Muumilaakso

Hikipedia

Ohjattu sivulta Muumimaa
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Muumilaakson sosialistinen neuvostotasavalta
Moominflag.png
lippu		 {{{vaakuna}}}
vaakuna
Muumi kartta.png]
Valtiomuoto Poliisi- ja sotilasjohtoinen vapaa anarkia ja diktatuuri
Despootti diktaattori Muumipappa
Pääkaupunki Muumilaakson maalaiskunta, hallitaan Muumitalosta
Muita kaupunkeja Tuutikinjääkrypta, Eläintarha, Vesittynytteatteri
Pinta-ala
 – josta sisävesiä 		säästä riippuen 30-670 km²
1-641
Väkiluku
 – väestötiheys
 – väestönkasvu 		2400 (+eläimet)
0,036 / km²
± 0 %
Viralliset kielet suomi, ruotsi, japani
Valuutta Vaihdantatalous (♂)
Elinkeinorakenne maatalous 1 %,
palvelut 4 %,
teollisuus 5 % BKT:sta
Itsenäisyys
 
noin 1850[1]
- Kansallissankari
- Kansallisurheilulaji 		Muumipeikko
kuviokellunta
Kansainvälinen
suuntanumero 		+{{{suuntanumero}}}
Motto Hyvä tavaton, mamma!
Kansallislaulu Käy Muumilaaksoon

Muumilaakso on Jansson-jumalien temmellyskenttä jossain Siperian ja Maarianhaminan välillä. Tarkka sijainti ja muoto riippuvat aihetta käsittelevän historiateoksen painotuksista. Muumilaakson ainoa rajanaapuri on Naantali.

Sisällysluettelo

[muokkaa] Maantiede

Muumilaakson tarkkaa sijaintia ei ole pystytty määrittelemään siellä vallitsevan anarkian vuoksi. Seuraavassa on muokkaamattomia otteita eri historianlähteistä:

Kronikassa Muumit ja suuri tuhotulva Muumilaaksoa kuvataan muun muassa seuraavasti: ”Joka paikka kuhisee outoja kasveja ja olioita, jotka kilpailevat siitä, kuka edustaa jaloimmin ylijumala Toven eskapistisia pyrkimyksiä.” Samassa kronikassa mainitaan myös, että Muumilaakson alue vakautui sitä mukaa, kun ylijumala Tove selvisi sotatraumoistaan. Lehtimetsä muuttui ajan kuluessa mystisesti kuusimetsäksi, ja toiseksi viimeinen historiateos kuvaa Suomenlahden saaristoa. Tärkeää työtä alueen kronikoinnissa on tehnyt japanilainen tv-ryhmä, joka on onnistunut tallentamaan laaksosta ainutlaatuisia värikuvia ja lyhytfilmejä.

Virallisen käsityksen mukaan Muumilaakso on vuorten ja meren rajaama maa-alue, joka on eristetty ulkomaailmasta yhtä tiukasti kuin asukkaiden arvomaailmakin. Meri-ilmasto ja vuorten läheisyys eivät vaikuta alueen ilmastoon mitenkään. Toisaalta meren ja vuorten läheisyys eivät myöskään vaikuta alueen elinkeinoihinkaan mitenkään, joten on epäilty, vaikuttaako laaksossa mikään yhtään mitenkään. Ilmeisesti ei, sillä laaksossa voi pohjoisesta sijainnistaan huolimatta kasvattaa niin lihansyöjäkasveja, jättiläiskurpitsoja, viidakkoa kuin jykevää kuusimetsääkin.

[muokkaa] Muumilaakso on ...

Jumalan valtakunnan esikuva koska, 1.Moos. 3,1-7 kertoo, kuinka mies ja nainen syntiinlankeamuksen jälkeen näkivät toisesensa alasti ja häpesivät tätä. Muumilaaksossa kaikki ovat alasti, ja jos heillä on vaatteita, niin he ovat enkeleitä, koska eihän maahan voi alasti mennä. Muumit eivät siis ole nudisteja, vaan Jumalan valtakunnan asukkeja. Ja tätä teoriaa vahvistaa myös se, että muumit eivät käy kakilla eivätkä liho, sillä kaikki on mahdollista Jumalan valtakunnassa! Tämän kaiken lisäksi muumit munivat aivan kuin linnut.

[muokkaa] Historia

Muumilaaksossa on aina toiminut hieman veltto demokratia, mutta itsenäinen siitä tuli vasta 1800-luvun puolivälissä, kun tuohon aikaan Halinallemaalle kuulunut Muumilaakso oli sisällissodan kourissa. Halinallemaan suurlähettiläs Ismo Luttinen kertoo: "Me halusimme vain päästä Möröstä eroon. Muumeille emme olisi mahtaneet mitään ilman Pingulantilaisten apua". Muumit tosin saapuivat asuinpaikkaansa vasta 1945, jolloin Muumilaaksosta tuli virallisesti itsenäinen. Löydettyään hiekkarannan Muumit räjäyttivät lähimmät vuoret maan tasalle ja raivasivat lähimmät metsiköt tehden Muumilaaksoa isoksi nurmiaukeaksi. Muumilaakso säästyi täpärästi pyrystötähden maahantulolta vuonna 1946. Myös poikkeuksellisen ankara talvi 1957-1958 oli lähellä vahingoittaa Muumilaakson. Lisäksi hattivattien hyökkäykset ovat tehneett oloja ankariksi. Vuonna 1989 Muumilaakson pelättiin tuhoutuvan punaisen täysikuun takia ja Noita on yrittänyt tehdä ikuisen auringonpimennyksen laakson ylle. Muumilaaksolla on useita hallitsijoita, joista ylin on keisari. Muumilaaksolla on ollut kansleri ainakin vuodesta 1915. Tuolloin Muumilaakson oikeuskansleriksi tuli Talonpeikko. Muumilaaksolla oli myös mahdollisesti kuvernööri vuoteen 1930. Muumilaakso oli lähellä upota vedenpaisumukseen vuonna 1954. Asukkaiden tavaroita ajautui jopa kymmenien kilometrien päähän. Muumilaaksoon päätettiin rakentaa loistorakennuksia ja pilvenpiirtäjiä vuonna 1985, mutta Mörkö säikäytti työnsä aloittelevat rakennusmiehet. Muumilaaksossa on asuttu tiettävästi jo ainakin 1700-luvulla, sillä keskellä laaksoa sijaitsee tuohon aikaan rakenettu kartano. Muumit ovat löytäneet myös muita vanhoja rakennuksia ja paljon muuta. Muun muassa merirosvot kätkivät laaksoon paljon aarteitaan keskiajalla. Muumilaakso oli lähellä joutua avaruusmutanttien valtaamaksi vuonna 1995, mutta Muumipappa sai heidän kanssaan rauhan.

[muokkaa] Asukkaat ja elinkeinot

Kun kaikki muut nukkuvat, on hyvä hetki murtautua... hillokellariin etsimään pulkkaa. Laaksolaisten umpimielinen moraalikoodisto estää materialistisiin houkutuksiin tarttumisen, vaikka kaksi nyrkillä tapettavaa kääpiötä raahaisi sellaisen matkalaukussa keskelle olohuonetta varta vasten tarjolle.

Muumilaakson eläimistö on kirjavaa. Laaksossa asuu toiseksi eniten puhuvia eläimiä Suomen Turun jälkeen. Erilaiset virtahevon sukulaislajit, kuten muumit ja hemulit, ovat päälajeina ja vievät valtaosan elintilasta. Laaksoa asuttivat aiemmin myös silkkiapinat, muurahaisleijonat ja muut eksoottiset lajit, mutta valtalajien ennakkoluulot ovat tappaneet ne sukupuuttoon. Mikäli vierailija on liian normaali (ei esimerkiksi ratsasta pantterilla, on yli 30cm mutta alle 2m pitkä, käyttää vaatteita, ei saavu lentävällä lautasella) asukkaat keksivät äkkiä keinot hankkiutua tunkeilijasta eroon.

Alueen pääuskonnot ovat hyväuskoisuus ja taikauskoisuus. Sakramentteja ovat sokea luottamus kaikkiin laaksolaisiin ja ovien pitäminen auki läpi yön. Näitä sakramentteja uhmaavia on joko teloitettu julkisesti tai karkotettu maasta.Vähemmistöuskontoja ovat mm.ateismi ja pakanuus,joihin kuuluvat Muumilaaksosta vain Mörkö ja Haisuli

Toisin kuin sijainnin perusteella voisi luulla, Muumilaakson pääelinkeinot eivät ole kalastus ja kaivostoiminta vaan lonkanveto ja ulkopuolisten vihaaminen sekä satunnainen muumilimonaadin valmistus (satunnaisuus on juuri se syy, miksei sitä koskaan ole myyty puolentoista litran pullossa...). Kalastaminen on vaikeaa kovan merenkäynnin takia, ja se täytyy tehdä laakson läpi virtaavassa purossa. Alueen tärkein teknologinen saavutus on öljylamppu, koska muumilaaksolaiset väittävät sitä omaksi keksinnökseen. Laaksossa tehdään myös empiirisiä tutkimuksia esim. ilmailualalla. Yksinäisillä vuorilla harjoitetaan lisäksi jonkin verran noituutta ja astrologiaa, joista kumpikaan ei ole ikinä tuonut alas laaksoon mitään hyvää.

Japanilaisten kuvatessa salaa Muumilaakson temmelyksiä toivat he kotimaahansa uuden uskonnon, janssonismin. Vaikka japanilaiset tunnetusti ovat muuminpalvojia, he eivät innostuneet janssonismista. Niinpä japanilainen TV-ryhmä alkoi valmistaa väärennettyjä muumipyhäinjäännöksiä kuten muumipuhelimia, muumimukeja ja Muumi-limsaa, jolla japanilaiset selibatistit korvaavat ehtoollisviinin. Kuitenkin Muumipappa huijasi kesken wannabe-kirjailijan työnsä kaikki muumi-krääsän osakkeet, ja nykyään niitä valmistetaan vain Muumilaaksossa. Japanilaiset tulevatkin kaukaa shoppailemaan taskurahalla Taikurin hatun riekaleita ja Nipsun ametisteja.

[muokkaa] Kulttuuri

Muumilaakson hallinto perustuu poliisijohtoiseen anarkiaan, jossa yksi varastaa ja muut unohtavat koko jutun. Useat taloustieteilijät ovat ihastuneita, kuinka elegantisti systeemi ratkaisee peliteorian avulla analysoidun vapaamatkustajan ongelman. Järjestelmä takaa laaksoon vakauden, kunhan malliin ei päästetä ulkopuolisia. Tämä selittää laaksolaisten sairaalloiset ennakkoluulot vieraita kulttuureita kohtaan.

Hulluilla on halvat huvit.

Varsinaista taloutta ei ole; mikäli uusia tavaroita tarvitaan, niitä löytyy joko kellarista, maastosta lojumasta tai huuhtoutuneena rannalle.

Kulttuuria tuotetaan huomattavasti enemmän kuin sitä kulutetaan. Molemmat toimet tapahtuvat ainoastaan laakson keskellä sijaitsevan sinisen tornitalon työhuoneessa. Teatteritarjonta runsastuu yleensä tsunamien aikaan. Talvisin järjestettävät lumenveistokilpailut päättyvät osanottajien mystisiin syväjäätymisiin, mikä on laskenut osallistumisintoa.

[muokkaa] Hallinto

[muokkaa] Yleistä

Muumilaakson hallinto perustuu yksinkertaiseen, mutta vahvaan periaatteeseen, jossa on yksi johtaja jolla on absoluuttinen valta Muumilaakson yllä. Kulloinenkin valtionpäämies on siis täydellinen diktaattori, jonka virallinen nimike vaihtelee aikakaudesta riippuen. Muumilaaksolla ei ole parlamenttia, sillä se lopetettiin Muumipapan diktatuurin tieltä jo kauan sitten. Tosin Mörkötaisteluiden aikaan oli olemassa parlamentista riippumaton ministeri, varusteluministeri, joka oli Niisku. Muumilaakson hallinnon pääpaikka on ollut jo pitkään Muumitalo, josta laaksoa hallitaan ja siellä tehdään kaikki sotasuunnitelmat. Muumilaaksolla on vahvat asevoimat, jotka puolustivat laaksoa tiukasti aikanaan, mutta tosin myöhemmin sotilaat on lomautettu talouskriisin vuoksi. Lakia valvoo myös todella heikot poliisivoimat.

[muokkaa] Ulkopolitiikka

Muumilaakso on pitänyt vahvaa ulkopoliittista linjaa, etenkin sota-aikaan. Silloin Muumilaakson ja ulkomaailman välillä tapahtuu.

[muokkaa] Matkailukohteet

Paikallisten harjoittama rasismi, erilaiset luonnonmullistukset ja tonttimaan korkea hinta eivät varsinaisesti tee Naantalista suosittua matkakohdetta. Sen sijaan kannattaa mennä Muumilaaksoon. Muista silti molemmissa välttää paikallisten katseita ja pihapiirejä. Hikipedia neuvoo sinua neutraalilla näkökulmallaan vierailemaan Yksinäisten vuorten mahtavilla huipuilla ja käymään Hemulin kasvihuoneilla (jos ostat kaksi pussia kamaa, saat kolmannen puoleen hintaan).

Mikään matkatoimisto ei tarjoa suoria matkayhteyksiä Muumilaaksoon, joten ainoaksi vaihtoehdoksi jää omakustanteinen venematka. Kannattaa varustautua huolella, sillä alueelle johtava laivareitti on karikkoinen ja ainoan majakan hoito on ulkoistettu yli-innokkaalle pikkulapselle. Tämän kouluttajakaan ei viime näkemältä ollut kovin motivoitunut hommaansa.

[muokkaa] Alueet

Muumilaakson tarkka aluekartta
  1. Keskusta
    • Tämän Muumilaakson tuppukylän tuntee keskustaksi eräästä syystä
    • Todellinen Muumilaakson sankarikylä. Tähän menneessä yhdeksän veristä Mörkötaistelua on saatu päätökseen täällä(Kyllähän jonkun on pakko kuolla!)
  1. Hemulilaakso
    • Hemuleiden ja vainajien lisäksi täällä ei ole kuin pari hieman kasveja tutkiessa alkaneesta siitepölyallergiasta sekaisin mennyttä hemulia ja Muurahaisleijonia,joita Poliisimestari aina jahtaa jos ei satu olemaan hieman juhlimassa.
    • Vanha kunnon Hemuli ja hänen Mörkö-hallusinaatioita näkevä siskonsa Hemulitäti ovat nykyään ainoat vakiasukkat muita elukoita lukuun ottamatta. On myös tutkittu että Haisuli asuisi täällä rahanpesupaikkansa siivouskomerossa.
  2. Ranta-Perkele
    • Hyvin levoton paikka.Paikka on jäänyt historiaan siitä,kun Pikku myy taisteli eräänä kauniina kesäpäivänä tällä rannalla hiekasta tehtyä Mörköä vastaan hiekkalapiolla ja ämpärillä.Pikku Myy voitti kivuliaan taistelun ja tuli kotiin mukanaan pari pikku ruhjetta.Mörkö muuttui eläväksi koska oikea Mörkö kuoli eräänä talvena kokossa ja hänen tuhkansa sekoittui lumen mukana hiekkaan.
    • Saasteisuudestaan huolimatta Muumilaakson ainoa paikka,jossa uiminen on mahdollista.Huomioi myös huimat öljypäästöt.
    • Monet turistit tulevat kaukaa Muumilaaksoon matkalle vain kiusatakseen Tuutikkia,joka on suljettu skitsoamaan Uimahuoneen kaappiin Radamsan, Tuutikin tyttöystävän kanssa.
    • Hiekasta voi löytää silloin tällöin Risto-Matti Ratian avantgarde-tyylisiä teoksia riivattua astiastoa tai merirosvojen aarteita.
  3. Muumikuru
    • Kovin moni ei ole palannut täältä lihallisena.
    • Vinkki todelliselle tollolle joka aikoo matkustaa Muumilaaksoon:Jos pelkäät Mörköä ei kannata astua milliäkään tänne.Mörkö viihtyy täällä usein
  4. Namusedän metsä
    • No? Eikö nimi kerro jo kaiken oleellisen? Ainoat viralliset asukkaat ovat Noita ja hänen teinix-tyttärensä Alisa, joka murhattiin jääpuikolla eräänä onnelisena jouluna. Myös Mörön on uskottu asuvan joskus täällä.
    • Kun Haisuli sai elinkautisen, hän karkasi ja piileksi täällä kymmenen vuotta sotapelejään pelkkää CS:ää pelaillen.
  5. Yksinäiset vuoret
    • Mörön virallinen asuinpaikka.Muumilaakson suurin alue
    • Ehkä koko Muumi-imperiumin levottomin ja vaarallisin paikka(Olisiko kuitenkin Muumikuru?)
    • Yksinäisillä vuorilla käytiin keskiajalla raju sota:Esi-isät vs.Muurahaisleijonan ja Hattivatin rujohko yhdistelmä(Syytä Noitaa!Minähän en noita elukoita en keksi!)
  6. Pappa-Mammala
    • Pappa-Mammala on Muumilaakson Kallio
    • 92,4% asukkaista on lähinnä Niiskuja ja Mymmeleitä. Loput ovat uskovaisia, hemuli-humanoideja, Hattivatteja ja Yksinäisten vuorten miehitettyjä Viljonkka-sotilaita.
  7. Palokuntalaakso
    • Muumilaakson pohjoisin osa. Vuodesta 1964 ei ole ollut vakituista asutusta.

[muokkaa] Lähteet

  1. ↑ Muumilaakso - uskomatonta, mutta totta

[muokkaa] Katso myös

Haettu osoitteesta http://hikipedia.info/wiki/Muumilaakso
Henkilökohtaiset työkalut