Mooses

Hikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Saatoit myös etsiä Paavo Lipposta, joka johti 40 vuotta epäilevää kansaansa luvattuun maahan EU:n ytimeen mutta vittuuntui tajuttuaan, kuinka korniin paikkaan oli tullut.
Kuvassa näkyvät Moosekselle tunnusomaiset sarvet, jotka hän kasvatti pitääkseen historiantutkijat kiireisinä.
Mooses työnsä huipulla.

Mooses (hepr. ‏משה) oli juutalainen kirjailija, diivaileva tv-juontaja ja oman aikansa kovin lainsäätäjä-valvoja-toimeenpanija. Mooses tunnetaan parhaiten kirjasarjastaan I-V Mooseksen kirja, jotka hän laati kulttiklassikkoon Raamattu. Teossarja on omaelämäkerta, joka muistetaan enää pääasiassa siitä tehdyistä tv-sovituksista, joissa Mooses itse näytteli pääosaa ja teki itse suurimman osan stunteistaan.

Mooseksen julkista elämää varjosti hänen pakkomielteenä saada kansansa vapaaksi Egyptistä. Faaraoiden maailmanneuvosto ja Mooseksen kustantaja, Jehova-Kustannus Oy pääsivät noin 2000 eKr. sopimukseen, ja filmitähti Mooses johdatti porukkansa viheriöiviltä Niilin suistomailta keskelle ei-mitään. Kansa napisi, ja käyttämällä hyväksi kollektiivista auringonpistosta Mooses altisti koko porukan Jumala-nimiselle huumausaineelle. Lisäksi hän järjesti heille ja jälkipolville ankeat olot erilaisilla uskonnollisilla laeilla.

Ennen kuuluisuutta[muokkaa]

Mooses syntyi israelilaisperheeseen aikana, jolloin poikalasten synnyttäminen oli Egyptissä kiellettyä. Tempauksen takana oli (kuten tavallista) faaraon huonotuulisuus. Mooses paljastui varsinaiseksi ongelmalapseksi, ja poika päätettiin antaa paremman elämän toivossa adoptoitavaksi. Mooses oli Egyptin sosiaaliviranomaisille painajainen, eikä häntä jääty kaipaamaan, kun faaraon tytär päätti ottaa Mooseksen sivistettäväksi.

Mooseksen ego ja faaraon rahat muodostivat täydellisen yhdistelmän diivailevan filmitähden kehittymiselle. Henkimaailman kanssa neuvottelua taas edisti Mooseksen päihderiippuvuus. Faaraon hovissa hän ryyppäsi, poltti pensasta ja haali käsiinsä kaikki päihdyttävät aineet (härän lannasta alkaen), mitä kaksoisvirtain alueella ylipäätään tuohon aikaan tunnettiin. Eräänä päivänä – heiluessaan tavalliseen tapaansa pyramidien rakennusalueella riesana – Mooses kutitti vintturia pitelevää juutalaisorjaa kainalosta ja aiheutti obeliskin kaatumisen yhden muun päälle. Lipevänä miehenä (...tai faaraon kummipoikana) Mooses pääsi tapauksesta kuin dromedaari veräjästä.

Kirjallinen ura[muokkaa]

DramaticQuestionMark.png
Tiesitkö, että...
Mooses tuli kuuluisaksi tavastaan lyödä erimielisiä Raamatulla päähän? Tapa on sittemmin muuttunut juutalais-kristilliseksi perinteeksi.

Tästä alkoi jokaisen tekotaiteilijan uralla olennainen itsetutkiskelun jakso. Mooses karkasi Egyptistä ja vetäytyi paimentolaishostelliin tutkimaan muita elinkeinomahdollisuuksia kuin rikkaiden sukulaisten nurkissa hännystely. Faarao oli valmis unohtamaan koko välikohtauksen, mutta ei valitettavasti tavoittanut Moosesta puhelimella. Pääsyynä tähän oli, ettei puhelinta oltu vielä keksitty.

Mooses kirjoitteli hostellin siivoojan, Abelin, kanssa seikkailukirjan, jossa kaverukset touhuavat ympäri Lähi-itää toverinsa Jumalan kanssa. Abelia ei kuitenkaan mainita teosten kannessa, koska Mooses kyllästyi tämän kasvaviin vaatimuksiin kirjan rojalteista. Katkeruutensa Mooses ilmaisi laatimalla pienen episodin Kainin ja Abelin välille. Kirja ei mennyt kaupaksi.

Ura televisiossa[muokkaa]

Kirjan rasistisimmat Egyptin-vihausjaksot puhuttelivat Kaanaanmaan Mainostelevisio Ky:n toimitusjohtaja Jahvea, ja hän pyysi Moosesta vetämään Israel-henkistä talkshowta Egyptiin. Ohjelma oli jättimenestys, ja varsinkin sen ohella lanseerattu Kymmenen pahinta vitsausta. Koskaan. Paitsi harmagaddonissa. -mainoskampanja vetosi juutalaisiin yli kuppikuntarajojen. Faarao ei ohjelmasta pitänyt ja päätti hoitaa asian perinteiseen egyptiläiseen tapaan – surmaamalla kaikki poikalapset. Lopulta faarao myi vastaanottimensa ja antoi Moosekselle vapaat kädet ohjelmansa kanssa.

Mooseksen tv-ura kulminoitui toimitusjohtaja Jahven ideoimaan Exodus-juoksutapahtumaan, jossa palestiinalaiset ravasivat kilpaa Egyptin sotavaljakkojen kanssa. Lähetys huipentui spektaakkeliin, jossa Mooses kansoineen kiersi Punaisen meren taakse. Perässä tulevat faaraon sotilaat hämmentyivät ällistyttävästä taktisesta manööveristä täysin ja yrittävät oikaista merenpohjan kautta. Koko sotajoukko hukkui.

Luvatussa maassa[muokkaa]

Ja kuka tulee hakemaan seuraavan nimmarin? Hä!?

Mooses perusti toimiston Siinain vuorelle ja koetti piristää keskelle aavikkoa juuttunutta kansaansa. Kansaa eivät oikein piristäneet vakuuttelut siitä, että jo 4000 vuoden kuluttua Yhdysvallat-niminen valtakunta tulee helpottamaan heidän elämäänsä rähinöivien paimentolaisten keskellä. Niinpä Mooseksen oli julistettava itsensä uskonnolliseksi johtajaksi – nämä kun eivät tunnetusti tarvitse päätöksilleen järjellisiä perusteita.

Uskonnollisen johtajan homma oli leppoisa: Mooseksen tarvitsi vain päättää, mitä lakeja koko kristikunnan olisi seurattava lopun elämäänsä. Yhdessä toimitusjohtaja Jahven kanssa he laativat kymmenen kohdan ohjelman, jolla jatkuva vinkuminen veden puutteesta saatiin loppumaan.

Pääartikkeli: Kymmenen käskyä
  1. Minä olen Herra, sinun Jumalasi. Sinulla ei saa olla jumalia, joilla ei ole voimassaolevaa jumaluuslisenssiä.
  2. Voit joustaa ensimmäisen käskyn kohdalla, jos se on poliittisesti korrektia.
  3. Älä kävele punaisia päin.
  4. Kunnioita isääsi ja äitiäsi, jos he kunnioittavat sinua. Siitä on hyötyä kaikille.
  5. Älä vastaa ketjukirjeisiin.
  6. Älä tee huorin, ellei se toinenkin tee.
  7. Kirjoita ainoastaan kivitauluihin, sillä paperi ei ole ekologinen vaihtoehto.
  8. Älä varasta. Tunnusta vasta syyllisen löytyessä.
  9. Kun luet, älä jätä sormenjälkiä tähän kivitauluun, perkele.
  10. Älä kiroa, paitsi jos huomaat jonkun mätäpaiseen jättäneen sormenjälkiä tähän kivitauluun.

Myöhemmin osaa säännöstöstä on hieman muokattu, jotta Mooseksen kirjoitustyyli olisi yhtenevän suvaitsematon muun Raamattu-nimisen novellikokoelman aineiston kanssa.

Katso myös[muokkaa]