Mohammad Reza Pahlavi

Hikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Mohammad Reza Pahlavi (26. lokakuuta 1919 Teheran, Persia27. heinäkuuta 1980 Kairo, Egypti) (persiaksi محمدرضا شاه پهلوی,) oli Iranin (Persian) toistaiseksi viimeinen šaahi ajalla 16. syyskuuta 194111. helmikuuta 1979.

Mohammad Reza Pahlavi

Useimmat suomalaiset muistavat hänet erityisesti vuoden 1970 suuresta maakuntamatkasta. Jonka aikana šaahi kävi ainakin Helsingissä, Savossa ja Lapissa. Erityisesti Lappi oli hänen suosikkipaikkansa, siellä hän tapasi itse joulupukin.

Lapsuus[muokkaa]

Mohammad Reza Pahlavi syntyi Teheranissa 26. lokakuuta 1919 samana päivänä, viisi minuuttia vanhemman kaksoissiskonsa Ashraf Pahlavin jälkeen. Joten hänen horoskooppimerkkinsä on Skorpioni (♏).

Hänen isänsä, joka käytti siihen aikaan nimeä Reza Khan, oli valinnut sotilasuran ja ylennyt Persian armeijassa Teheranin varuskunnan varusvaraston vääpeliksi. Mohammadin äidiksi useimmat historioitsijat arvelevat Tadj ol-Molouk'ia.

Isän valtaannousu[muokkaa]

Mohammad ei ollut syntyjään kuninkaallinen, mutta vuonna 1925 oli valtaistuin jäänyt tyhjäksi edellisen hallitsijan kuoltua. Jostain kumman syystä heimoneuvosto päätti, että ”joku rättivaraston vääpeli” olisi sopiva henkilö jatkamaan jo lähes 2 500 vuotta vanhaa monarkiaa.

Historioitsijoille ei vieläkään ole täysin selvinnyt mitä tapahtui ja miksi: Kuitenkin nuoren Mohammadin isä julistettiin Pahlavin dynastian ensimmäiseksi šaahiksi ja hänestä tuli kruununperijä. Kaikki historioitsijat ovat tosin yhtä mieltä siitä, että isä ja poika aloittivat Pahlavin dynastian. Kyseinen dynastia jäi tosin lyhyeksi. Myös siitä historioitsijat ovat yhtä mieltä.

Toisen maailmansodan aika[muokkaa]

Naziflag.gif
Natsit rakastavat tätä artikkelia.
Naziflag.gif
Jalot germaanit rakastavat tätä artikkelia.
Toinen maailmansota vaikutti luonnollisesti myös Persian historiaan kuten koko maailman historiaan. Kaikki historioitsija ovat varsin yhtä mieltä siitä, että kyseessä oli musta tahmea neste jonka nimi alkaa Ö:llä ja loppuu Y:hyn.

Nuori Mohammad sai houkuttelevia tarjouksia sekä Saksalta, että liittoutuneilta. Tarjousten tiedetään olleen seuraavat:

Saksa:
Syrjäytä se vanha isäsi ja tule meidän puolelle ja myy öljyä meille. Saat myös arvonimeksesi Shāhanshāh (Kuninkaiden kuningas) ja Aryamehr (Arjalaisten aurinko)
Liittoutuneet:
Syrjäytä se vanha isäsi ja tule meidän puolelle ja myy öljyä meille

Ilmeisesti liittoutuneet löivät tiskiin tarpeeksi dollareita ja/tai ruplia, joten Mohammad kruunattiin 16. syyskuuta 1941 Persian šaahiksi. Kuten kunnon hallitsijan kuuluu, niin hän myös otti nuo saksalaisten ehdottamat arvonimet.

Aika šaahina[muokkaa]

Toisen maailmansodan aika sujui jotenkuten normaalisti, käyden kauppaa liittoutuneiden kanssa. Mutta kansa odotti uudistuksia kotimaan politiikkaan. Niiden aika tulikin jo vuonna 1960. Jolloin säädettiin seuraavat uudistukset:

Gilletten mainos Teheranissa
  • Diplomaattisuhteet Israelin kanssa
  • Mainossopimus Gilletten kanssa, hyvästi se takkuinen parransänki!
  • Partaveden myyminen sallittiin
    • Laki elinkeinovapaudesta: Myös partureille sallittiin asiakkaiden parran ajaminen
  • Naisten ei tarvinnut enää pukeutua säkkiin
  • Naiset saivat äänioikeuden
  • Teheranin pysäköintiruutujen levennys
    • Naiset saivat oikeuden ajaa autoa

Maakuntamatka Suomeen[muokkaa]

Sauna

Šaahi Mohammad Reza Pahlavi tuli Suomessa erityisen kuuluisaksi Suomeen tekemästään maakuntamatkastaan (22. kesäkuuta26. kesäkuuta 1970). Matkan aikana šaahi tutustui suomalaiseen elämänmenoon Helsingissä, Savossa ja myös Lapissa.

Lapissa šaahi tapasi myös joulupukin, joka kutsui šaahin juhannussaunaan. Šaahi tosin pelästyi joulupukin pitkää partaa, ja kieltäytyi kutsusta.

Tyytymättömyys šaahin valtaan[muokkaa]

Ajatollah Khomeinin puheita C-kasetilla

Ajatollah Khomeini oli maanpaossa Pariisissa, ja aikansa kuluksi hän lähetteli C-kasetille nauhoitettuja näkemyksiään siitä, miksi hän ei pidä partaveden hajusta. Hänen ajatuksensa saivat vastakaikua Persian nuorisossa, joten...

Syrjäyttäminen[muokkaa]

11. helmikuuta 1979 šaahi Mohammad sai tarpeekseen kansansa epäsuosiosta ja pakeni maasta mukanaan valtion kassa (n. $ 1 000 000 naulaa rahaa ja 1 000 gallonaa partavettä. Jo samalla viikolla, perjantaina 16. helmikuuta 1979 Ajatollah Khomeini palasi juhlittuna sankarina Persiaan johtamaan perjantain keskipäivän rukousta. Tosin heti rukouksen jälkeen, hän – vielä lentokentällä ollessan – julisti Persian Iranin islamilaiseksi tasavallaksi.

Viitteet[muokkaa]


Wiki-deathstar.png
Tosikoille ja heille, joita aihe lähemmin kiinnostaa, on Wikipediassa artikkeli Mohammad Reza Pahlavi.