Matti Esko

Hikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Matti Eskon Parhaat

Matti Esko (oik. Matti Pellervo Urpo Ylermi Eskonniemi, s. marraskuussa 1947 50-vuotiaana) oli suomalainen rahtari ja iskelmälaulaja. Teini-ikäsellä Matilla alkoi viikset kasvaa jo 63-vuoden iässä. Hänen 1960-luvulla alkaneen uransa tunnetuin ja ainoa kappale oli Rekkamies. Keikoilla hän lauloi tämän 5-12 kertaa peräkkäin, ja joskus lopetti omaan tulkintaansa Motörheadin kappaleesta Killed by death.

Lapsuus[muokkaa]

Matti Eskonniemi syntyi vuonna 1947 Oulussa tunnettuun Eskonniemen sukuun. Hänen isänsä Pellervo Eskonniemi oli Lauri Ingmanin liikekumppani ja tunnettu jogurttikauppias, ja hänen äitinsä Marja-Urmeli Eskonniemi (os. von Richthofen) työskenteli Suomen Pankissa aulan mattona. Lapsuusaika oli sodanjälkeisessä Suomessa ankeaa; muistelmateoksen "Matti Esko: Rekkamies" mukaan pipo oli päätä kiristävä ja leluja oli vähän. Eskonniemen oman kertomuksen mukaan: lelut olivat puisia, ja naulattu lattiaan monen tuuman naulalla. Muut lelut (lähinnä kävyt, jotka esittivät lehmiä) olivat pudonneet tuvan ainoan lämpöpatterin väliin. Lisäksi tuvan ikkuna osoitti suoraan metsään päin.

Koulunkäynti ei Matille maistunut. Kansakoulua 15 vuotta tahkottuaan miehen luku- ja ynnäystaidot olivat vielä puoliapinan tasolla, ja turhautuneena hän ripusti rukkaset naulaan. Koulun jäätyä taakse Eskonniemi kokeili siipiään kirvesmiehenä, maatalouslomittajana, varastoapulaisena, kadunlakaisijana, ovistopparina ja verkonpainona, mutta yksikään näistä ei kestänyt edes kokonaisen työpäivän vertaa.

Muusikon ura[muokkaa]

Matti Eskon muusikonura alkoi vuonna 1969 Tenavatähti -kilpailusta, jossa hän esitti veisun Aja hiljaa, isi. Musiikkiguru Seppo Hovi otti nuoren ja lahjakkaan Eskon siipiensä suojaan, ja aisaparin yhteistyönä syntyi "Rekkamies" -kappale. Eponyyminen ensilevy myi platinaa, ja sitä seurasi "Rekkamies Revisited", "Matti Esko unplugged: Rekkamies", "Parhaat joulun sävelet (sis. Rekkamies)", "Matti Esko live at Telajärven kansalaisopisto", "Rekkamiehen vastaisku" ja "Rekkamiehen paluu".

Esko vs. Marion Rung[muokkaa]

Muistelmateoksessaan "Matti Esko: Rekkamies" (Otava, 2007) Esko tunnusti hiipineensä valepuvussa Marion Rungin keikalle Parkanossa vuonna 1980, ja nakanneensa tätä separattorilla kalloon. Tapauksen seurauksena Rung vietti vuosikymmenen koomassa. Perusteluja teolleen Esko ei kirjassa kertonut, mutta myöhemmin 7 päivää -lehden haastattelussa totesi, että "syyt liittyivät musiikillisiin näkemyseroihin". Esko kiisti samaan hengenvetoon teon sisältäneen juutalaisvastaisia motiiveja, mutta myönsi olleensa ennen välikohtausta yhteydessä Pekka Siitoimeen ja Josef Mengeleen.

Esko tuomittiin teosta 30 euron sakkoihin ja kolmen päivän ehdolliseen vankeusrangaistukseen.

Vuonna 2009 valepukuun verhoutunut hyökkääjä ampui Eskon polvilumpiot muusiksi Oulun torilla, päivää ennen Marion Rungin albumin Matti Esko on munaton runkkari julkistamista. Rung kieltää osallisuutensa ampumiseen, mutta luonnehti sitä hupaisaksi.

Uran päätös[muokkaa]

Vanhuudenhöperyyttä, lintuinfluenssaa ja kuppaa harrastava Matti Esko lopetti päätoimisen keikkailun vuonna 2003 terveyssyihin vedoten, keskittyen lähinnä valurautaisten separaattoreiden keräilyyn ja pappatuntureiden entisöintiin. Eläkepäiviensä ainoan esiintymisen Esko suoritti vuonna 2008 Narvikissa, Norjassa, vieraillen taustalaujana Dimmu Borgirin kappaleella Allehelgens Død I Helveds Rike. Kappale julkaistiin Suomessa singlenä nimellä "Dimmu Borgir feat. Rekkamies - Pyhimykset kärventyvät helvetin valtakunnassa", ja se roikkui listaykkösenä 13 viikkoa.