Mikko Alatalo

Hikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Stop hand.png Mikko Alatalo on julistettu idiootiksi, sillä hän on tyhmempi kuin vasemman jalan saapas.
Saapas valmistelee kunnianloukkauskannetta, koska vertasimme sitä häneen.
Wiki-deathstar.png
Tosikoille ja heille, joita aihe lähemmin kiinnostaa, on Wikipediassa artikkeli Mikko Alatalo.


Raivo.JPG
Raivo Records omistaa tämän sivun! Jos sivun sisältöä löytyy koneeltasi, saat syytteen piratismista!

Puuhamaa on paras paikka, Puuhamaa on iloinen
Aurinko paistaa ja vettä sattaa, taitaa tulla kesä
Mä maalaispoika oon, ja laitan suihketta kainaloon
...

~Mikko Alatalon CV Helvettiin

Mikko Alatalon vakiovaruste

Mikko Alatalo (s. 1. toukokuuta 1951, Kuivaniemi) on kansanedustaja ja niin sanottu "perunamuusikko". Hän on kirjoittanut yli 1028 laulua, joista yksikään ei ole kuunneltava. Mikko Alatalon kantaa ottavat tekstit voivat herkimmille ihmisille olla liikaa, joten kannattaa jättää kuuntelematta.

Alatalo on tehnyt lauluja sellaisista aiheista kuin laiton susijahti, johon reaktio (so. poliisitutkinta) on hänen mukaansa liioiteltua, koska nuo peräkylien kanssakepulaiset ovat asuinpaikkansa perusteella sorrettuja (so. eivät saa tarpeeksi tulonsiirtoja). Erityisen hyvin mielipide- ja itsepuolustusrikollisten epäoikeudenmukaista kohtelua kuvaa se, että täysin asetta kantamaan henkisesti tarpeeksi terve, laittomista susimetsästäjistä toinen oli paljastumisen helvetissään niin lyöty, että ampui itsensä.[1]

Mikko Alatalo on opiskellut ahkerasti yhteiskuntatieteitä mutta valitsi kuitenkin kaikkien harmiksi muusikon uran. Juopotellessaan Tammerkosken sillan alla hän tapasi Mehu Läskisen.

Leskisen kanssa Alatalo muodosti Sa Int -yhtyeen, jonka hän jätti jo 1973. Seuraavan vuoden soolodebyytin Poika oon tai en nimikappale oli iso hitti. Vaikka Alatalo jätti vuonna 1975 hajonneen SA Intin, myöhemmin tehtiin Alatalo-levyjä myös nimellä Mikko Alatalo & SA Int. Tähän kokoonpanoon kuului myös Heikki Silvennoinen, jonka yhtye Kabula Kasa keikkaili Alatalon kanssa vuosina 19751977. Vuonna 1977 Alatalo kuului myös yhdessä Leskisen ja Veltto Virtasen kanssa Välikausitakki-yhtyeeseen, joka ehti julkaista yhden singlen ja albumin.

Vuonna 1977 Alatalo perusti kustannusyhtiö ALR-musiikin ja jätettyään Homo Recordsin hän siirtyi Tommi Liuhalan Pa-Hat -levymerkille ja julkaisi kunnianhimoisen trilogiansa "Lauluja Suihkusta". Siihen kuuluivat Yhdentoista jälkeen vaan (1978), Kun suihkun lattia tulvii (1981) ja III oluen vaikutuksen alaisena (1982). Näitä levytyksiään Alatalo pitää uransa huonoimpina.

Alatalo siirtyi rokimmasta ilmaisusta iskelmään 1970-luvun lopussa. Rockpuritaanien arvostusta hän menetti muun muassa neljällä Tammikuun Sävel -häviökappaleellaan, jotka olivat "Viski Jee" (1978), "Naamani on riskillä ruma" (1980), "Mummoni ja Isoäitini" (1981) sekä "Pinna (palaa herkästi)" (1986). Alatalon tyylikirjo on vuosien varrella ollut laaja. Siihen kuuluu niin mainosmusiikkia ("Tuttifrutti-maa"), ihmissuhdeballadeita ("Venäläisen ikävä jenkin luo", 1980) kuin lastenlaulujakin ("Känkkäränkkä on pieni paha Mikko", 1981). Muita Alatalon hittejä ovat muun muassa "Koppilaulaja", "Vesilasi, ja paskat koskenkorvaa vaan" ja "Taitaa tulla oksennus".

Osaa Alatalon sävellyksistä Alatalo ei säveltänyt itse. Mainittu Viski Jee on häikäilemättömästi ja taloudellisen edun tavoittelun nimessä vohkittu Shel Silversteinilta: sävellys tunnettiin aiemmin, ennen kuin se saavutti Alatalon rallattamana maailmanlaajuista huomiota, Silversteinin sävellyksenä Lemme pee something.

2000-luvulla Alatalo siirtyi politiikkaan. Hänet valittiin eduskuntaan vuonna 2003 Suomen Keskustan listoilta, koska hän sanoi pitävänsä paskamakkarahillosta.

Sooloalbumit[muokkaa]

  • Minä Mikko (1973)
  • Laula, Mikko (1974)
  • Minä Mikko,sinä Jane (1975)
  • Juicen kanssa (1975)
  • Hasa-Mikko (1976)
  • Mikäs se siinä (1977)
  • Juicen kanssa II (1977)
  • Tätä ikävää hyvää (1978)
  • Maalaispojan pallit (1980)
  • Suihkun lattia tulvii (1981)
  • Elämää suomalaismetsässä (1981)
  • III olutta kippaan - oksettaapi se vähemmän kuin terävät 3 (1982)
  • Serkun miljonääri (1983)
  • Pakolaisen karkoitus (1984)
  • Ränkkätänttä ja vittumainen Robotti (1984)
  • En humalassa är jag (1984)
  • Iloista kurjuutta (1985)
  • Syntynyt pakettiautossa (1986)
  • Runkkaus on bisnestä...Bisnes on hyvää(1987)
  • Taytyy olla hullu ettei sekoa (1988)
  • Lapsi on terve, minä en (1988)
  • Mikko "Mikko" Alatalo (1988)
  • Mikon karvat (1988)
  • Naapurin huumaa (1989)
  • Känkkäränkän apukoulu (1989)
  • 21 suosittua naistenlaulua (1989)
  • Mikko - Metal Massacre (1990)
  • Känkkäränkän uudet vittuilut (1992)
  • Juicen ja Mikon parhaat panot (1992)
  • Kansankynttilä (1997)
  • Puuhamaa on rankka paikka (1998)
  • Homomiehen poika (1999)
  • Laulu hullusta (2000)
  • Mies, rillit ja kitara - Mikon parhaat (2002)
  • Juicen kanssa III (2005)
  • Siis niinku mitä (2006)
  • Näkö Meni, Terveys Jäi. (2011)
  • Känkkäränkkä näkee kaiken kahtena (2012)
  • Mies Sinisten Rillien Takaa (2020)
  • Darraa puskee (2022)
  • Rilli Rock (2028)
  • Juicen Haamun Kanssa Kummittelemassa (2030)
  • Siitä se lähtee...tai sitten ei (2031)
  • Tammerkosken sillan alla perseet olalla (2032)
  • Mitä vittua? (2045)

Aiheesta muualla[muokkaa]

Viitteet[muokkaa]

  1. http://www.hs.fi/kotimaa/Kansanedustaja+Mikko+Alatalo+puolustaa+laitonta+susijahtia+laululla/a1361415508476