Mikko Alatalo

Hikipedia

”Lauleskeleva rillipää!”

~Ämpäripää

”	Puuhamaa on paras paikka, Puuhamaa on iloinen Aurinko paistaa ja vettä sattaa, taitaa tulla kesä Mä maalaispoika oon, ja laitan suihketta kainaloon ...	”
~Mikko Alatalon CV Helvettiin

Mikko Alatalo (s. 1. toukokuuta 1951, Kuivaniemi) on kansanedustaja ja niin sanottu "muusikko". Hän on kirjoittanut yli 1028 laulua, joista yksikään ei ole kuunneltava. Mikko Alatalon kantaa ottavat tekstit voivat herkimmille ihmisille olla liikaa, joten kannattaa jättää kuuntelematta.

Mikko Alatalo on opiskellut ahkerasti yhteiskuntatieteitä mutta valitsi kuitenkin kaikkien harmiksi muusikon uran. Juopotellessaan Tammerkosken sillan alla hän tapasi Juice Leskisen.

Leskisen kanssa Alatalo muodosti Sa Int -yhtyeen, jonka hän jätti jo 1973. Seuraavan vuoden soolodebyytin Poika oon tai en nimikappale oli iso hitti. Vaikka Alatalo jätti vuonna 1975 hajonneen SA Intin, myöhemmin tehtiin Alatalo-levyjä myös nimellä Mikko Alatalo & SA Int. Tähän kokoonpanoon kuului myös Heikki Silvennoinen, jonka yhtye Kabula Kasa keikkaili Alatalon kanssa vuosina 1975–1977. Vuonna 1977 Alatalo kuului myös yhdessä Leskisen ja Veltto Virtasen kanssa Välikausitakki-yhtyeeseen, joka ehti julkaista yhden singlen ja albumin.

Vuonna 1977 Alatalo perusti kustannusyhtiö ALR-musiikin ja jätettyään Homo Recordsin hän siirtyi Tommi Liuhalan Pa-Hat -levymerkille ja julkaisi kunnianhimoisen trilogiansa "Lauluja Suihkusta". Siihen kuuluivat Yhdentoista jälkeen vaan (1978), Kun suihkun lattia tulvii (1981) ja III oluen vaikutuksen alaisena (1982). Näitä levytyksiään Alatalo pitää uransa huonoimpina.

Alatalo siirtyi rokimmasta ilmaisusta iskelmään 1970-luvun lopussa. Rockpuritaanien arvostusta hän menetti muun muassa neljällä Tammikuun Sävel -häviökappaleellaan, jotka olivat "Viski Jee" (1978), "Naamani on riskillä ruma" (1980), "Mummoni ja Isoäitini" (1981) sekä "Pinna (palaa herkästi)" (1986). Alatalon tyylikirjo on vuosien varrella ollut laaja. Siihen kuuluu niin mainosmusiikkia ("Tuttifrutti-maa"), ihmissuhdeballadeita ("Venäläisen ikävä jenkin luo", 1980) kuin lastenlaulujakin ("Känkkäränkkä on pieni paha Mikko", 1981). Muita Alatalon hittejä ovat muun muassa "Koppilaulaja", "Vesilasi, ja paskat koskenkorvaa vaan" ja "Taitaa tulla oksennus".

2000-luvulla Alatalo siirtyi politiikkaan. Hänet valittiin eduskuntaan vuonna 2003 Suomen Keskustan listoilta, koska hän sanoi pitävänsä paskamakkarahillosta.

[muokkaa] Sooloalbumit

• Minä Mikko (1973)
• Laula, Mikko (1974)
• Minä Mikko,sinä Jane (1975)
• Juicen kanssa (1975)
• Hasa-Mikko (1976)
• Mikäs se siinä (1977)
• Juicen kanssa II (1977)
• Tätä ikävää hyvää (1978)
• Maalaispojan pallit (1980)
• Suihkun lattia tulvii (1981)
• Elämää suomalaismetsässä (1981)
• III olutta kippaan - oksettaapi se vähemmän kuin terävät 3 (1982)
• Serkun miljonääri (1983)
• Pakolaisen karkoitus (1984)
• Ränkkätänttä ja vittumainen Robotti (1984)
• En humalassa är jag (1984)
• Iloista kurjuutta (1985)
• Syntynyt pakettiautossa (1986)
• Runkkaus on bisnestä...Bisnes on hyvää(1987)
• Taytyy olla hullu ettei sekoa (1988)
• Lapsi on terve, minä en (1988)
• Mikko "Mikko" Alatalo (1988)
• Mikon karvat (1988)
• Naapurin huumaa (1989)
• Känkkäränkän apukoulu (1989)
• 21 suosittua naistenlaulua (1989)
• Mikko - Metal Massacre (1990)
• Känkkäränkän uudet vittuilut (1992)
• Juicen ja Mikon parhaat panot (1992)
• Kansankynttilä (1997)
• Puuhamaa on rankka paikka (1998)
• Homomiehen poika (1999)
• Laulu hullusta (2000)
• Mies, rillit ja kitara - Mikon parhaat (2002)
• Juicen kanssa III (2005)
• Siis niinku mitä (2006)
• Näkö Meni, Terveys Jäi. (2011)
• Känkkäränkkä näkee kaiken kahtena (2012)
• Mies Sinisten Rillien Takaa (2020)
• Rilli Rock (2028)
• Juicen Haamun Kanssa Kummittelemassa (2030)
• Siitä se lähtee...tai sitten ei (2031)
• Tammerkosken sillan alla perseet olalla (2032)

[muokkaa] Aiheesta muualla

• Mikon musavideo...
• Mikko keikkailee...
• Mikko soittaa "Tammerkosken sillalla" tv-ohjelmassa