Mieli

Hikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Mieli selitetään henkilön persoonan, ajatuksien, tunteiden ja niin kutsutun tietoisuuden edellytyksenä. Filosofiassa mieli nähdään epämääräisenä henkisenä tai aineellisena möykkynä, josta, useimmiten käsittämättömät, toimemme johtuvat, sillä jostain teoriassa hyvältä näyttävästä taaemmasta oliostahan niiden on ajattelijoiden tyydytyksen vuoksi johduttava.

Kauan on jo tapeltu verisesti siitä, miten ihmisen tietoisuus ja toiminta oikein yhdistyvät. Sivilisaatiotamme repineen mielettömän filioque-kiistan aiheena oli, lähteekö mieli vain isästä vai myös tämän pojasta ja onko näin ihmiskunnalla toivoa vaiko ei. Mielenfilosofia tutkii nimensä vastaisesti mielen ja kehon välistä suhdetta. Tähänastisien tutkimusten mukaan heillä on varsin kiihkeä ja toiminnantäyteinen suhde. Hindulaisuuden eri koulukunnat eivät ole saavuttaneet yksimielisyyttä, onko sielu aineellistettu Batman vaiko kaksipäinen lehmä.

Mielestä ja sen toiminnasta on monta mielipidettä, varhaisimmat jopa luolamiesten aikakaudelta. Ensimmäiset neandertalit arvioivat naapuriensa käyttäytymistä psykologisella sekä teologisella tasolla ja merkitsivät havaintonsa muistiin luolan seinämiin, joita voi nykyään ihailla muun muassa Chauvet'n luolassa, Ranskassa.

Katso myös[muokkaa]

P philosophy.60px.png Tämä filosofiaan liittyvä artikkeli pidättäytyy kaikista kannanotoista.
Osoita tietokykysi ja lisää artikkeliin havaintoja todellisuuden todellisesta luonteesta.