Myrskyluodon Tauno

Hikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Myrskyluodon Tauno[1] (s. 8. helmikuuta 1828 - k. 7. syyskuuta 1876) oli 1800-luvun puolivälissä Turun saaristossa vaikuttanut juopporetku ja häirikkö, josta kirjailija Jari Tervo laati kirjallisen trilogian 19601970-luvuilla.
Myrskyluodon Tauno tavattiin enimmäkseen joronjäljiltä.

Taunon alkuvaiheet[muokkaa]

Tauno syntyi lukutaidottomana Uppsalassa ja pakeni heti kynnelle kyettyään Ahvenanmaalle, koska luuli siellä olevansa turvassa. Jomalassa[1], Jumalan selän takana Tauno Myrskyluoto varttui salskeaksi nuorukaiseksi, mutta tunsi tervettä epäluuloa ruotsin kieltä puhuvia ahvenanmaalaisia kohtaan. Jomalassa ollessaan Tauno perehtyi auttavasti viinan saloihin ja järjesti uinuvassa kylässä monia mieliinpainuvia tappeluja ja järjestyshäiriöitä.

Tauno siirtyy lähemmäksi Suomea[muokkaa]

Myskyluodon Tauno ylittää suojatietä Jomalassa.

Tauno matkusti liftaamalla Maarianhaminaan ja nousi pummilla Viking Isabellan autokannelle ja pakeni sieltä uimalla johonkin vähäiseen, mutta asuttuun saareen. Jonkin aikaa päämäärättömästi harhailtuaan Myrskyluoto, Tauno, erehtyi erääseen grilli-iltaan makkaranpaistoon ja tapasi silloin Maija-nimisen nuoren tytön. Tauno, ennakkoluuloton rantojen jätkä sananmukaisesti, ei aikaillut vaan vei Maijan tarpeeksi syrjään – Bengtskärin majakkasaarelle – saattaen tämän siellä raskaaksi. Saarella ei silloin vielä ollut edes majakkaa, joten Tauno sai hässiä todella rauhassa ja varman päälle. Tauno olisi mielellään jatkanut matkaa heti tämän jälkeen, mutta synnin jäljet alkoivat näkyä varsin pian ja pakoa suunnitelleelta Taunolta takavarikoitiin veneen perämoottori sekä airot ja edellytettiin, että kun on kerran akka alustettu lapsia tekemään, pitää tehdä myös koti.

Perheen alkutaival[muokkaa]

Myrskyluodon Taunolla ei ollut muuta keinoa kuin ryhtyä rakentamaan omakotitaloa. Talon hän rakensi nykyisen Rymättylän saaristoon ja huolimatta rajuista ryyppyputkista sai sen kutakuinkin valmiiksi ennen lopputarkastusta, jossa rakennustarkastaja ihmetteli ääneen erittäin laajaa vakuutusturvaa. Syy selvisi myöhemmin, kun Myrskyluodon Tauno poltti talonsa vakuutusrahojen toivossa. Kaikki tuntuikin vakuutuskorvausten saamiseksi menevän alkuun hyvin, mutta sitten ilmeni eräs silminnäkijä, joka valaehtoisesti kertoi Taunon häärineen kotinsa nurkalla trasselitukon ja bensiinikanisterin kanssa. Syntyi soppa, oikeusprosessi ja tuomio. Myrskyluodon Tauno nuorine perheineen menetti kaiken ja joutui kunnan vuokra-asuntoon asumaan. Tauno kävi lisäksi herrojen ehtoollisella ja sai maksettavakseen sakot, joita kuitenkaan ei koskaan kokonaisuudessaan maksanut.

Perheen lopputaival[muokkaa]

Mihin piruun se ukko on taas jäänyt maleksimaan!?” Maija odottelee miestään palaavaksi ties mistä.

Myrskyluodon Tauno julisti itsestään väärinymmärretyn ja -kohdellun marttyyrin, joka kierteli Turun saaristossa juoden ja laulaen. Perhe sai tulla toimeen miten kuten taisi, mutta helppoa ei Maija-vaimolla koskaan ollut. Tauno hääri sekä äärivasemmistolaisessa että pientalonpoikaisessa puoluetoiminnassa saamatta aikaan muuta kuin meheviä matkalaskuja Turun-reissuiltaan. Valtuutettuna kokousedustajana hän keskittyi lähinnä matkarahojen ryypiskelyyn kaupungin ravintoloissa. Kokouspalautteita käsittelevissä kokouksissa Tauno tapasi usein hermostua yli äärirajojen ja lopulta virkavalta oli pakotettu saapumaan rauhoittamaan syntynyt sekava tilanne. Tässä vaiheessa Hannu Karpo teki Tauno Myrskyluodosta televisio-ohjelman ja juorulehtien suosikkiaiheen; itse tv-ohjelmassa jossa luonnehti Karpoa mukavantuntuiseksi toimittajaksi ja vähäväkisen kansanmiehen tosi ystäväksi. Palkkioksi tästä Karpo julisti Tauno Myrskyluodon olevan miehen itsenäisestä Suomesta ja saavan tästä palkinnoksi aidon savuporopaistin.

Taunon loppu[muokkaa]

Myrskyluodon Taunon viimeiset elinvuodet kuluivat yksityisessä viinatehtailussa. Maija-vaimo oli hänet jo siinä vaiheessa hylännyt ja Tauno oli palannut lähtökuoppiinsa Bengtskäriin tislaamaan ja tissuttelemaan. Hänet olivat siinä vaiheessa unohtaneet kaikki muut paitsi kuolema ja verot. Tauno Myrskyluodon verorästit lankesivat perikunnalle, mutta kunta saatteli hänet hautaan sadattelujen ja yleisen halveksunnan ryydittämänä hyvinvointivaltion ihanteiden mukaisesti.

Triviaa[muokkaa]

  • Åke Lindman ohjasi aiheesta Myrskyluodon Tauno tv-sarjan 1970-luvulla.

Viitteet[muokkaa]

  1. Lunttaa Wikipediasta, jos sanaleikki ei naurata tai luulit sitä kirjoitusvirheeksi.