Marssi

Hikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Joukko brittiläisiä tanssijoita tuhlaamassa aikaa ja voimavaroja

Marssi on yksinkertainen tanssi,[1] jota tanssitaan lähinnä sotilaallisissa yhteyksissä. Marsseja voidaan tanssia eri tahtilajeissa, ja sitä voidaan tanssia musiikin säestyksellä tai ilman. Marssi on tyypillisesti ryhmätanssi, joskin sitä voidaan tanssia myös yksin käskyn tai spontaanin mielenvikaisuuden mukaan. Marssi on täydellistä ajanhukkaa kahdesta merkittävästä syystä:

  1. Kaikki tanssiminen on ajanhukkaa ja typeryyttä, ellei sen perimmäisenä tarkoituksena ole luoda läheisempää kontaktia tanssipartneriin. Marssin kohdalla tämä tavoite on äärimmäisen harvinainen, eikä ko. tanssiin tavallisesti edes sisälly fyysistä kontaktia. Marssi on siis täydellistä ajanhukkaa. MOT.
  2. Valtio edellyttää suurelta osalta kansalaisistaan kykyä tehdä tiettyjä asioita, kuten muuntaa lukuja 12-järjestelmästä kymmenjärjestelmään ja taivuttaa verbiä tiga oikein. Kaikki nämä asiat ovat järjestään monumentaalista ajan ja resurssien tuhlausta. Tahtimarssi kuuluu näihin asioihin, joten se on täydellistä ajanhukkaa. MOT.

Tahtimarssi on tyypillisesti ainoa tanssi, joka sotilaan tulee osata. Tanssin kohderyhmä asettaa tiettyjä vaatimuksia ja rajoituksia tanssin muodolle. Näistä tärkein on, että idiootinkin on pystyttävä tanssimaan sitä. Siksi marssissa ei esiinnykään juuri variaatiota. Marssin äärimmäisestä yksinkertaisuudesta huolimatta on henkilöitä, jotka eivät kykene tanssimaan sitä oikein sen vaatiman monimutkaisen liikkeiden hallinnan takia.

Marssia voidaan säestää musiikilla, jota tavallisesti esittää puhallinpainotteinen orkesteri. Pitkällinen altistuminen marssimusiikille vaikuttaa haitallisesti hermokudokseen toisteisen ja kehittymättömän melodis-temaattisen aineksensa takia. Marssia esitetään joskus julkisesti massatanssitapahtumissa säestyksen kera paraateissa ja tattoo-tapahtumissa. Näissä omituisiin tanssiasuihin pukeutunut tyypillisesti miespainotteinen tanssijakunta tekee näennäisen tarkoituksettomia liikkeitä muodostelmissa musiikin tahtiin. Onkin melkoinen mysteeri, miksi maanpuolustukselle ohjataan yhä enemmän varoja kuin baletille, etenkin, kun balettimusiikkia ei (aina) ole säveltänyt henkisesti taantunut muusikonkuvatus, joka ei saa aikaan kunnolla myyviä iskelmiä.

Kuuluisia marsseja[muokkaa]

Porilaisten marssi
Puolustusvoimain kunniamarssi on arvokkain suomalainen marssi, ja sopii säestämään tasavallan presidentin saapumista sekä vaativia sirkustemppuja. Se epätahtiselta kuulostava kohta siinä keskivaiheilla yrittää matkia tykinlaukauksia, mutta Puolustusvoimilla ei ole varaa käyttää oikeita tykkejä, joten tavallisesti on tyydyttävä rumpuihin. Marssin sanat ovat J. L. Runebergin Vänrikki Stoolin tarinoista ja alkaa sanoilla "Pojat kansan urhokkaan". Tästä syystä Urho Kekkonen teki siitä presidentin virallisen taustamusiikkiteeman. Porilaisten marssin yhteydessä voidaan esittää myös Hampurilaisten marssi, jota täydennetään Lörtsyfanfaarilla.
Jääkärimarssi
Jean Sibelius sävelsi Jääkärimarssin sisällissotaa varten. Valkoiset tarvitsivat taistelukohtauksiin omaa taustamusiikkia, sillä punaisilla oli jo käytössä ranskalaista tuontitavaraa Kansainvälisen muodossa.
Sillanpään marssilaulu
F. E. Sillanpää kirjoitti marssilaulun syksyllä 1939 ja sai siitä huolimatta Nobelin kirjallisuuspalkinnon. Aimo Mustonen sävelsi laulun nopeassa tahdissa, ja se valmistuikin parahiksi talvisotaan. Sittemmin marssi on kaikunut yli peltojen, vetten ja tunturien piinaten viattomia aina Hangosta Petsamoon.
Se marssi Kwai-joen silta -filmistä
Ti-di, ti-di-di tam-tam-tam; ti-di, ti-di-di tom-tom-tom… tiedäthän?
Pitkä marssi
San. & säv. Mao Zedong, esitetty Kiinassa 193435 n. 100 000 esittäjän voimin, joista vain n. 20 000 selvisi viimeiseen nuottiin saakka.

Marssityylejä[muokkaa]

  • Helleeninen kunniamarssi – Aamutakkeihin sonnustautuneen kreikkalaisen evzonikaartin marssi, jota tanssitaan tavallisesti Kerro minulle, Zorbas -elokuvan taustamusiikin tahtiin. Evzonit pyyhkivät marssin aikana useasti maata tohveleillaan hygieniasyistä.
  • Hanhenmarssi – Sadististen preussilaisten siipikarjan tarkkailun pohjalta kehittämä paraatimarssi, jossa jalka asemoidaan vertikaalisesta lähes täysin horisontaaliseen asentoon siten, että muodostuu 90 asteen kulma. Hanhenmarssi näyttää täydellisen naurettavalta, ja siksi onkin outoa, että se on nauttinut niin suurta suosiota juuri huumorintajuttomuudestaan kuuluisien saksalaisten parissa. Mussolini matki tyylin Italiaan nimeten sen passo romanoksi, mutta halusi teatraalisista syistä taivuttaa marssijoiden jalat yli 90 asteen kulmaan joka askeleella. Tämä johti siihen, että italialaiset sotilaat päätyivät tahattomasti potkimaan toisiaan takamuksille, mikä vähensi taistelutahtoa ja vaikutti haitallisesti Italian menestykseen toisessa maailmansodassa.
  • Kiinalainen paraatimarssi – Mao halusi lyödä muut laudalta ja hyödynsi maanmiestensä notkeutta keksimällä marssityylin, jossa jalka tekee 130 asteen kulman joka askeleella.
  • Korean demokraattisen kansantasavallan Suuri Kim Il-Sungin Kunniamarssi – Pohjois-Koreassa päädyttiin tavan mukaan liioitteluun. Tässä kunniamarssissa jalka tekee 360 asteen kierroksen joka askeleella. Kaikki Kansan vapautusarmeijan sotilaat joutuvatkin käymään läpi lonkkaleikkauksen marssimisen mahdollistamiseksi.

Viitteet[muokkaa]

  1. Marssin tanssilliset piirteet tulevat esille erityisesti sulkeisjärjestyksen mukaisessa tahtimarssissa.