Max Weber

Hikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Star.svg
Tämä artikkeli on kouluesimerkki siitä, miltä hyvä sivu voi näyttää. Älä käytä luovuuttasi, tee vain tasan niin kuin tämänkin artikkelin kirjoittaja on tehnyt.
Max Weber, tai ehkä sittenkin Obi-Wan Kenobi rippipuvussaan.

Max Weber (1864–1920) oli saksalainen filosofi, joka silloin tällöin hairahtui myös ajattelemaan. Hänen teoksensa sekä teoriansa, erityisesti yhteiskuntapolitiikasta, sai hänet jäämään jälkipolvien mieleen.

Suurinta neroutta mies tosin osoitti kuolemalla 1920, näyttäen näin pitkää nenää kaikille niille, jotka muuten olisivat päässeet uuden vuosituhannen tultua nauramaan hänen ideoilleen kuin Nelson Muntz ikään.


Vaatimattomat taustat[muokkaa]

Max joutui tekemään kaikkensa voidakseen edes tulla suureksi neroksi, sillä hänellä oli edessään kaikki nykyaikaisen länsimaalaisen valkoihoisen miehen haasteet. Hän oli näet perheen esikoispoika, isänään tärkeä virkamies ja poliitikko nimeltään Max Weber vanhempi. Oli siis olemassa suuri vaara, että hänet sekoitettaisiin isäänsä, mikä saattaisi vähän aiheuttaa työtä hänen yrittäessään ensin elää isänsä aseman tuomassa sosiaalisessa kerroksessa ja sitten kapinoiden erkaantua siitä, eli ilmiselviä ensimmäisen maailman ongelmia. Samoin ”iskän ja äipän” välejä hiersi kamala, sietämätön ristiriita: mies oli huomiota hamstraava lakimies ja äiti taas torikammoinen askieetikko. Miten he oikein selvisivät siitä kaikesta?

Lisää haasteita[muokkaa]

Samoin hänen nuorempi veljensä, ”se kiittämätön paskiainen” Alfred[1], päätti myös ottaa osaa ajattelutyöhön taloustutkimuksilla sekä muilla tieteen aloilla. Sellainen tungettelu tuhlasi turhaan vanhempien resursseja, kun heillä oli kerran jo lottovoiton tavoin syntynyt yksi nero esikoisessaan.

Nuori Max[muokkaa]

Nuori Max vietti aikansa kuin kuka tahansa ”korkeamman laadun” perhe, kiusaamalla vieraita tyhmillä kysymyksillään milloin mistäkin pöytälaatikkopsykologian aiheesta ja antamalla vanhemmille lahjoina omia suttuisella käsialalla rustattuja tekeleitään, joille he ymmärtämyksessään jaksoivat silloin tällöin nyökkäillä hyväksyvästi[2]


Rakettimainen syöksy maineeseen[muokkaa]

Kuten kaikki kunnon saksalaiset, Weber palveli totta kai armeijassa 1880-luvulla. Koska siihen aikaan Saksa ei kuitenkaan ollut tarpeeksi vihaisessa tilassa ollakseen kenenkään kanssa kunnolla tukkanuottasilla (mikä kyllä korjaantuisi myöhemmin...), hän päätti aloittaa toisen saksalaisten perus harrastuksen: pätemisen.

Hän päti ensin läpäisemällä testin, jolla hän sai aloittaa lakimiehen toimet alimittaisena, keskenkasvuisena, vähäkarvaisena ja kivekset vielä kaulassa laskeutumattomien kivesten tilalla. Jos hän ei ollut varma itsestään jo silloin, niin viimeistään tohtorin arvo varmaan riitti siihen. Hän saavutti sen teoksella: ”Die Römische Agran... Agrag... Agrargeschichte in ihrer Beden... Bedet... Bedeutung für das Staats- und Privu... Privo... Privatrecht.”, joka... ei kyllä käänny niin millekään kielelle. (Tämä luultavasti oli syynä siihen, ettei kukaan uskaltanut sanoa vastaan, ”jos se perkele sittenkin vaikka sanoi jotakin, missä sittenkin oli neroutta mukana eikä vain höpö höpöä”. Max Weber teki näin ensimmäiset ”Miika Nousiaiset”.) Yhtä kaikki, nyt tämä heppu oli akateemisesti oikeutettu sanoa ihan mitä halusi.

Ja hänhän sanoi.

Isä-ongelmia[muokkaa]

Max ja Max ottivat yhteen. Kumpi voitti?

Tässä tapauksessa ei kumpikaan, sillä edetessään turvallisen onnellisena eteenpäin taloustieteen opettamisen saralla, Max, oltuaan kinoissa Maxin kanssa, sai hermoromahduksen, kun Max menikin ja kuoli pois. ”Bioshock infinite”:mäiseen tyyliin hän saikin siitä vuosien hermoromahduksen, sillä kuka tahansa tietää, miten ikävää on erota riidoissa, varsikin itsestään[3]

Max viettikin seuraavat vuodet melko pienten saavutusten varassa, joihin kuului:

  • Syödä
  • Mumista omituisia
  • Katsella Muumeja VHS:ltä
  • Raapia persettään
    • Aina on aikaa raapia persettään
  • Kaivaa nenäänsä
  • Piilotella talossaan
    • Siellä pitää vielä piilotella lisäksi vain yhdessä huoneessa
  • Valittaa siitä, ettei kukaan ole vielä keksinyt tölkkiolutta
  • Nukkua
    • Kaikki se oluesta valittaminen vie voimat
  • Syödä
  • Pelotella ikkunan ohi meneviä lapsia
    • Jos jaksaa
  • Nukkua lisää
  • Pukeutua mustaihoiseksi ja-

Loistelias ”comeback”[muokkaa]

Max selviytyi viimein ylitse pahasta olostaan, kun joku (luultavasti joku nainen, sillä kenellä muulla olisi voimia jaksaa vuosia katsella tuolilleen mätänevää ”filosofia” ja sitten vielä kannustaa tätä tajuamaan asioista mitään) kertoi hänelle, ettei hän ollut itse asiassa kuollut. Kun filosofi ei tajunnut tätä heti, niin joku piirsi tälle kuvan, jossa Max ja Max esiteltiin eri ihmisinä, ja vain toisen päälle piirrettiin ruksi.[4] Nyt filosofi nousi tuoliltaan, tajusi olevansa viimein ainut Max Weber sekä sen tuomat edut, ja hän kaikessa hiljaisuudessa unohti koko nolon pikku hermoromahduksensa.

Takaisin sorvin ääreen[muokkaa]

Kristityt tahot olivat hyvin pettyneitä Weberin kuollessa liian aikaisin voidakseen hyödyntää heidän puolueetonta materiaaliaan heidän uskontonsa tutkimuksessa.

1903 alkaen Max oli jo kuin kuka tahansa hermoromahduksen jälkeen itseään keräävä kaveri: hän alkoi kirjoittaa ja osallistua yhteiskuntapolitiikkaan.

Samoin kuin kuka tahansa entinen opettaja hermoromahduksesta itseään kootessaan, hän alkoi myös kirjoittaa tiedelehdelle, missä asemassa kukaan ei pääsisi valittamaan pikku kirjoitusvirheistä taululle samoin kuin luokassa.

Max suolsikin tekeleitään ja keräsi itselleen aseman, jonka avulla hän pystyy nykyään, vähemmän elossa, pitämään itsensä pinnalla ajattelevissa piireissä.

Ehkä suurin todiste hänen osittaisesta työkyvyn palautumisestaan oli paperikasa, jonka hän jaksoi juuri ja juuri nitoa yhteen, ”The Protestant Ethic and the Spirit of Capitalism”.

Sotilaallinen kunnia ja maine[muokkaa]

Max, armeijassa aiemmin palvelleena, osallistui hetken aikaa lääkintämiehenä Ensimmäiseen maailmansotaan (eikös se luvattu, että kyllä tämäkin saksalainen sotimaan pääsee), mutta vierailu oli lyhyt. Ilmeisesti hänen esimiehensä potkaisi hänet symbolisella kirjaimellisella potkulla perseelle ulos, koska Max ei vain voinut tajuta, ettei filosofiaa höpöttämällä saanut haavoja paikattua, eikä ainakaan potilasta rauhoittumaan.

"Ei se niin mennyt! Max oli kunnianarvoisa johtaja sairaalaketjulle sodan aikana!" - Max Weber perinneseura[5]

Kaikkia varten on kahden metrin multakasa (Paitsi mulle ikuiselle)[6][muokkaa]

Max Weber hurahti vielä sosiaaliselta näkövinkkeliltä suoritettuun uskontojen tutkimukseen, mutta kesken opetustyön jatkumisen sekä uusien uskontoihin kajoamisen, hän meni ja sairastui espanjan tautiin ja vähensi liikkumistaan. (Espanjan tauti lupasi juhlallisesti haastattelussa, ettei se ollut mitään henkilökohtaista vaan yleensä vaan ihmisvihaa ilman mitään entisiä tai muita rajoja, vaikka uhri olikin saksalainen.)

Post Mortem[muokkaa]

Kuten aina on asian laita miehen jäljiltä, vaimon oli pakko jaksaa viimeistellä miehensä kesken jääneet työt.[7]


Max Weberin skaala[muokkaa]

Max Weber, kuten kuka tahansa hermonsa joskus menettänyt, uskoi tietävänsä, miten kapitalismi toimii. Koska kapitalismi ei yksinkertaisesti voi toimia, voisi yhtä hyvin syyttää miestä idioottimaisuudesta.

Koska hänen kirjoitustensa määrä ja laatu ovat kuitenkin niin korkealle kunnioitettuja, on ne otettava historiallisena uskalluksen eleenä. Jokainen, joka uskaltaa olettaa voivansa opettaa kenellekään mitään taloudenpidosta, on oltava miehen sukupuoliominaisia lisääntymiselimistön osia massan puolesta edullisissa määrin.

Ymmärtävä sosiologia[muokkaa]

Koska tähän asti sosiologia (tutkimus ihmisen osasta ja toiminnasta yhteiskunnassa ja kokonaisuuksissa, noin ”perstuntumalta” suomentaen) ei ollut ymmärtänyt ihmistä ja tämän osaa missään niin yhtään, oli suuri onni saada Max suomentamaan se meille. (Ikävä kyllä hän suomensi saksalaisittain, joten mitään selvää siitä ei yksikään suomalainen saa.)

Koska hikipedian opiston mukaan suurin osa sen seuraajista, käyttäjistä ja muokkaajista omistaa saman keskittymiskyvyn kuin sääski (eli ainoa ajatus on seksi ja sekin ajatus uudelleenasentuu noin kymmenen sekunnin välein), asiaa on syytä selventää.

Ymmärtävä sosiologia=((joku peelo tai pissaliisa) + (teko x subjektiivinen motiivi x vaikutus muihin)) + (tulkinta + ymmärrystä).

Yksinkertaistusta[muokkaa]

Ikävä kyllä nykyaikainen länsimaalainen matematiikka, jossa (me = parhaita) – kaavalla pääsee jo ensimmäisen vuoden yliopisto-opinnoista läpi monella alalla, kaava on tullut tiivistettyä vielä paljon syvemmälle. Alapuolella on siitä seuraava lopputulema:

Joku tekee tyhmä väkivaltarikoksen + yhteiskunta on siihen syyllinen ainakin jollakin tavalla = (x-(x<y)), jossa x on aiheutettu vahinko ja y on ymmärryksen määrä, joka on aina teon vahinkojen määrää suurempi.

Yksinkertaistusta X 2[muokkaa]

Koska tämäkin kaava sai hikipedian tutkimuksessa ihmiset raapimaan päätään, edetään vieläkin alemmas.

Ymmärtävä sosiologia on se asia, jonka takia sinut lauantai-iltana hakannut kaveri saa vain sakot. Oli sillä poloisella pakko olla siihen jokin itsestä lähtöisin oleva uhrin asemaa tuova syy.

![8]

Talous ja päätön kana[9][muokkaa]

Max Webering kuuluisimmassa teoksessa, ainakin joidenkin mielestä kuuluisimmassa, ”The Protestant Ethic and the Spirit of Capitalism” eli ”Protestanttinen etiikka ja kapitalismin henki”, Max päätteli, että ennakolta päätettyihin asioihin uskova joukko hihhuleita olisi ollut se voima, joka aiheutti kapitalismin nousun länsimaissa siinä muodossa, jossa se nykyään tunnetaan.

Jos epäilette, että kuulitte juuri äänen, niin se oli jokainen tervejärkinen ihminen maailmassa, jotka juuri kuorossa sanoivat ”O-ou”.

Perustelut tälle huolestuneelle tuhahduskuorolle ovat ne, että meillä on hermoromahduksen saanut filosofia tutkija esikoispoika, joka ilmoittaa uskonnon olevan kapitalismin taustalla. Vaikka mies itse ei sanonutkaan, että sen on pakko johtaa vain kalvinismin kautta syntyvään kapitalismiin, niin nyt meillä on kokonaisia valtioita, joissa oletetaan fundamentalistisen kristinuskon ja fanaattis-nationalis-imperialistisen kapitalismin olevan hyvä ajatus.

Taloussosiologia (erilaisia selityksiä sille, miksi raha aiheuttaa ahneutta ja ahneus lisää rahaa ja se taas on jollakin ihmeen tavalla hyvä asia) pitää tätä paperintuhlausta jostakin syystä hyvänä teoksena.

Vahvan johtajan demokratia[muokkaa]

Erityisesti nationalismin ja vahvan johtajuuden tasolla Saksa laittoi tarkkaan korvan taakse muistiin, mitä sille oli sanottu. (Se Nelson Muntz -viittauskin alkaa nyt kuulostaa aika hyvältä, ha?)

Weber esitteli tutkimukissaan oletusta siitä, että jopa demokratiassa itse asiassa on väkisin johtajia ja johdettavia. Esille nousee muutamia loistavia yksilöitä, jotka vahvan ja tasapuolisen yhteiskunnan tukemana johtavat väen kohti utopiaa.

Tämä sinällään harmittoman kuuloinen lausunto saa todella ruman käänteen, kun hän esittää myös, että näin valintaprosessin kautta esiin nousevia karismaattisia hahmoja ei löydy vain maiden tasolla, vaan sitä tapahtuu jo ihan kissanristiäisistä ja baaritappeluista koostuvissakin yhteisöissä. Näin demokratiasti kuulemma tulee "paljon oletettavaa monipuolisempaa". Se onkin totta, mutta kun se johtaa tulevaisuudessa ensimmäisen "karismaattisen" BB-tähden, baariruusun, tee-se-itse-autotallisankarin tai feminismintutkijan vapaan maailman johtajaksi, kaikki eivät huuda kuorossa enää pelkästään "O-ou".

Vahvan yhteiskunnan ja karismaattisen johtamisen yhdistelmä saikin hyvin pian parhaimman oppilaansa suoraan Weberin oppikirjoista todellisuuteen.[10]

Nationalismi[11][muokkaa]

Max Weber loi itselleen omalta osaltaan ajatuksia siitä, millaisena hän näkisi nationalismin. (Ja jälleen kerran: Koska kyseessä on saksalainen kaveri, niin saatte alkaa nauraa ihan siinä pisteessä, missä sosiaalinen häpynne ei enää riitä hillitsemään epätoivoista vahingoniloa.)

  • Hän ajatteli, että Saksa tulee olemaan ikuisesti taistelussa voimasuhteista muiden kanssa.
    • (Bhhhh... hh. hhhh...)
  • Hän ajatteli, että nationalismin ei pitäisi olla niinkään maasidonnaista vaan ihmisten motivoimiseen auttava voimavara
    • (Brrfffhaha...)
  • Hän ajatteli, että nationalismin pitäisi pohjimmiltaan olla koko politiikkaa, yhteiskuntaa ja taloutta johtava voima
    • (Ghaa hah hah hah hah...)
  • Hän oli kateellinen Briteille näiden imperiumista-[12]
    • BUAAHAHAHAAHAHAHAHAHAHAAAAA!
  • En kyllä jatka, kun tullaista on käytös!

Uskonnollisia kurkistuksia[muokkaa]

  • "The Religion of China" (1916),
  • "The Religion of India" (1916),
  • "Ancient Judaism" (1917-1918)
  • Islam
  • Kristinusko[13]

Viitteet[muokkaa]

  1. Alfred ampui myöhemmin itseään päähän, kun hän tuli hulluksi kaikkien koko ajan kysellessä häneltä ”Ihan tosi, missä se lepakkoluola oikeasti sijaitsee?” Max kuitenkin osoitti jälleen kerran neroutensa, aloittamalla luennon yhden teoksensa pohjalta. Luoti pakeni heti samasta reiästä, mistä oli tullutkin, ja katosi taivaanrantaan.
  2. Ilmeisesti jopa Max Weberin kaltainen nero ei tajunnut sitä, että jokainen isä haluaa pojaltaan lahjaksi päivän rauhaa tämän höpötyksiltä eikä mitään helvetin esseitä. ”Mikä ihmeen haihattelija se poika on?” – Max Weber, totta kai vanhempi
  3. Maxia olisi voinut auttaa se, jos seniori olisi viimeisinä kuolinkouristuksinaan viitsinyt ilmoittaa, että häneltä vain räjähti aivosolut lopullisesti Maxin uusimman selitystulvan tuoman vitutuksen vuoksi. Hikipedian kommandoryhmän tutkimuksien mukaan Max seniorin... laillisesti saavutetun kallon tutkimuksin paljastunut sisäänpäin sortuminen viittaa juuri tähän
  4. Koska Max pääsi yli hermoromahduksestaan, on pakko olettaa, että piirtäjä tajusi, kumpi kuvassa olevista Maxeista oli seniori
  5. Jos sellaista nyt sattuu edes olemaan olemassakaan
  6. Julki vuotanut Mikko Kuustosen uusin tuleva jouluiskelmä
  7. ”Se laiska perkele! Eikö sillä lättäjalalla sen vertaa voinut olla siveellisyyttä, että se saatana olisi jaksanut...” – Lainaus Max Weberin leskeltä
  8. Älkää nyt helvetti sitten kukaan mihinkään kommentoiko, ettei tämä oikeasti ole ymmärtävän sosiologian määritelmä. Tämä on Hikipedia
  9. South Park-viittaus. Jakson saatte metsästää itse, heko heko
  10. Katsokaa myös: osaston kolmas linkki, alue "6.2 Nationalism and Power-Politics". Ennen kuin alatte meinaan valittaa mitään tyhjästä heittämistä tähän kohtaan...
  11. Kun etenette lukemaan alaspäin, niin muistakaa lähdemateriaalin tulkinnassa sanonta "kuin piru raamatusta".
  12. ..., jonka voiman hän uskoi osittain johtuvan johtavan luokan kouluttamisesta tätä imperiumia ylläpitämään
  13. Joidenkin salaliittoteoreetikkojen mielestä saattoi olla mahdollista, että joko islamin tai kristinuskon kannattajat itse asiassa lahjoivat espanjan taudin kaatamaan Weberin, ennen kuin tämä pääsisi neron ominaisuudessa asioita tutkimaan "liikaa".

Katso myös[muokkaa]

  • Filosofia
  • Taloustiede (Punainen linkki ei ole virhe. Taloudenpito ja tiede ovat kaksi täysin, totaalisen, tyystin eri asiaa)

Katso myös[muokkaa]