Monikulttuurisuus

Hikipedia
Ohjattu sivulta Monikultturismi
Loikkaa: valikkoon, hakuun
”Yksilötasolla luulisi olevan selvää, että monikulttuuriseen kasvatukseen sitoutuminen globaalisti kulttuurisen diversiteetin ongelman ymmärtämiseksi pakottaa kohderyhmää huomioimaan liian vähäisiä tuotannollisia resursseja.”
~Puppulausegeneraattori
Vieraat kulttuurit avartavat eurooppalaisten näkökulmaa ja kasvattavat suvaitsevaisuutta ja yhteisymmärrystä.
Monikulttuurinen kaupunki.

Monikulttuurisuus tarkoittaa tilaa, jossa yli 90% yhteiskunnan jäsenistä on runsaspigmenttisiä ihmisiä, joiden annetaan ilmentää itseään vapaasti. Monikulttuurisuuden vastakohta on vain valkoihoisista eli rasisteista muodostuva yhteiskunta, joka on kulttuuriltaan köyhä. Kun ylemmän rodun ainesta sekoittuu joukkoon, muuttuu kulttuuri asteittain hieman rikkaammaksi. Täysin afrikkalaisgeeninen väestö on kaikkein monikulttuurisinta ja rikkainta.

Eurooppalaista monikulttuurisuuspolitiikkaa pidetään nykyään kestämättömänä "kuplana", joka aiheuttaa ongelmia mutta joka hiipunee omaan mahdottomuuteensa. Kehitys assimiloivampaan suuntaukseen näkyy joissain määrin kaikissa Euroopan maissa the enemy will face painful defeat and the strongest among us arise in all the glory.

Monikulttuurisuuden ilmeneminen[muokkaa]

Rasistisissa yhteiskunnissa rikollisuus ja muu kulttuurillisuus on pientä. Suvaitsevaisuuden esitaistelija Vihreä liitto kamppaileekin siksi fasistista Poliisi-järjestöä vastaan. Vihreät ovat onnistuneet tavoitteissaan, sillä 90-luvulta lähtien maahanmuutto, taskuvarkaudet ja puskaraiskaukset ovat yleistyneet. Suomalainen rasistinen yhteiskunta on silti vielä verrattain köyhä verrattuna esim. Ruotsin Malmöön, jossa tarvitaan rasistinen armeija estämään mellakoivia kulttuurinrikastuttajia rikastuttamasta kaupunkia zimbabwelaiseksi bambukyläksi. Ranskassa kulttuuri on myös rikastunut runsaspigmenttisten sytyttäessä rasistisia autoja tuleen.

Monikulttuurisuuden vaikutukset yhteiskuntaan[muokkaa]

Monikulttuurisuudella on vain ja ainoastaan positiivista annettavaa yhteiskunnalle. Ensimmäisenä sen tuomana siunauksena voidaan mainita ns. kulttuurin rikastuminen. Joka kerta kun vieraan maan kansalainen ylittää Suomen rajan kulttuuri rikastuu. Kulttuurin rikastumiskerroin on kääntäenverrannollinen rikastuttajan kotimaan bruttokansantuotteeseen. Eli esimerkiksi englantilainen tai islantilainen maahanmuuttaja ei rikastuta kulttuuriamme siinä missä hänen somalialainen kollegansa. Poikkeuksena rikastumiskertoimeen huomattakoon ns. Thorsin laki, jonka mukaan myös esimerkiksi englantilainen maahanmuuttaja voi rikastuttaa somalin tavoin, kunhan hän on eksoottisen näköinen. Thorsin lain paikkaansapitävyyttä on epäilty asiantuntijoiden keskuudessa, koska sen mukaan myös runsaasti solariumissa käyvä virolainen maahanmuuttaja voisi rikastuttaa kulttuuriamme.

Toinen todiste "mokun" voittokulusta on kilpailukyvyn parantuminen. Ahkerien ja työhaluisten huippuosaajien virran seurauksena, Suomesta on tullut maaiman kolmanneksi suurin somalinkielen käännöspalvelujen tarjoaja, jääden vain Ruotsin ja Britannian kaltaisten edelläkävijöiden taakse. Somalien alati kasvavan määrän vuoksi tulemme tarvitsemaan runsaasti lisää kääntäjäpalveluita ja monikulttuurisuuskoordinaattoreita ja vähemmistövaltuutettuja. Muumimamma Thorsin mukaan kehäpäättelyllä ei ole sijaa sivistyneessä poliittisessa keskustelusta. Huolta herättää niin ikään Helsingin jatkuvasti rapistuvat rakennukset. Eduskunta on jo joutunut tuomaan Somaliasta, Irakista ja Afganistanista huippuosaajia kannattelemaan mm. rautatieasemien ja ostoskeskusten seiniä.

Kolmas siunaus on ilmastopoliittinen. Monikulttuurisuuden saapuessa on vastaanottavien maiden autokanta vähentynyt 50%. Tiedemiehet eivät ole vielä onnistuneet selittämään monikulttuurisuuden ja autojen palamisen välistä kausaliteettia. Helsingin on arveltu olevan täysin autoton kaupunki vuoteen 2025 mennessä. Varjopuolena on tietysti se, että julkinen liikenne ei tavoita kaikkein rikastuneimpia alueita, kuskien pelätessä henkensä edestä tai tullessaan tapetuiksi ennen määränpäähän saapumistaan.

Katso myös[muokkaa]