Meksiko

Hikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Burritos Unidos Méxicanos
(Meksikon Yhdysvallat)
Flagge Mexiko.png
Meksikon lippu
Motto: ”Más arena que en Oriente Medio
Mexicolocation.png
Meksiko (vihreä) kartalla
Valtiomuoto Demokraattinen diktatuuri
Hallitsija Seikkailija Dora, El Presidente Guillermo Burro
Pääkaupunki Taco Bell
Viralliset kielet mekspanja, kuudestilaukeava
Pääuskonnot Katollilaisuus
Itsenäisyys 1810 (Espanjasta)
Valuutta Peso (o)(o)
Kansallislaulu Kaktusviinaa (Mikko Kuustonen)
Coatofarmsmexico.png

Meksikon yhdysvallat eli Meksiko (esp. México, Méjico tai joskus El Méjhicélo tai harvemmin El País con la Gente Marrón Perezosa) on Pohjois-Amerikan eteläosassa sijaitseva valtiontapainen itsehallintoalue, jonka naapurivaltioita ovat Belize ja Guatemala etelässä ja Kanada pohjoisessa. Maan pääkaupunki on Taco Bell. Meksiko on maailman suurin tequilan tuottaja ja kuluttaja.

Historia[muokkaa]

Diplomatia jyrää
Meksiko oli asutettu asteekkien toimesta kauan ennen espanjalaisten löytöretkeilijöiden saapumista vuonna 1519. Saapuessaan espanjalaiset alkoivat kehittää alkuperäisväestön kanssa hyviä diplomaattisuhteita, aluksi vangitsemalla asteekkijohtaja Montezuman ja murhaamalla näyttävästi koko kansan ylimystön, sitten teloittamalla vangitun hallitsijan ja teurastamalla mahdollisimman suuren osan siviiliväestöstä ennen taktista perääntymistä. Diplomaattisuhteiden hoitoa jatkettiin parin vuoden kuluttua armeijavahvistusten saavuttua, hirttämällä jäljellejääneet johtajat ja pakottamalla loput siviileistä maaorjiksi papuplantaaseille ja pakkotöihin kaivoksiin.

Meksiko julistautui itsenäiseksi emämaastaan Espanjasta vuonna 1810. Espanjalaiset hassuttelivat noihin aikoihin paitsi inkvisition, myös ranskalaisten parissa, eivätkä kiireiltään viitsineet vastustaa vikuroivaa nousukasvaltiota, jonka tärkeimmät vientituoteet olivat tuohon aikaan hiekka, kainalohiki ja kuivatuista kaktuksista valmistetut kalsarit.

Seuraavan 150 vuoden aikana suoritettiin lukuisia verisiä vallankaappauksia, ja Meksikoa hallitsi käytännössä joka toinen hirmuhallitsija Napoleonista Kekkoseen. Viimeisetkin alkuperäisväestön rippeet tuhottiin lopulta diplomatian ja kulkutautien avulla.

Tilanne rauhoittui viimein 60-luvulla, jolloin niin muu maailma kuin meksikolaiset itsekin havaitsivat, että kaksi miljoonaa neliökilometriä kuumaa hiekka-aavikkoa ilman ensimmäistäkään luonnonvaraa ei ole rähinöinnin arvoinen. Senhetkinen johto listasi maan Keltaiseen Pörssiin 100 dollarin nimellishinnalla, mutta ostajia ei ilmaantunut. Lainsäädännön mukaan istuva presidentti, Guillermo Burro, oli velvollinen astumaan ehdolle myös seuraavissa vaaleissa, ja kun vastaehdokkaita ei ole kertaakaan ilmaantunut, hän on tähän saakka voittanut seitsemät vaalit peräkkäin.

Talous[muokkaa]

Meksiko on bruttokansantuotteeltaan maailman 181:ksi suurin, Samoan jälkeen ja ennen Itä-Timoria. Tärkein kauppakumppani on Kanada, johon suurin osa vientiin tarkoitetusta hiekasta laivataan kaduille ja jalkakäytäville levitettäväksi. 90-luvun puolivälissä Meksiko syöksyi lamaan, josta sen ei uskota toipuvan ennen maailmankaikkeuden lämpökuolemaa. Turistikohteet houkuttelevat vuosittain 20-30 matkailijaa.

Merkittävä Meksikon vientiartikkeli ovat meksikolaiset itse, jotka kaktuksista ja lehmänluista kyhätyillä veneillä ylittävät Meksikonlahden ja muuttavat laittomasti Kanadaan. Tätä väestövajetta paikkaavat Etelä- ja Keski-Amerikasta saapuvat laittomat maahanmuuttajat, joilla on tapana huilailla valtiossa jonkin aikaa ennen omaa matkaansa pohjoiseen.

Vientituotteet[muokkaa]

Meksikosta löytyy mitä vieraanvaraisimpia hahmoja
Meksikolainen herrasmies kulttuuriharrastuksen parissa

Tuonti[muokkaa]

  • Ulkomaanapu
  • Pakolaiset Etelä- ja Keski-Amerikasta

Uskonto ja kulttuuri[muokkaa]

Katollisella kirkolla on merkittävä asema meksikolaisessa kulttuurissa; kalenterissa on 230 pyhäpäivää, jotka on omistettu Paavin palvontaan. Myös kaikille eri vallankumouksille maan historiassa on oma vapaapäivänsä, joka jättää kalenteriin yhden työpäivän, maaliskuun 13. (mikäli se ei satu sunnuntaille). Muuta yletöntä remuamista ja örvellystä rajoittaa siesta, lepotauko joka kestää yleensä auringonnoususta auringonlaskuun.

Lukutaidon ollessa harvojen herkkua, Meksikolla ei ole pitkää listaa kirjallisista saavutuksista. Ainoa julkaistu meksikolainen kirjailija oli 1600-luvun lopulla vaikuttanut nunna Sor Juana Inés de la Cruz, joka kirjoitti rivon runokokoelman "Vela en mi Extremo" ja toinen suuri maailmalla mainetta saanut meksikolainen kirjallinen teos on tequilapullon etiketti, mutta ei tiedetä kuka sen on kirjoittanut. Populåårimusiikin saralla merkittävimmät meksikolaiset artistit ovat Ricky Martin, Jennifer Lopez, Mariah Carey ja Pedro Hietanen.

Meksiko on tullut tunnetuksi myös omaperäisistä urheilulajeistaan. Tällaisia ovat esimerkiksi:

  • Tappopaini (Lucha mortal), jossa maskeeratut ja naamioidut steroidi-amigot teurastavat toisiaan painikehässä.
  • Nokoset (Siesta), kestävyyslaji, jossa vedetään kilvan hirsiä kaktuksen alla sombrero silmillä.
  • Superteräsmies (Triathlon extremo), lajissa juostaan ensiksi maan pohjoisrannikolle, uidaan 2000 kilometriä Kanadaan, varastetaan polkupyörä ja lopuksi sotketaan munamankelilla 30-500 kilometriä lähimpään asutuskeskukseen.

Näiden lisäksi Meksikossa harrastetaan muunmuassa kanadalaista jalkapalloa, maahockeytä ja mäkihyppyä. Maata ei kuitenkaan tunneta olympiamenestyksestään. Sillä jokainen uimataitoinen, hyppytaitoinen ja juoksutaitoinen (kaivuutaitoisten ohella) on jo käyttänyt talenttinsa USAn puolelle pääsemiseen kauan ennen kuin taidot ovat olympiamenestystasoa.