Manilan verilöyly

Hikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
"Ei me mitään oo tehty! Propagandaa!" - Japani

Manilan verilöyly (joka ei nimestään huolimatta kerro punkalaitumelaisen nakkikioskitappelun lopputuloksesta) oli Japanilaisten aiheuttaman sotilaallinen tahdittomuuden puuska, jonka päätteeksi body-count oli suurempi kuin Rambolla, Robocopilla sekä Hot shots 2:lla yhteensä.

Aikanaan tämä sinällään ikävä tapaus lensi vain Japanin tekemien sotarikosten pinon jatkeeksi, mutta myöhemmin asiaa on puitu paljon enemmän. Esimerkiksi eräs sivusto sai aikaan jopa parin kappaleen mittaisen tarinan tästä painajaisesta.

"Mikä on Japani?"[1][muokkaa]

Manilan verilöyly oli osa surullisen kuuluisa Iso rähinä: Part deux:ia. Tapahtumat kehittyivät kohti eskalaatiotaan, kun kännisen aviomiehen tavoin kotiin palaava Amerikan armeija soti tietään kohti Japanin pääsaaria. He olivat vuoden 1945 alkupuolella jo aika hyvissä vauhdessa, mutta koska kahta pökälettä ei ollut vielä tiputettu, ja japanilaisten mielestä antautuminen oli edelleen yhtä nolo juttu kuin kaatua liukkaalla kelillä perseelleen, taistelut olivat edelleen kovassa käynnissä.

Tämä takia oli alkamassa taistelu Filippiinien kampanjaan liittyen. Amerikkalaiset halusivat vapauttaa maailman Japanin sotavoimilta, ja 3. helmikuuta oli tarkoitus vapauttaa Manila.

Harmittavaa vain oli se, että aina länsimaalaisen tehdessä jotakin, japanilainen katselee ensin hiljaisen nöyryyden kanssa vierestä ja panee sitten mustekalaa. (Tämä teko ei sinällään välttämättä liity mitenkään länsimaalaisen tekoon, kunhan se vain lyö täysin laidalta sen laihan pelleilyn, jota "se länsimaan mollosilmä piti kovana juttuna".) Tässä tapauksessa se tarkoitti sitä, että jos Amerikkalaiset kerran tulisivat vapauttamaan Filippiinit, niin Japanihan vapauttaisi filippiiniläiset!

"Mitä on filippiiniläiset?"[2][muokkaa]

Japanin Manilassa olleille sotilailleen jakama lehtinen filippiiniläisten vaarallisuudesta. Kuvassa harvinaisempiin kuulunut lentävä gorilla käy viattoman japanilaisen vapauttajan kimppuun.

Manila oli sodan aikaan ja oletettavasti on edelleenkin haulikolla ammutun näköinen valtioterttu merellä. Toisen maailmansodan aikaan, vuonna 1942, Japani käytti militaristista suostuttelua saadakseen osaksi vaikutuspiiriään Filippiinit ja sen pääkaupungin Manilan.

Hikipedialta meni hetken aikaa varmistaa asia, mutta ilmeisesti on tosiaan niin, että Filippiineillä asuu filippiiniläisiä. Kun Suomen terveysjärjestelmästä löytyneitä, vanhuksia ja muita potilaita hoitaneita puhekyvyttömiä hissukoita alettiin kovitella, nämä kertoivat olevansa Filippiineiltä.

"Mitä on taisteleminen?"[3][muokkaa]

3. päivä helmikuuta 1945 alkoi taistelu Manilasta. Kenraali MacArthur ilmoitti muutamaa päivää myöhemmin Manilan kaatuneen. Tämän pienen virheen hän teki, koska hän oletti japanilaisten antautuvan olosuhteiden muututtua näille epätoivoiseksi. Ilmeisesti MacArthur ei ollut tajunnut, että japanilainen tappaa itsensä, jos myöhästyy töistä...

Seurasi pitkä ja monimutkainen sarja taisteluita, joiden kuvaaminen tässä on mahdotonta.[4]

Japanilaisten ylilyönti[muokkaa]

Lisää syitä filippiiniläisten kouluttamiseen: Filippiiniläisen lapsen piirtämä propagandakuva, jossa Japani on täyttä kanin paskaa.

Japanin ja heidän filippiiniläisten liittolaistensa joukot riittivät noin 15 000 mieheen, kun samaan aikaan vastapuolella heitä oli alle 40 000. Tässä tilanteessa ei varmaan ole syytä avata artillekin kautta pidempään, miten todennäköinen oli taistelun lopputuloksen muotoutuminen.

Kun Japanilaiset alkoivat tajuta, miten heille tulisi käymään, he siirtyivät eräänlaiseen myöhäisteini-ikään, jossa heitä vitutti sodan tuleva lopputulos, taistelun odottava lopputulos, puhtaiden kalsareiden puute, juomavedestä löytynyt kusi, niskaan osunut linnunpaska sekä tuleva EU-politiikka.

Osa historioitsijoista onkin tullut siihen tulokseen, etteivät japanilaiset olleet sittenkään syyntakeellisia aloittaessaan kostotoimet tätä kaikkea vastaan.

”Olihan se sotarikos joo, mutta... mieti nyt ite!”
~ Nimeämätön psykologi

Japanin näkemys[muokkaa]

Japanilaiset, jotka olivat valmiita tuhoamaan vaikka tähtitaivaan keisarin maineen pelastamiseksi, halusivat ehdottomasti löytää syyn heidän heikkenevälle tilanteelleen. Siksi he antoivatkin luvan siviilejä kohtaan tähdätyistä sotatoimista seuraavin perusteluin:

Koska Manila oli osa filippiinejä, oli alueella siis edelleenkin filippiinejä. Tästä syystä japanilaisten päätös olla vihaisia filippiiniläisille tuotti varsin harmittavan lopputuloksen.

"Konstit on monet"[5][muokkaa]

”Ne on gorilloita. Niiden naiset ja lapset ovat gorilloita. Niiden lemmikit ovat gorilloita. Niiden rikkakasvit ovat gorilloita. Meidän on lahdattava ne kaikki!”
~ Japanilaisen kenraalin päiväkäsky


Japanilaisten silmien erityinen muotoilu myös esti heitä tajuamasta, että filippiiniläiset eivät heidän kuvitelmistaan huolimatta olleet gorilloja.

Säästösyistä ammutuista siviileistä komennettiin kaivamaan luodin ulos uusintakäyttöä varten. Samoin ruumiit käskettiin hävittää taloissa, jotka poltettaisiin kumminkin, jokiin heittämällä, syömällä, syöttämällä salametsästäjille (kun kerran gorilloita olivat) tai myymällä taljoiksi amerikkalaisille.

Seuraus[muokkaa]

Yhdysvallat olivat syvästi tuohtuneita Japanin sotarikoksista ja muistivat oikeudenkäynneissä myös tuoda sen esille.

Manilassa oletetaan kuolleen siinä 100.000 – 500.000 filippiiniläistä siviiliä terroritoimien osalta, virhemarginaalin ollessa noin 400 prosenttia suuntaan tai toiseen.

Joka tapauksessa uhreja oletetaan ollen kaksi tai enemmän, mikä tekee siitä joukkomurhan. Tästä syystä "Manilan verilöyly" onkin lisätty osaksi sitä Japanin toisen maailmansodan kunniakasta listaa, jossa ovat heidän ihmistutkimuksensa, sotavankien kohtelun uudistaminen sekä ylipäätään omaperäiset tavat päästä eroon gorilloista.

Loppuhuomioksi[muokkaa]

Manilan verilöyly oli vain osa sitä suurta kirjoa sotarikoksista, joista Amerikka pääsi Japania syyttämään saatuaan nämä jääräpäät viimein aisoihin. He olivatkin moraalisen juhlahumun vallassa voidessaan syöttää vähän ihmisarvoja entisten vihollistensa kurkuista (ja geishojen kurkuista) alas.

Heiltä taisi tosin päästä unohtumaan, että he vapauttivat saaret Japanin hallusta itselleen, sillä he olivat sotineet alueet haltuunsa 1800-luvun alkupuolella Espanjan käsistä ja[6] sortaneetkin alueen paikallisia aika kovalla kädellä.

No, sattuuhan sellaista paremmissakin piireissä.


Viitteet[muokkaa]

  1. Idiootti historian tunnilla
  2. Toinen idiootti samalta luokalta
  3. On näemmä Suomen hallitus ottanut opiskelurahoista taas pois. Luokka täynnä idiootteja...
  4. Syy ei ole Hikipedian. Yritimme tavoittaa tilannetta avaamaan historian dosentteja yliopistoilta, mutta kuulimme heidän hukuttautuneen lähimpään vesistöön, kun he olivat kuluttaneet korkeintaan puoli tuntia tutustuen armeijakuntien toimintaan, huollon ongelmiin ja lihavan kersantin huutamiin loukkauksiin.
  5. - Vaari vainaja
  6. "Ups..." - Amerikkalainen historioitsija

Katso myös[muokkaa]

Aiheesta muualla[muokkaa]