneen intohimon ja vinosilmien Pokemon-pelejä jo vuodesta 1996!)
[muokkaa] Tiesitkö tämän?
- Tuomas Holopainen sanoo, että jos jokin sanamuoto kuvastaa häntä erityisesti, se on ylimielinen, kusta pää täynnä oleva vasenkätinen narsisti.
- Nightwishin koskettavin kappale nimeltään Romanticide eli romanttinen säynävä (romantic=romanttinen, ide=säynävä) kertoo kivestä.
- Nightwishiä ei ole ikinä kutsuttu goottimetallibändiksi, koska sen musiikillinen anti on niin monipuolista. Tosiasiassa media joko a) ei luokittele Nightwishiä goottimetalliksi koska Tervon Iloluontoisin Mies ja vuohenparta Marco Hietala soittaa tätä nykyä yhtyeessä eikä ole edes meikattu, b) ei tiedä tippaakaan Nightwishin tuotannosta ennen Turusen erottamista, muttei halua Nightwishiltä kunnianloukkaussyytettä kutsuttuaan bändiä goottimetalliksi Nemo-videoon perustuen - bändin tuotantoon todella perehtyneet (ei käsitä yhtyeen faneja) ovat huomanneet yhtyeen koko tuotannon olevan samanlaista.
- Kaiva sanakirja uudestaan esiin, sillä menit halpaan: Holopainen ei ole ekshibitionisti vaan eskapisti. Hurry up, kerkiät vielä editoida tuhat foorumille lähettämääsi viestiä, joissa kerrot, kuinka itsekin olet niin kovin paljastamisenhaluinen.
| ONKO SIVISTYKSESSÄSI AUKKO? |
| Tämän sivun vitsi perustuu siihen, että se on kirjoitettu käsittelemänsä henkilön tai aiheen (tässä tapauksessa melko ristiriitaisella) tyylillä parodisin tavoittein. Mikäli et tajua tätä sivua, johtuu se todennäköisesti siitä, että olet poppia tai taiderockia kuunteleva untr00, joka ei tiedä mistään mitään. Ehkäpä sinun kannattaisi lukea enemmän runoja itsemurhan suorittamisen ja meren ihailun välillä kiikkumisen ahdingosta. |
