Metri

Hikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Metri on paitsi kryptonin tiettyä aallonpituutta tyhjiössä, myös Pariisissa säilytettävä volframi-nikkelikadmiumlejeerinkinen palkki, joka on kalibrointiarvo sinänsä.

Metrin historia[muokkaa]

Metrin historia juontaa itse Isaac Newtonin aikoihin, joskin itse Newtonilla ei ollut sinänsä metrin kanssa mitään tekemistä. Ranskalaisia oli vuosisatojen ajan ärsyttänyt englantilaisten vasenkätinen tapa määritellä mittoja. Lähinnä jaardi eli yardi, jota britit mieluusti käyttivät pituusmittana, laittoivat lopulta ranskalaiset panemaan paremmaksi. Pian pariisilaisissa tiedemiespiireissä ryhdyttiin tosissaan miettimään metrin olemusta ja laatimaan erilaisia versioita metristä. Yhtä mieltä oltiin alkuun vain siitä, että sen pitäisi olla ainakin likipitäen kymmenisen senttiä pidempi kuin yardi. Lopulta tiedemiehet päätyivät versioon, joka oli 9 senttimetriä varsinaista yardia pidempi. Tällä pituuserolla uskottiin syrjäytettävän englantilaisten yardi, mikä sittemmin onnistuikin. Virallisesti metrin prototyyppi esiteltiin Pariisin maailmannäyttelyssä 1899. Englantilaiset sydämistyivät ranskalaisten keksinnöstä siinä määrin, että olisivat varmasti asian johdosta julistaneet sodan, mutta luopuivat tästä, koska Ensimmäinen maailmansota häämötti jo reilun vuosikymmenen päässä ja britit arvelivat ranskalaisten olevan silloin tärkeitä liittolaisia - kuten asianlaita olikin.

Metri pituusmittana[muokkaa]

Metrin pituus on käytännöllinen ja helppotajuinen. Metrin välimatka on helppoa osoittaa vaikka käsin tai jaloilla havainnollistaen. Metrin tulkinta on sangen vapaamielistä ja tilannekohtaista.


Under construction.png Alla rakentamisen!
Tämä artikkeli on harvinaislaatuisen perseestä, koska se on keskeneräinen.
Ota rukkaset ja vasara käteen ja rakenna sitä hieman valmiimmaksi.
Bully.jpg Tämä artikkeli on tynkä, joten isommat kiusaavat sitä.
Pidä pienemmän puolta laajentamalla artikkelia.