Maximilien Robespierre

Hikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Star.svg
Tämä artikkeli on kouluesimerkki siitä, miltä hyvä sivu voi näyttää. Älä käytä luovuuttasi, tee vain tasan niin kuin tämänkin artikkelin kirjoittaja on tehnyt.
Robespierre tuhahtaa epäonnisen kisaajan vastaukselle. "Pah. Tuolla surkimuksella ei ole hajuakaan siitä, miten amour de soi ja amour propre eroavat tosistaan. Taidan irrottaa siltä pään."

Maximilien François Marie Isidore de Robespierre (6. toukokuuta 175810. thérmidorkuuta 1794) oli Ranskan vallankumouksen aikaan mainetta ja päitä niittänyt juristi, organisaattori, dementoitu deisti ja juontaja. Hän ideoi ja juonsi Giljotiini-tietokilpailua Pariisissa kaudella 1792–94. Juontajan ominaisuudessa Robespierre vaikutti merkittävästi tietovisan toimintatapaan. Hänen kysymyksensä liittyivät useimmiten yhteishyvän, isänmaanystävyyden, rousseaulaisen yhteiskuntafilosofian sekä antiklerikaalisen paranoian aihepiireihin. Robespierren lyhyen juontajakauden aikana Giljotiini-visailuun osallistui kymmeniä tuhansia ranskalaisia. Yksikään kilpailija ei onnistunut voittamaan kisaa, mikä herätti pahaa verta (ja roiskutti aivan hyvää verta yltympäriinsä studiossa). Vuonna 1794 Robespierre haastettiin yllättäen mukaan omaan visaansa, eikä hänkään voittanut.

Elämä, ura ja päättömyydet[muokkaa]

Wiki-deathstar.png
Tosikoille ja heille, joita aihe lähemmin kiinnostaa, on Wikipediassa artikkeli Maximilien Robespierre.


Robespierre opiskeli lakia Pariisissa ja aloitti uransa Place Vendômen bingosaleissa numeroita huutaen. Koska hänellä oli kantava ääni, hänet kaapattiin mukaan politiikkaan. Vallankumousvuonna 1789 hän oli valtiopäiväedustajana, mutta oli yhä aktiivisimmin mukana kisa- ja peliasioissa. Hän pelasi laitahyökkääjän paikkaa jalkapallon radikaaliliigan menestyksekkäimmässä seurajoukkueessa Pallohuoneen Valassa. Hän kuitenkin luopui pian paikastaan siirtyen jakobiinien manageriksi. Jakobiinien kannatustoiminta oli hyvin vilkasta, ja seuran tukemiseksi järjestettiin erilaisia markkinatapahtumia, kuten mellakoita, julkisia mestauksia ja bingoiltoja. Robespierre oli kunnianhimoinen organisoija ja kehitti aivan uuden visailuformaatin, joka innosti muita jakobiineja siinä määrin, että visalle suotiin vakituinen ohjelmapaikka aivan Pariisin keskustassa.

Giljotiini-visa[muokkaa]

Marie Antoinette kisastudiossa 16. lokakuuta 1793.

Visailua esitettiin suorana lähetyksenä Pariisin Place de la Révolutionilla (nyk. Place de la Concorde). Visa hankki yleisön huomiota haastamalla mukaan useita julkisuuden henkilöitä. Jo visan ensimmäisellä tuotantokaudella 1792 kisaamaan haastettiin kuningas Ludvig XVI. Ohjelman konsepti oli hyvin yksinkertainen: väärästä vastauksesta seurasi kilpailijan pään irrottaminen. Lisäksi kilpailija menetti tuolloin koko siihen mennessä keräämänsä palkintosumman – ja mahdollisesti myös omaisuutensa, joka saatettiin ottaa tasavallan haltuun. Robespierren paranneltua sääntöjä kilpailija hävisi automaattisesti myös, jos oli aihetta epäillä hänen voivan vastata väärin.

Suurta julkisuutta saaneessa lähetyksessä Ludvig XVI oli valinnut omaksi aihealueekseen absolutismin teologiset tukiargumentit, missä hän pärjäsikin hyvin. Kuningas kuitenkin vastasi väärin Robespierren itse valitsemaan helppoon rousseaulaista yhteiskuntasopimusmallia koskevaan kysymykseen ja hävisi kisan.

Kuninkaan puoliso Marie Antoinette ei pärjännyt sen paremmin. Hänen oma aihealueensa oli naisten peruukkimuoti, mutta hän jämähti jo Robespierren ensimmäiseen kysymykseen ("Oletteko itävaltalainen prinsessa?" "Kyllä.") ja menetti sääntöjen mukaisesti päänsä.

Kuningasparin esimerkin innoittamina visailuun otti osaa useita aatelisia ja porvareita, jotka tavallisesti valitsivat omiksi erityisaihealueikseen ratsastuksen ja kankaiden hintakehityksen, mutta jotka epäonnistuivat jatkuvasti tehtävissä, joissa tuli muuntaa päivämääriä gregoriaanisesta kalenterista vallankumouskalenteriin.

Visaan haastetut papit ja piispat suoriutuivat mainiosti katolista teologiaa sekä esimurrosikäisten poikien anatomiaa koskevista kysymyksistä, mutta kompastuivat poikkeuksetta radikaalideismin teoriakysymyksiin.

Kun suurin osa aatelista, ylemmästä porvaristosta ja papistosta oli käynyt visastudiossa häviämässä, alettiin kilpailijoita valita satunnaisotannalla. Isänmaallisuutta käsitelleet kysymykset osoittautuivat hyvin vaikeiksi, ja useat tuhannet kisaajat hävisivät Giljotiini-visan Robespierren suureksi tyydytykseksi. Visailun valitettiin muuttuneen epäreiluksi, kun Robespierre alkoi yhä useammin kysellä kilpailijoilta näiden tietämyksen ulottumattomissa olevia yksityiskohtia jakobiinien salaisista rituaaleista. Yhä yleisempää oli myös, että juontaja ei vaivautunut esittämään kysymyksiä lainkaan, vaan reputti kilpailijan heti ohjelman alussa arvioituaan, ettei tämä kuitenkaan osaisi vastata.

Todellinen kohu nousi, kun Robespierre lähetti aiemmin suosimansa Ateistijakobiinien militanttisiiven (ry.) joukkueen giljotiiniin tämän vastattua väärin seuraavaan tiedusteluun:

Kaikkien kansalaisten on vietettävä Korkeimman Olennon juhlaa. Korkein Olento on

  1. persoonallinen Jumala siten kuin kristinusko opettaa
  2. persoonallinen jumala tavalla, jota kristinusko ei opeta
  3. luonto
  4. Maximilien Robespierre

Myös seuraava tehtävä osoittautui hankalaksi:

Mikä seuraavista kuolemalla rangaistavista rikoksista on pahin?

  1. väärien uutisten levittäminen
  2. isänmaallisuuden halventaminen
  3. moraalin horjuttaminen
  4. vallankumoushallituksen puhtauden herjaaminen

Kyseessä on tietysti mitä klassisin kompakysymys, jossa kilpailija valitessaan tietyn vaihtoehdon antoi ymmärtää muiden olevan suotavampia rikoksia, mikä puolestaan oli hyvin kohtalokasta.

Visan loppuminen[muokkaa]

Danton oli huono häviäjä. "Ei ollut väärä vastaus! Ei tasan ollut!"

Kun lähes kaikki potentiaaliset kilpailijat olivat kuolleet, visaan haastettiin vuonna 1794 ohjelman tuottaja, kansalainen Georges Danton, joka vastasi kaikkien hämmästykseksi väärin heti ensimmäiseen, maltillisuuden ja petturuuden suhdetta luodanneeseen kysymykseen. Danton piti tehtävän muotoilua epäselvänä ja alkoi vaatia visan palkintoa itselleen hyvin äänekkäästi. Hänet vaiennettiin mainoskatkon avulla ("Sans-coulotte™ pesee veritahrat pitkistä housuistanne ja fryygialaismyssyistänne tehokkaammin kuin yksikään toinen pesuaine! Kansalainen, osta... tai kuole!").

Lopulta kilpailijoiden vähetessä Robespierre itse haastettiin visaan kilpailijana. Hän esitti itselleen Yhteishyvän komitean protokollaa koskevan kompakysymyksen, johon vastasi väärin. Silloin Robespierren leuka loksahti (lähinnä siksi, että hän ampui sen irti). Seuraavaksi loksahti hänen päänsä. Pian tämän jälkeen Giljotiini-visaformaatti haudattiin. Samoihin aikoihin ilmaantui Ranskaan mies, joka kerskui, että olisi osannut vastata kaikkiin kysymyksiin. Hän oli kenraali Bonaparte, mutta myöhemmin hän epäonnistui surkeasti Venäjän ilmasto-oloja käsitelleen kysymyksen kohdalla.

Katso myös[muokkaa]