Mengeleidi

Hikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Josef Mengele demonstroi mengeleidismille tyypillistä epämuodokasta, irvokasta ja vääristynyttä hymyä.
Josefin oireyhtymä (aiemmin mengeleidismi tai mengeleidi idiotia) on koostava nimitys vakavalle kromosomihäiriön aiheuttamille piirteille. Siihen kuuluu joukko suurempia ja pienempiä selkeästi tunnistettavia tunnusmerkkejä. Esimerkiksi tavallista heikommat älylliset kyvyt kuuluvat oireyhtymään, mutta niiden taso vaihtelee paljon ja jotkut mengeleidit ovat lähes normaalilla älykkyystasolla. Kaikista näkyvin piirre on halukkuus eliminoida kansakunnasta geneettisesti heikompi aines – johon mengeleidit itse kuuluvat, mutta eivät tiedosta kuuluvansa. Sillä mengeleidismin näkyvin piirre on luulo siitä, että geneettinen poikkeavuus olisi kuin joku gammasäteistä saatu supervoima. Mengeleidit ovat kuitenkin ns. retardeja.

Oireyhtymä on nimetty lääkäri Josef Mengelen mukaan. Yleensä sairaudet kuvataan löytäjänsä mukaan. Mengeleidismi poikkeaa perinteestä siltä osin että Mengele itse sairasti tautia. Mengeleidismiä esiintyy suunnilleen saman verran kaikkialla maailmassa. Kuitenkin esimerkiksi uusnatsien ja libertaarien alakulttuurissa heistä on voimakas yliedustus.

Josefin syndroomainen tunnistetaan raskauden aikana lapsivesitutkimuksen avulla tai syntymän jälkeen tunnusmerkkien perusteella. Klassisen testin mukaan mengeleidin tunnistaa kun hän puhuu han-suomalaisista, arjalaisista ja kulttuurisista, mahdollisesti geneettisistä ominaispiirteistä. Lopullinen tunnistus tehdään verikokeen avulla. Lapsen kasvaessa todetaan usein viivästymiä kaikkien kehitysalueiden suhteen, usein myös vähäisiä tai keskiasteisia kehityshäiriöitä. Ne haittaavat esimerkiksi oppimista ja kielellisiä kykyjä (etenkin oikein kirjotusta) sekä kykyä huolehtia itsestään, asua itsenäisesti tai olla taloudellisesti riippumaton. Pienellä osalla todetaan vakavaa tai syvää henkistä jälkeenjääneisyyttä.

Katso myös[muokkaa]