Nigel Mansell

Hikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
”Tuota noin... Voisiko joku ystävällisesti kertoa, mistä saisin ostettua purkillisen viiksivahaa? Viiksieni jakaus näet meni kisan aikana hieman rempalleen.”

Nigel Ernest James ”Viiksimies” Mansell (suom. Naisell' Miestä) (s. 8. elokuuta 1953, Upton-upon-Severn, Worcestershire, Englanti) on entinen englantilainen Formula 1 -kuljettaja ja CART-sarjan mestari.

Lapsuus[muokkaa]

Mansell kertoo muistelmissaan: ”Olin jo pienenä itseni näköinen!”

Nigel Mansell syntyi 1950-luvun Englannissa. Mansellin lapsuus oli poikkeuksellinen, koska hänen murrosikänsä alkoi heti hänen syntymänsä jälkeen. Mansellilla oli jo yksivuotiaana tummat viikset, joihin monet hänen hoitajistaan ihastuivat. Mansell alkoi jo lapsena viettämään playboyn elämää ja hänen ympärillään pyöri paljon tyttöjä jo paljon ennen hänen siirtymistään peruskouluun.

Ura[muokkaa]

Uran alku[muokkaa]

Mansellin ura alkoi hitaasti, mutta varmasti. Kun tytöt alkoivat kyselemään Nigeliltä, ajaako hän autoa, päätti Nigel lopulta alkaa ajamaan kilpaa. Uransa alkuvaiheessa Mansellin oli vaikea kustantaa ajamistaan, koska viiksivaha oli kallista ja sitä meni paljon. Loppujen lopuksi Mansellin uraputki alkoi kukoistamaan, kun hän pääsi ajamaan kartingia.

Kun Mansell oli saanut kokemusta kartingista, hän lähti seuraavaksi Formula Ford -sarjaan. Vuonna 1976 hän ajoi viikset pystyssä voittajaksi peräti kuudessa kilpailussa kaikista yhdeksästä, joihin hän osallistui. Vuonna 1977 hänestä tuli sarjan (ensimmäinen viiksekäs) mestari huolimatta siitä, että hänen niskansa murtui Brands Hatchin aika-ajoissa. Mansell virui sairaalassa kuusi kuukautta neliraajahalvauksen rajamailla, mutta palattuaan takaisin ulkoilmoille, päätti hän jatkaa ajamista.[1]

Kausina 19781979 Mansell ajoi Formula 3 -sarjassa, jossa hänen menestyksensä ei ollut kovin kehuttavaa. Alku näytti silti lupaavalta: hän ajoi heti paalupaikan ja sijoittui kisassa toiseksi. Mansellin talli joutui kärvistelemään Triumph Dolomiten moottoreilla, jotka olivat surkeita verrattuna huipputallien käyttämiin Toyotan nyrkkeihin. Seuraavalla kaudella Mansell vaihtoi tallia, mutta tuloksena jälleen vaatimaton kahdeksas sija.[2] Mansell otti radalla rajusti yhteen Andrea de Cesariksen kanssa ja katkaisi nikamansa. Kun Mansell palasi jälleen ehyenä sairaalasta, sai hän kovanaaman maineen. Sairaalasta päästyään eräs viiksiniekka nimeltään Colin Chapman otti Mansellin siipiensä alle ja unelma F1-uran alkamisesta toteutui.

Formula 1: Kuskina Lotuksella (1980 - 1984)[muokkaa]

”Nyt hyppäät poika autoon ja annat viiksille kyytiä!”
~Colin Chapman

Kaudella 1980 Mansell pääsi Lotukselle säätämään autoa tiimin ykkösnyrkille Mario Andrettille, joten käytännössä Mansellista tuli varamies. Mansellista oli tylsää ajaa pelkkiä testejä, mutta hän teki työtä käskettyä ajaen välillä renkaat kiinni kaiteissa ja välillä lennellen ilmassa. Mansell ajoi kuitenkin niin hyviä testejä, että pääsi kokeilemaan kilpaa ajamista jopa kolme kertaa saman kauden aikana.

”Ei siellä radalla enempää viiksiniekkoja kaivata. Siellä on jo Rosberg.”
~Mario Andretti

Vuonna 1981 Mansell sai kilpakuljettajan paikan, kun Alfa-Romeo sai vedettyä Andrettin riveihinsä. Mansell kehittyi hurjasti ajajana ollessaan Lotuksella ja kaudella 1982 hän suunnitteli F1:n ohella ajavansa Le Mansin 24 tunnin ajon tienatakseen enemmän rahaa[3] käydäkseen parturilla hoidattamassa viiksiään. Mansellin oikean isän korvaajaksi muodostunut Chapman kuitenkin sai Mansellin suostuteltua pysymään vain F1-sarjassa maksamalla hänelle ylimääräistä viiksienhoitorahaa.

Mansellin ura Lotuksella lähti alamäkeen, koska Chapman kuoli yllättäen. Mansell myönsikin myöhemmin Chapmanin olleen hänelle kuin oma isä.

Formula 1: Kuskina Williamsilla (1985 - 1988)[muokkaa]

”Tulkaa kaikki lapset Nigel-sedän luo!”

Vuonna 1985 Mansell siirtyi Williamsille (Lue: PUB GP:lle) Keke Rosbergin tallikaveriksi otettuaan kenkää Lotukselta. Frank Williams oli tyytyväinen, kun hänellä oli kuljettajinaan kaksi viiksekästä miestä, jotka nostivat tallin imagon aivan uudelle tasolle.

”Keke on minulle kuin oma veli.”
~Nigel Mansell

Williamsilla Mansellin ura sai hurjan käänteen. Kisaviikonloppuisin hän paranteli sijoituksiaan tasaiseen tahtiin ottaen kauden lopussa peräti kaksi voittoa. Iltaisin hän kävi Keken kanssa oluella ja joskus he ottivat hyvät kännit.

Kun Nintendo julkaisi Super Mario -pelinsä Nintendo Entertainment System -konsolilleen, havaittiin Nigel Mansellin ja Super Marion yhdennäköisyys maailmanlaajuisesti. Aina kisaviikonloppuisin niin naiset kuin lapsetkin alkoivat yhä kiivaammin pyörimään sankarinsa ympärillä. Silloinkin, kun Mansell ei voittanut kisoja, oli hänen ympärillään suuri lauma nimikirjoitusten kalastajia. Mansellista oli tullut seksisymboli.

Vuonna 1986 Rosberg jätti Williamsin, koska kyllästyi Mansellin ainaisiin "Hey, Brother!"-huudahduksiin. Mansellin uudeksi tallikaveriksi tuli Nelson Piquet, jonka kanssa hän ei ollut enää niin hyvä kaveri. Mansell otti kisaamisen yhä enemmän tosissaan ja taisteli mestaruudesta Australian GP:ssä hamaan loppuun saakka, jolloin hänen renkaansa pamahti häpeällisellä tavalla 19 kierrosta ennen maalia. Alain Prost kruunattiin mestariksi ja Mansell vietiin lasten kanssa pelaamaan Nintendoa.

”Hän on kaikkien naisten ja lasten sankari: Nigelll Mansellll!”
~Murray Walker, 1985

Vuodet 1987 ja 1988 olivat Mansellin uran ehkä katkerimmat. Vuonna 1987 hän voitti muutaman kerran, mutta seuraavana vuonna Mansellin kisat päättyivät lähes poikkeuksetta keskeytykseen. Juddin V8-kone ei tahtonut kestää Keken Nigelille opettamaa rymistelevää ajotyyliä ja Mansellin oli jälleen kerran otettava kenkää.

Formula 1: Kuskina Ferrarilla (1989 - 1990)[muokkaa]

Italialaiset Nigel-fanit saivat taivuteltua Enzo Ferrarin palkkaamaan Mansellin kahdeksi kaudeksi (19891990) Ferrarin rattiin. Italiassa ollessaan Mansell sai uuden lempinimen ”Speedy Mario”, koska hänen luultiin olevan italialainen vauhtiveikko. Mansell otti voiton avauskilpailussaan Brasiliassa, mutta molemmat Ferrari-vuodet menivät käytännössä penkin alle, koska erityisesti Ferrarin autoon asennettu sähköinen vaihdekeppi aiheutti Mansellille lukuisia ongelmia ja hyvin usein kisan jälkeen hänen viiksensä sojottivat lukuisten sähköiskujen vuoksi suorina sivuille.

Formula 1: Kuskina (taas) Williamsilla (1991 - 1992)[muokkaa]

Vuoden 1991 Williams-auto oli niin leveä, että se aiheutti näkyvyysongelmia kanssakilpailijoille.

Mansell oli saanut sähköisistä vaihdekepeistä tarpeekseen ja oli kiinnostunut palaamaan takaisin Williamsille sillä ehdolla, että hänestä tehtäisiin ykköskuski. Frank Williams oli pysynyt kovana ja sanonut sen olevan mahdotonta. Mansell ei ollut pitänyt asiasta ja lähti kävelemään. Ihme kuitenkin tapahtui ja Mansell palasi vielä kerran Williamsin rattiin.

Williams oli alkanut kehittämään puoliautomaattista vaihteistoa, mistä Mansell ei ollut pitänyt ja hän ajoi kauden 1991 alun surkeasti, kunnes pääsi lopulta voittojen makuun. Viisi voittoa ja muutama pistesija siivittivät hänet MM-kakkoseksi.

Vuonna 1992 Mansell oli ylivoimainen ylivoimaisella autollaan. Hän voitti viisi ensimmäistä kisaa putkeen ja sinetöi mestaruutensa jo Unkarissa. Mansellin kunniaksi tehtiin kohua herättänyt videopeli nimeltään Nigel Mansell's F-1 Challenge. Koska Nintendo oli julkaissut samana vuonna Super Mario Kart -pelinsä Super Nintendolle, haastoi Nintendo Gremlin Graphicsin oikeuteen syyttäen heitä plagioinnista. Nintendo voitti oikeudenkäynnin ja sai mittavat korvaukset, mutta Mansellin peli möi silti hyvin eikä tuottanut edes tappiota, koska yhdeksän kymmenestä pelin hankkineesta lapsesta luuli pelin olevan Super Mario Kart.

CART: Kuskina Newman/Haas Racingilla (1993 - 1994)[muokkaa]

Mansell ei viihtynyt enää Williamsilla, koska Alain Prost oli tulossa hänen tallikaverikseen. Mansell pakkasi laukkunsa ja teki vaihtokaupat Michael Andrettin kanssa, joka meni ajamaan F1-sarjaan, Mansellin hypätessä CART-auton rattiin Yhdysvalloissa. Mansell dominoi ensimmäisessä kilpailussaan Australian Surfers Paradisessa ja otti paalupaikan sekä voiton heti kättelyssä. Phoenixin radalla Mansell loukkasi selkänsä, mutta onnistui loppukaudesta löylyttämään kanssakilpailijansa ja nappasi mestaruuden itselleen.

Kaudella 1994 Mansell riitaantui Mario Andrettin kanssa ja menetti suosiotaan Yhdysvalloissa. Mansellille oli järjestetty nimikirjoitustenjakotilaisuus, mutta se oli peruutettu heikon kysynnän vuoksi.[4] Andretti oli keksinyt Mansellista ihmeellisiä juttuja ja jopa väittänyt, että Mansell käyttää tekoviiksiä. Ihmiset pitivät Andrettin puheita tosina ja hylkäsivät Mansellin.

Formula 1: Kuskina (taas uudelleen) Williamsilla (1994)[muokkaa]

Frank Williams otti Mansellin takaisin tuuraamaan David Coulthardia loppukaudeksi 1994. Hän kuitenkin kävi ajamassa vielä kisoja Pohjois-Amerikassa ja viimeisen F1-voittonsa hän sai Australiassa lahjaksi Michael Schumacherilta ja Damon Hilliltä, heidän ajaessa toisensa ulos radalta.

Oltiin jo lähes varmoja, että Mansell saisi jatkaa Williamsilla vielä vuonna 1995, mutta Frank Williams oli tylynä: ”Viikset eivät ole enää muodissa, vaan tarvitsemme leveäleukaisen kuljettajan”. Näin ollen David Coulthard vei paikan Mansellin viiksien edestä.

Formula 1: Kuskina McLadalla (1995)[muokkaa]

McLada oli päättänyt palkata riveihinsä maailmanmestarin. Koska he eivät saaneet Schumia, he ottivat Mansellin. Amerikassa ollessaan Mansellista oli tullut pääasiassa hampurilaisista koostuneen ruokavalionsa ansiosta hyvin leveäharteinen, joten hän ei mahtunut McLadan autoon aluksi lainkaan. Vasta sitten, kun mekaanikot jaksoivat sahata ohjaamon reunoja riittävästi, pääsi Mansell ajamaan taas kilpaa. Hän kuitenkin hävisi tallikaverilleen Mika Häkkiselle joka kerta ja hänen F1-uransa sai nolon lopun. Mansell sai potkut.

Formula 1 -uran jälkeen[muokkaa]

F1-uransa jälkeen Mansell alkoi tekemään pätkätöitä. Vuonna 1998 hän kokeili huonolla menestyksellä ajaa Touring-autoja.

2000-luvulla Mansell sai pestin GP Masters -luokkaan päästen taas voittojen makuun, mutta taloudellisten ongelmien vuoksi sarjaa ei kyetty pyörittämään kunnolla ja Mansell joutui etsimään muita töitä. Silloin tällöin Mansell on aina löytänyt jostakin auton, jota hän on voinut vähän ajella.

Nigel Mansellin viikset[muokkaa]

Viiksien menetys[muokkaa]

Menetettyään viiksensä Mansell ei ollut enää kenenkään – ei edes itsensä näköinen.

F1-uransa jälkeen Mansell oli käytännöllisesti katsottuna liemessä, kun hän alkoi saamaan yhä enemmän fanipostia ympäri maailmaa. Suurimmassa osassa kirjeistä oli lapsien tekemiä piirroksia, joissa Nigel-setä oli pukeutuneena putkimieheksi. Niiden lisäksi kirjeiden joukossa oli paljon naisten lähettämiä rakkauskirjeitä ja vain hyvin vähän pelkkiä nimikirjoituspyyntöjä. Lopulta Mansell sai yli 20 000 kirjettä päivässä ja hän vajosi hermoromahduksen partaalle yrittäessään vastata niihin kaikkiin.

Lopulta Mansell tuli hulluksi ja eräänä aamuna saatuaan niskaansa 50 000 kirjettä postipojan auton lavalta, hän juoksi puutarhavajaansa ja otti pensassakset käsiinsä. Sitten hän pisti päänsä kiinni ruuvipenkkiin ja leikkasi viiksensä kahdella nyhtäisyllä poikki. Lopuksi hän otti hiomakoneen ja tasotti lopputuloksen käyttäen puhki yli 40 hiomapaperia.

Unohdettuaan vihopäissään avaimensa, Mansell palasi taloonsa ikkunan kautta ja hänen vaimonsa Roseanne ei ollut tuntenut enää miestään. Roseanne soitti poliisille ja he veivät Mansellin putkaan, koska poliisit eivät myöskään olleet tunnistaneet häntä. Viiden kuukauden kuluttua, kun Mansell julistettiin kadonneeksi, hänet tunnistettiin ja lähetettiin takaisin kotiin.

Sen jälkeen Mansell sai kävellä kaduilla rauhassa, koska hän ei ollut enää kenenkään näköinen. Yksikään fani ei enää tunnistanut häntä ilman viiksiä.

Viiksien paluu[muokkaa]

Vietettyään pitkään hiljaiseloa, antoi Nigel Mansell viimeinkin viiksilleen luvan kasvaa takaisin. Viiksekäs Mansell palasi podiumille mikrofoni kourassaan Meksikossa 2015. Kansa hurrasi hänelle hänen viiksiensä lepattaessa iloisesti tuulessa[5].

”Olen kaivannut fanejani niin paljon!”
~Nigel Mansell, 2015

Yksityiselämä[muokkaa]

Triviaa[muokkaa]

  • Yli 90 % kaikista maailman lapsista piti Nigel Mansellia Super Mariona ennen kuin hän leikkasi viiksensä.
  • Noin puolet aikuisväestöstä on luullut Mansellia Luigiksi, ennen kuin hän leikkasi viiksensä.
  • Loppuvuodesta 1992 elokuvaohjaaja Annabel Jankel soitti Mansellille ja pyysi häntä näyttelemään Super Marioa uuteen elokuvaansa Super Mario Brosiin. Mansell joutui kieltäytymään, koska kisakalenteri oli liian tiukka. Näin ollen elokuvaan jouduttiin valitsemaan näyttelijäksi keskinkertainen Bob Hoskins.
  • Yli 99 % Mansellin faneista otti tiedon hänen viiksiensä leikkaamisesta yhtä raskaasti kuin maailmanlopun.

Viitteet[muokkaa]

  1. Mansell, Nigel My Autobiography, sivu 88, Collins Willow ISBN 0-00-218497-4
  2. King Nigel Mansell Statistics
  3. Mansell, Nigel My Autobiography, sivu 120, Collins Willow ISBN 0-00-218497-4
  4. BBC Sport - Mario: Nige my worst team-mate
  5. Podium: Nigel Mansell – Motorsport.com Viitattu 19.12.2015.

Katso myös[muokkaa]