Muumit

Hikipedia

"Joko kannatat SDP:tä tai itket ja kannatat sitä!" sanoi Muumipappa lähtiessään Keskustan vastaiseen sotaan.

Muumit ovat mukavaa aikuisviihdettä. Siis (vanhemmat) piirretyt (Japanissa tehdyt), tietenkin. Kirjat (rantaruotsalaista perua tietenkin) ovat ihan syvältä. Sana muumit menee helposti sekaisin sanan muumiot kanssa.

Muumiperhe

Niiskuneiti ja Nipsu juttutuokiolla Muumitalon sohvalla.

Muumit ovat kummallisia virtahepo/lumipallo-olioita. Muumit kuuluvat tylppäkuonoisten heimoon, joka on yksi kuonoisten alalajeista. Huolimatta heidän alastomuudestaan, heillä ei tarkkasilmäisimpienkään mielestä vaikuttaisi olevan peräaukkoa ja seksuaalielimiä, mikä on hämmentävää ottaen huomioon muumien suuren kiinnostuksen syömiseen sekä sen, että Muumipeikko on tiettävästi Mamman ja Papan poika. Muumifanit ovatkin spekuloineet muumien sitten Tove Janssonin ensimmäisten piirrosten syntyneen lihavuuden johtuvan siitä, että muumit ovat turvonneet suunnattomasta määrästä pannukakkua. Tätä väitettä tukee myös se, että heillä ei tiettävästi ole minkäänlaista WC:tä tai muuta käymälää talossaan.

Toinen anatominen anomalia on muumien yksitisseisyys. Rintoja on näinollen vain yksi, tosin se on vastaavasti sitäkin suurempi ja nännitön. Tisu sijaitsee silmien ja suun välillä ja hallitsee sitä tilaa melko ylivoimaisesti.

Luonnos todellisesta muumista, joka on nähty hiiviskelevän lähistöllämme. Kuva saatiin, mutta ikäväksi onneksi se maksoi kuvan piirtäjän hengen.

Muumien ehdoton päähenkilö on Muumipeikko. Hänen paras ystävänsä on asuntoveroa teltassa pakoileva hamppuveikko Nuuska Muikkunen. Muumipeikon kavereihin kuuluu myös Niiskuneiti, joka pyöreästä muodostaan ja punk-henkisestä pelkkä otsatukka -kampauksestaan huolimatta vaikuttaa ainoalta oikeasti hemaisevalta neidolta muumien keskuudessa.

Muumipeikko karkaa toisinaan Inuyasha-sarjaan, jossa hän yleensä syö puun takana pannukakkua. Muumipeikon lisäksi muissa animesarjoissa on vieraillut Nuuska, joka esiintyi pienen tovin Excel Saga-sarjassa.

Muumipeikon isä, Muumipappa, on wannabe-kirjailija, jolla on tapana käyttää muka-tyylikästä silinterihattua ja lueskella sanomalehteä Muumimamman hoitaessa kotia, tarjoilua, lapsia ja puutarhaa - käytännössä kaikkea.

Säännöllisesti kaljuksi itsensä ajeleva Mamma noudattaa muiden muumien tapaan tiukkaa - tai pikemmin niukkaa - pukeutumistapaa; vähintään puolialaston. Muumimamman pukeutuessa päivittäin pelkkään esirippuun, Muumipapan tyytyessä pelkkään hattuunsa ja Muumipeikon kulkiessa ilkialastomana monet katsojat ovat pähkäilleet, miksi he käyttävät uimapukuja käydessään Muumilaakson uimarannalla.

Muumimamma ei paistanut pannukakkua aamiaiseksi, joten Pikku Myy täytti posteljoonimonttunsa, minkä jälkeen talon ympärillä onkin riittänyt hääräilijöitä.

Muumiperheeseen myös lukeutuva Pikku Myy on vanhempiensa heitteillejättämä pikkurikollinen. Kauhukakara, joka pummaa muumeilta ruoat ja katon päänsä päälle, ja joka hoitelee vastineeksi Muumitaloon eksyvät posteljoonit. Koska Myy tulee varashälyttimenä huomattavan kalliiksi, Muumit ovat kokeilleet muun muassa lihansyöjäkasveja, tiikereitä ja merenpinnan nostoa, mutta tästä (ja Myystä) huolimatta heidän portailleen hortoilee jos jonkinlaista taapertajaa.

Nipsu taas on pelokas, mutta ahne tyyppi – johtunee mömmöjen liiallisesta käytöstä ja varhaislapsuudessa koetusta alemmuudentunteesta, joka on synnyttänyt katkeruutta. Myytyään äitinsä eniten tarjoavalle Nipsu päätyi Muumien loiseläjäksi, ja onkin elellyt leveästi heidän kustannuksellaan siitä lähtien. Nipsulla on kuitenkin myös oma asunto, jonkinlaisessa maakuopassa sijaitseva parakki, jossa ei kuitenkaan ole muita huonekaluja, kuin sänky. Tästä päätellen Nipsu tuo kaikki naisystävänsä tänne.

Niisku on edellä mainitun Niiskuneidin veli, joka esiintyy ainoastaan japanilaisessa kaanonissa. Hahmon etninen tausta näkyy, sillä hän on silmälasipäinen nörtti, joka kuvittelee rakentavansa ilma-aluksen.

Vastuuntuntoinen ei ole sopiva sana kuvaamaan Muumilaakson asukkaita. Poliisi on ainoa palkkatyöntekijä, koulua ei laaksossa näytä olevan lainkaan eikä Muumitaloa edes lukita yöksi. Muumifanit ovatkin miettineet, mistä Muumiperhe ja muut hahmot saavat elantonsa. Tällä hetkellä pidetään Muumiperheen todennäköisimpinä rahasampoina Muumipapan kirjailijatukea, Museoviraston Muumitalosta jakamaa tukea tai yksinkertaisesti sossun kassaa. Nuuskamuikkunen on jonkinlainen kalastaja, mutta pelkkä onkiminen tuskin riittää ammattikalastukseen. Ehkä hän tekee etelässä jotakin rahakkaampaa työtä. Hemuli ilmeisesti myy kasveja, ehkä se riittää elannoksi. Sen sijaan Myyn, Vilijonkan, Mymmelin ja piisamirotan elannoksi ei ole pystytty esittämään minkäänlaista työtä.

Rahaan liittyvät asiat Muumien tapauksessa kuitenkin kyseenalaistaa Muumipapan rahafobia, joka paljastui hänen tätinsä vieraillessa rahojensa kanssa hänen tykönään. Suurin syy Papan kauhistumiseen oli kuitenkin pelko laakson messevän, suomenruotsalaisen elämänmenon kustannuksista vastaavan, rahanpesua harjoittavan yhtiön paljastumisesta, joka käyttää ainoastaan made in Sweden 2 -koneita. Niille apajille ei muita mahdu.

Muita henkilöhahmoja

Muumilaakson asukkaat, joita siellä elääkin paljon, kuten näkyy, ja niitä voi käydä katsomassa Naantalin Muumimaailmassa.

Muumeissa esiintyy muitakin mielenkiintoisia hahmoja. Muista mielenkiintoisista hahmoista voit lukea seuraavasta:

• Poliisilla ei ole vakavan alityöllistämisensä takia oikein tekemistä Muumilaaksossa. Tämän takia poliisi on päätoimisesti keskittynyt Pikku-Myyn isosiskon, Mymmelin pöksyihin pääsemiseen (univormut tunnetusti kiihottavat...)

• Haisuli on poliisin ainoa työllistäjä. Muumilaakson pahis, nuorisorikollinen ja raajantapaisilla varustettu erittäin karvainen pillu.

• Noita on metsässä virkavaltaa pakoileva vanha akka, joka keittelee mitä lie tajuntaa laajentavia sienikeittojaan ja pontikkaa. Uhraa lapsia epäjumalille.

• Hemuli on kasvi- ja lintutieteilijäksi itseään kutsuva, käsilaukkua käyttävä ja mekkoon pukeutuva postimerkkeilijä, jonka kasvihuoneesta edellä mainittu noita hankkii aineksensa.

• Aliisa on jonkinlainen noita myös, yhä uudelleen mainittavan noidan lapsenlapsi. Hän kävelee jo vettenkin päällä, kuin Jeesus konsanaan ja on oppinut jo hengittämäänkin siellä. Entinen suhde Noidan kanssa, nykyään pihkassa Nuuskikseen.

• Vilijonkka on snobbaileva uusrikas elitisti, jolla on kolme ilmeisesti neitseellisesti Vilijonkan täydellisyydestä siinnyttä lasta. Onneksi tämä tapahtui Muumilaaksossa, muuten viettäisimme kolminkertaista joulua.

• Taikuri on jostakin anime-sarjasta karannut, pantterilla lentelevä pitkälettinen ja erittäin pitkäikäinen ukkeli, joka örisee asiansa kummallisella äänellä ja pitää päässään samanlaista mukatyylikästä silinteriä kuin Muumipappa.. Sieltä ilmestyy muuten taikapilviä. Hän on saattanut ottaa luonteelliseksi esikuvakseen Solid Snaken, joka selittäisi sekä hänen käheän puhumistapansa että Muumilaakson väestön väkivaltaisen vähentymisen.

• Hattivatit ovat liikkuvia, kiihotusnystyröillä varustettuja kortsuja, jotka jahtaavat muita asukkaita ja tappavat heitä sähköiskuilla. Heillä on hämäriä fiksaatioita meteorologisia mittalaitteita ja vesisuihkuja kohtaan.

• Mörkö taas on yhteiskunnan hylkiö, zombi, jota kaikkilla on lupa vihata. Mörön älykkyysosamäärä on sama kuin 6-vuotiaan lapsen kengännumero. Möröllä ei ole jalkoja vaan se liukuu eteenpäin omassa limassaan. Kerrotaan, että Mörkö pystyy istumaan hyhmäisellä takapuolellaan nuotiossa polttamatta perskarvojaan, ja sitä se tekeekin sarjan kuluessa useita kertoja. Ja kaiken surkuhupaisuuden huipuksi kaikki pelkäävät sitä Muumilaaksossa! Mörköä on myös epäilty Hemulin skitsofreniseksi toiseksi puoleksi (mekon takia).

• Surku on iänikuinen ruikuttaja, joka pitää yhden hakaneulan varassa päällään pitkää viittaa, ja päässään tonttulakkia (luultavasti Joulupukkia muistuttavalta rahastajalta varastettu).

• Tuutikki on uimahuoneessa asuva intersukupuolinen tyyppi, joka todennäköisesti piileskelee joko virkavaltaa tai jotakin rikollisjärjestöä, sillä Tuutikin on nähty poistuvan uimahuoneesta vain talvisin, kun ketään muuta ei ole liikkeellä.

• Piisamirotta on vanha ja raihnainen Muumien sillan alla asunut filosofi/pultsari, jolle kaikki on vain yhdentekevää ja jonka merkittävin teko on ehkä kakun päälle istuminen. Tiedetään, että Hemuli ja Piisamirotta eivät tule keskenään toimeen, koska Piisamirotta ei pidä Hemulia tiedemiehenä, eikä Hemuli pidä filosofiaa tieteenä.

• Tiuhti ja Viuhti ovat kaksi rubiinin pöllinyttä rikollista toheloa, jotka puhuvat jotain ti-kieltä, josta ei ota selvää vanha erkkikään.

• Radamsa on tiskipöydän alla elävä karvainen riitaa haastava ääliö. Kotoisasti sanottuna putkimies.

• Ötökkä-Salome on Hemulia ja torvisoittoa yli kaiken palvova arkajalka.

• Esi-isä on pitkähäntäinen ja tuhoisa muumien "sukulainen" sekä karvapallo, joka rakastaa sotkemista ja jota Tuutikki ei edes päästäisi ulos komerosta.

• Silkkiapina on apina, joka rakastaa toisten häiritsemistä kovalla nauramisella ja toisten heittelyä hedelmillä.

• Ti-ti-uu on pieni outolainen, jolla ei edes ollut nimeä ennen, kuin Muikkus-Nuuska antoi hänelle etelän matkallaan (siis nimen senkin pervo!).

• Muurahaisleijona on hiekkakuopassa asuva, ilmeisesti jonkinlainen muurahaisia syövä leijona tai vaihtoehtoisesti muurahaisen ja leijonan risteytys (tämä on todennäköisempää, ainakin jos katsoo hänen ulkonäköään). Muurahaisleijonan aggressiivisesta ja äärimmäisen vittuuntuneen oloisesta luonteesta päätellen hänellä on usein vaikeuksia muurahaisten pyydystämisessä. Vitutuksen epäillään johtuvan myös siitä, että muurahaisleijona ei naurettavan ulkomuotonsa vuoksi pääse lainkaan harrastamaan seksuaalista kanssakäymistä vastakkaisen sukupuolen kanssa – kukapa sitä nyt haluaisi kotiinsa satoja yhtä v-maisia pikku muurahaisleijonia?

Juoni

TV-sarja koostuu useista pienistä episodeista, jotka eivät liity yhteen juuri mitenkään. Keskimääräinen jakso rakentuu aina samalla tavoin:

1. Muumilaaksossa on kaikki hyvin. Mamma tekee pannukakkua. Pappa lukee terassilla lehteä ja mahdollisesti kirjoittelee/lukee eroottisia tarinoitaan vesipiippu poristen.
2. Laaksoon ilmestyy outoja olentoja, paikkoja, asioita tai muuta liberaalia, joka horjuttaa Muumilaakson konservatiivihippien elämää. Mitään em. seikoista ei ole esiintynyt sarjassa aiemmin. Kukaan ei esimerkiksi ole huomannutkaan laaksossa sijaitsevaa kummituskartanoa.
3. Muumit keksivät keinon, jolla kaikki saadaan palautettua takaisin jakson alkutilanteeseen. Yleensä loppuratkaisuun liittyy deus ex machina.

Sarjan suuri juonikaari huipentuu aina tietyin väliajoin talveen, jolloin kaikki menevät talviunta nukkumaan. Koska tällainen cliffhanger ei oikein koeyleisöön uponnut, joutuivat käsikirjoittajat kehittämään talvijaksoihin jotain sisältöä. Muumipeikko tarpoo sitten näissä jaksoissa lumessa ja samaan aikaan Mörkö ahdistelee Alisaa pellon laidalla, ja sitten kun Muumipeikko tulee paikalle ja raiskausyritys epäonnistuu, niin tämä saatanan kaapuniska vaan ärisee pahemmin kuin V8, vetää naamansa norsunvitulle, kääntyy paikallaan ja lipuminen kohti Yksinäisiä vuoria alkaa 290 km/h nopeudella.

Muumit opettavat hyvää elämää.

Kirjoja

• Taikurin hattu (1948)
• Muumilaakson marraskuu (1970)

Elokuvia

• Muumipeikko ja pyrstötähti (1992)
• Takatakatakatakatalvi (2008)
• Muumi ja vaarallinen suhde (2007)

Sotia

Katso Muumisodat

• Ensimmäinen Mörkötaistelu (1949)
• Toinen Mörkötaistelu (1968)
• Kolmas Mörkötaistelu (2000)
• Neljäs Mörkötaistelu (2002)
• Viides Mörkötaistelu (2004)
• Kuudes Mörkötaistelu (2006)
• Seitsemäs Mörkötaistelu (2008)
• Kahdeksas Mörkötaistelu (2009-2010)
• Yhdeksäs Mörkötaistelu (2011)

Katso myös

• Muumipeikko
• Pikku Myy
• Nipsu
• Haisuli
• Hemuli
• Nuuskamuikkunen
• Virtahepo
• Tove Jansson
• Muumitalo
• Hikikirjasto:Muumin anatomia ja käyttäytyminen

Aiheesta muualla

• Pieniä kertomuksia