Nürnbergin oikeudenkäynnit

Hikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Star.svg
Tämä artikkeli on kouluesimerkki siitä, miltä hyvä sivu voi näyttää. Tee näin.
Wiki-deathstar.png
Tosikoille ja heille, joita aihe lähemmin kiinnostaa, on Wikipediassa artikkeli Nürnbergin oikeudenkäynnit.


Hermann Göringillä oli nähtävästi tylsää oikeussalissa.

Nürnbergin oikeudenkäynnit eli Selittelyn MM-kisat 1946 oli Saksan valtion ja armeijan toisen maailmansodan aikaista johtoa vastaan käyty oikeusprosessi vuosina 19451947. Yleisimmät syytekohdat olivat rikokset rauhaa ja ihmiskuntaa vastaan, hyökkäyssodan suunnittelu, erilaiset sotarikokset ja erittäin vastenmielinen luonteenlaatu.

Syytetyt ja heidän selityksensä[muokkaa]

Hermann Göring[muokkaa]

Göring oli Saksan valtakunnanmarsalkka ja Luftwaffen päällikkö. Hän oli aloitteellinen ns. lopullisen ratkaisun suunnittelussa ja korkea-arvoisin tuomittavaksi saatu natsijohtaja. Puolustusstrategia: Tu quoque! "Niin, mutta kyllä tekin teitte" ja argumentum ad ignoramum "en tiennyt mitään."

”Nykyään kaiken maailman epäilyksiin riittää se, että joku sattuu pitämään univormuista.”

-Laaditte suunnitelmat summittaisista massapommituksista, jotka kohdistettiin siivilejä vastaan hollantilaisissa, belgialaisissa ja brittiläisissä kaupungeissa.

”No, kyllä tekin pommititte Kölnin ja Dresdenin maan tasalle.”

-Me käsittelemme täällä Teidän tekojanne, emme muiden. Määräsitte myös ensimmäiset keskitysleirit perustettaviksi.

”Entäs sitten? Te tuhositte Hiroshiman ja Nagasakin.”

-Kuten jo sanoin, käsittelemme suoraan Teihin liittyviä syytekohtia. Osallistuitte Wannseen konferensissa juutalaisten joukkotuhon suunnitteluun.

”En tiennyt tuhoamisleireistä mitään.”

-Ette mitään?

”En, ja jos olisin tiennyt, olisin puuttunut asiaan.”

-Mutta te olitte mukana suunnittelemassa tuhoamisleirien käyttöönottoa.

”En tiennyt asiasta mitään. Näistä rikoksista ovat vastuussa minua ylemmät tahot.”

-Ketkä?

”Ainakin Hitler...”

-Joka on kuollut.

”Älkää keskeyttäkö. Ja Himmler...”

-Joka on myös kuollut.

Goebbels...”

-Kuollut hänkin.

”Ja Bormann.”

-Joka on kateissa ja mahdollisesti kuollut.

”Siinä teille syylliset. Minä olen viaton.”

-Kaikki nimeämänne henkilöt ovat kuolleita tai kateissa.

”Niinpä. Kätevää, eikö?”

Todettiin syylliseksi ja tuomittiin kuolemaan. Hänellä ei ollut mitään kuolemantuomiota vastaan, mutta olisi mieluummin halunnut tulla ammutuksi kuin hirtetyksi. Tästä pettyneenä teki itsemurhan ennen teloitusta tukehduttamalla itsensä napanöyhdällä, sillä viiksiä miehellä ei ollut.

Rudolf Hess[muokkaa]

”Hitler? Leirit? Sota? Ei, valitettavasti ei kuulosta lainkaan tutulta.”

Hess oli natsipuolueen varapuheenjohtaja. Puolustusstrategia: Argumentum ad amnesiam muistinmenetys.

”En muista mitään. En mistään. Olen menettänyt muistini.”

-Niin varmaan.

”Ei, aivan totta. En muista mitään 30-luvulta tähän päivään”

-Hra Hess, tässä valokuvassa Te keskustelette Adolf Hitlerin kanssa. Tuo mies tuossa olette Te.

”En tunne ketään Hitler-nimistä.”

-Tässä on hänen kirjansa Mein Kampf. Te kirjasitte sen ylös hänen sanelunsa mukaan Landsbergin vankilassa.

”En varmastikaan. Uskoisin muistavani, jos olisin tehnyt jotain sellaista. Te sekoitatte minut nyt johonkin toiseen samannimiseen.”

-Entä tämä valokuva, jossa olette Hitlerin seurassa Vihaamme juutalaisia -kerhon iltamissa puoluepäivien jatkoilla?

”Mitä se minusta muka kertoo?”

-Teillä on kuvassa natsipuolueen käsivarsinauha.

”Missä muka?”

-Tuossa, vasemmassa käsivarressanne. Tuo punainen, jossa on keskellä hakaristi ympyrässä.

”Ai tuo... no se nyt oli pakko olla kaikilla siihen aikaan! Tai niin siis varmasti sanoisin, jos muistaisin koko asiasta mitään. Vaan en muista.”

-Silti, se on...

”Käsivarsinauha ei riitä todisteeksi mistään!”

-No, Teillä on kuvassa myös suuri kyltti, jossa lukee ’Olen tosi kova himonatsi ja tykkään hyökkäyssodan suunnittelusta’.

”En muista sellaisesta mitään.” (jne.)

Todettiin syylliseksi ja tuomittiin elinkautiseen vankeuteen. Tökki itsensä kuoliaaksi haarukalla yli 90-vuotiaana Spandaun vankilassa vuonna 1987. Kaksi vuotta myöhemmin Berliini yhdistyi ja Hess olisi vapautettu.

Alfred Jodl[muokkaa]

Wehrmachtin yleisesikuntapäällikkö ja Führerin sotilaallinen neuvonantaja. Puolustusstrategia: Argumentum ad populum "Kaikki muutkin tekivät niin."

-Valvonnassanne tehtiin useita törkeitä sotarikoksia siviilejä vastaan. Osallistuitte hyökkäyssodan valmisteluun ja salaliittoon rauhaa vastaan.

"Niin no, mutta kun kaikki muutkin olivat mukana. Ei siinä voinut muuta..."

-Jos muut hyppäisivät kaivoon, menisittekö itse perässä?

"En kommentoi."

Todettiin syylliseksi ja tuomittiin kuolemaan. Kuolemantuomio kumottiin vuonna 1953. Mahtaa Alfredia lohduttaa...

Wilhelm Keitel[muokkaa]

Sotamarsalkka ja eräs Wehrmachtin johtajista. Puolustusstrategia: Argumentum ad auctoritatem "Noudatin vain määräyksiä."

-OKW:n johtajana osallistuitte hyökkäyssodan suunnitteluun.

”En minä, mutku toi käski.”

-Kuka?

”No Hitler. Se käski. En mä muuten...”

Todettiin syylliseksi ja tuomittiin kuolemaan.

Joachim von Ribbentrop[muokkaa]

Huomatkaa, että näistä tyypeistä vain Ribbentrop päätyi tuomioistuimen eteen.

Ulkoministeri. Puolustusstrategia: Argumentum ad odium haistattelu.

-Teitä syytetään rikoksista rauhaa ja ihmiskuntaa vastaan sekä hyökkäyssodan suunnittelusta.

”Ja paskat!”

-Solmitte Japanin keisarikunnan ja Italian kanssa Antikomintern-sopimuksen vuonna 1936.

”Haista vittu, homo!”

(Loppu on sensuroitu liittoutuneiden valvontakomission vaatimuksesta.)

Todettiin syylliseksi ja tuomittiin kuolemaan. Yritti neuvotella kahdenvälisen hyökkäämättömyyssopimuksen teloittajan kanssa, mutta epäonnistui.

Alfred Rosenberg[muokkaa]

Rosenberg oli johtava natsi-ideologi ja itäisten miehitysalueiden valtakunnankomissaari. Puolustusstrategia: Argumentum ad auctoritatem "En mä, mutku Hitler, Himmler ja Goebbels."

"Minua ei voi pitää vastuullisena mistään väärästä. Hitler, Himmler ja Goebbels ovat syyllisiä näihin hirveisiin rikoksiin. Heidät kuuluisi tuomita täällä, ei minua."

-Hitler, Himmler ja Goebbels ovat kaikki kuolleet. He tekivät itsemurhan.

"No, juttuhan on sitten pois päiväjärjestyksestä. Voinette sitten vapauttaa minut. Ei muisteta pahalla. Heippa!"

Todettiin syylliseksi ja tuomittiin kuolemaan.

Arthur Seyß-Inquart[muokkaa]

Arthur Seyß-Inquart eli "Scheiß-Inquart" oli Itävallan kuvernööri, Alankomaiden valtakunnankomissaari ja ikävä ihminen. Puolustusstrategia: Argumentum ad misericordiam vaikea lapsuus.

-Te junailitte Anschlussin, jolla Itävalta liitettiin osaksi Saksaa. Muut puolueet kiellettiin, ja aloitte suunnitella juutalaisten ja toisinajattelijoiden eristystä.

"Niin, minulla oli hyvin onneton lapsuus."

-Alankomaiden johdossa Te suunnittelitte maan juutalaisten pakkosiirrot leireille. Yhteensä noin 140 000 juutalaista kuljetettiin tuhottaviksi Puolaan.

"Kotimme oli hyvin köyhä, enkä koskaan saanut leluja."

-Organisoitte hollantilaisten siviilien rekrytoinnin pakkotyöhön ja suunnittelitte kaikkien kaksikymppisten työläisten pakkosiirtoa Saksaan.

"Jouduin leikkimään pelkillä kävyillä ja puupalikoilla koko lapsuuteni."

-Kun hollantilaiset protestoivat lakkoilemalla, Te käynnistitte puolisotilaallisen terrorin. Yhteensä 800 henkilöä teloitettiin määräyksestänne ennen Alankomaiden vapauttamista.

"Ja jouduin käyttämään sisareni vanhoja vaatteita. Se oli nöyryyttävää. Minua pilkattiin koulussa."

-Kun liittoutuneiden joukot etenivät Hollantiin, päästitte patoaltaat tulvimaan pelloille ja tuhositte sadon.

"Isä löi minua usein. Hän riiteli paljon äidin kanssa. Minua pelotti aina silloin."

-Noin 30 000 hollantilaista kuoli nälkään tulvien seurauksena.

"Koulussa opettaja ei koskaan rohkaissut minua." (jne.)

Todettiin syylliseksi ja tuomittiin kuolemaan.

Albert Speer[muokkaa]

"Arkkitehtinä ei ole helppoa."

Varusteluministeri. Puolustusstrategia: Argumentum ad verecundiam "Olen vain arkkitehti."

"Öh, siis, minähän olen vain arkkitehti."

-Te olitte varusteluministeri.

"Niin, mutta kukapa ei nykyisin olisi ollut?"

-Olitte vastuussa Saksan valtakunnan aseteollisuudesta.

"Öh, lähinnä sivutoimisesti. Siis katsokaahan, minä olen arkkitehti ja –"

-Teidän aikananne tehtaissa käytettiin venäläisiä sotavankeja orjatyövoimana.

"Saattoi olla semmoistakin, minä en sitä niin tarkkaan tiedä. Nähkääs, arkkitehtinä –"

-Ette tiedä? Te johditte koko alaa.

"Tiedättehän, miten omapäisiä alaiset ovat. Sitä juuri olen arkkitehtinä..." (jne.)

Todettiin syylliseksi ja tuomittiin 20 vuodeksi vankeuteen. Vapautettiin 1966. Yritti tämän jälkeen etsiä suuruudenhulluja diktaattoreja, joilla olisi mielipuolisia rakennusprojekteja suunnitteilla. Päätyi lopulta kirjoittamaan muistelmateoksia, joissa pyrki vähättelemään omaa osuuttaan sotarikoksissa. Kuoli 1981. Ei havaintoja ainakaan taivaasta.

Julius Streicher[muokkaa]

Streicher oli Der Stürmer -propagandalehden perustaja ja vastaava päätoimittaja sekä ansioitunut antisemitistisen propagandan ja agitoinnin levittäjä. Puolustusstrategia: Argumentum ad eloquantiam Horst-Wessel-Liedin laulaminen niin kovaa, ettei kuullut syytteitä.

"En kuule mitä sanotte! Pompom! Po-po-po-po-po-pom-pom! Po-po-pom! Po-po-pom! Die Fahne hoch! Die Reihen fest geschlossen! Pom-po-pom! SA marschiert mit mutig-festem Schritt..."

-Todistusaineistoa on runsaasti, tässä esimerkiksi-

"Kameraden, die Rotfront und Reaktion erschossen marschieren im Geist in unseren Reihen mit, pom-pom..."

-On Teidän laatimanne asiakirja, jossa-

"Die Strasse frei den braunen Bataillonen, die Strasse frei dem Sturmabteilungsmann! Pom-pom..."

-Siis asiakirja, jossa annatte-

"Es schaun aufs Hakenkreuz voll Hoffnung schon Millionen po-pom..."

-Annatte suoria käskyjä alaisillenne levittää aineistoa-

"Der Tag für Freiheit und für Brot bricht an! Po-pom! Zum letzten Mal wird Sturmalarm geblasen! Pom-pom! Zum Kampfe steh’n wir alle..."

-Ja nyt helvetti hiljaa! Me yritämme-

"...schon bereit! Bald flattern Hitlerfahnen über Barrikaden..."

-Tukkikaa sen suu, ei tuota kestä!

"...die Knechtschaft dauert nur noch kurze Zeit! Die Fahne hoch! Po-pom! Die Reihen fest geschömmpfff…"

Todettiin syylliseksi ja tuomittiin kuolemaan. Kiljui Heil Hitleriä vielä silmukka kaulassa. Siinä teille uskollisuutta.

Muut tuomiot[muokkaa]

Oletko nähnyt tätä miestä? Ilmoita havaintosi välittömästi. Ota huomioon, että hän on pian 117-vuotias ja saattaa näyttää vanhemmalta kuin tässä kuvassa.
  • Martin Bormann, Führerin sihteeri tuomittiin poissaolevana kuolemaan. Tämä ei häirinnyt eläkepäiviä Etelä-Amerikassa. Puolustus: ”Ettepä löydä minua, njäh njäh nää!”
  • Karl Dönitz, sotalaivaston johtaja. Kymmenen vuotta vankeutta. Puolustus: ”Tein ehkä pahoja juttuja, mutta allekirjoitin sentään antautumisvaatimuksen. Sitäpaitsi amiraali Nimitz puolusti minua Nürnbergissä.”
  • Hans Frank, Puolan kenraalikuvernööri. Tuomittiin kuolemaan. Puolustus: ”Olen syyntakeeton, pili-pili pom! Lähettäkää minut mielentilatutkimukseen!”
  • Wilhelm Frick, Saksan sisäministeri. Tuomittiin kuolemaan. Puolustus: ”Kuolemanragaistus on väärin!”
  • Hans Fritzsche, propagandaministeriön jäsen. Vapautettiin. Puolustus: ”En mä, mutku Goebbels.”
  • Walhter Funk, valtionpankin johtaja. Elinkautinen vankeusrangaistus, vapautettiin terveydellisistä syistä. Puolustus: ”Oi, voi, olen vanha ja paikkoja kolottaa! Kylläpä tämä oikeudenkäynti käy voimille (Augusto Pinochet hyödynsi samaa taktiikkaa)!”
  • Ernst Kaltenbrunner, Saksan turvallisuusjohtaja. Tuomittiin kuolemaan. Puolustus: ”Emmekö me kaikki tee virheitä?”
  • Gustav "Taffi" Krupp von Bohlen und Halbach, Kruppin asetehtaiden johtaja. Vapautettiin terveydellisistä syistä. Puolustus: ”Mut se sano et se on 16!”
  • Robert Ley, Saksalaisen työrintaman johtaja. Hirttäytyi vahingossa yrittäessään pukea henkseleitä ylleen. Puolustus: ”Olen jo kuollut.”
  • Konstantin von Neurath, ulkoministeri ja Tšekin käskynhaltija. 15 vuoden vankeusrangaistus. Puolustus: ”Mutta enkö ole muuten ihan mukava tyyppi?”
  • Franz von Papen, Itävallan ja Turkin suurlähettiläs. Vapautettiin syytteistä. Puolustus: ”Katsokaa, olen ihan jopa eri puolueen jäsen kuin Hitler!”
  • Erich Raeder, merivoimien komentaja. Elinkautinen vankeusrangaistus. Puolustus: ”Kuka meistä voi lopultakin väittää olevansa täysin viaton?”
  • Berkel Hortzenbrau, keskitysleirien ala-vara-väli-kenraali-johtaja. Puolustus: "Ai niinkö niille kävi?"
  • Fritz Sauckel, työvoiman hankintapäällikkö, vastuussa orjatyövoimasta. Tuomittiin kuolemaan. Puolustus: ”En tiennyt, että se on kiellettyä.”
  • Hjalmar Schacht, rahaministeri. Vapautettiin syytteistä. Puolustus: ”En tajua mistään mitään.”
  • Richtor Fyllenberg, keskitysleirien kokki. Kuoli maistaessaan tekemäänsä ruokaa. Puolustus: "Jaa-ah?"
  • Johan Schiener, pellinprässääjä. 20 vuotta vankeutta hakaristejä sisältävien lautasten valmistamisesta. Puolustus: "Kun teki vain mieli"
  • Otto, Hitlerin kolmannen sihteerin pikkuserkun perhekoira. Tuomittiin kuolemaan. Puolustus: ”VUFF.”
  • Fabian Stoltz, muuan paikalle eksynyt mies. Tuomittiin kuolemaan. Puolustus: ”Anteeksi, mutta etsin vain WC:tä.”
  • Baldur von Schirach, Hitler-Jugendin johtaja ja Wienin aluepuoluejohtaja. 20 vuoden vankeusrangaistus. Puolustus: ”Lupaan, etten tee sitä toiste.”

Katso myös[muokkaa]