Maamme

Hikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Tämän kuvan nähtyäsi sinunkin tulisi ottaa lakki päästäsi ja alkaa kailottaa Maamme -laulua niin, että tunturit ja kaikki Suomen tuhannet järvet kaikuvat tahdissa.
Maamme (ruotsiksi Vårt jord) on suomeksi Suomeksi kutsutun Ruotsin ja Venäjän väliin sijoitetun maakappaleen kansalliskappale. Maamme ei siis viittaa koko maapalloon planeettana. Maamme puutteellisessa lainsäädännössä ei tosin ole mainintaa virallisesta kansalliskappaleesta. Maamme-kappaleen alkuperä on 1800-luvun saksalaisessa juomakappaleessa. Kappaleen sanoitti runoilija Johan Ludvig Runeberg eli Jone ja sävelsi Fredrik Pacius eli Fredi (huom! ei sama Fredi kuin Eeva-Riitan aviosiippa). Kappale lanseerattiin julkisuuteen Kumtähden kentällä keväällä 1848 Kumtähden kentän ollessa kappale Helsinkiä.

Suomessa Suomen valtiollisten rajojen sisäpuolella Maamme-kappaletta ei sen alkuperästä huolimatta käytetä juomakappaleena. Suomessa kuuluu juopumistilan syvetessä toistaa lujalla äänellä samaa asiaa (esim. tärkeäksi kokemaansa vääryyttä) useaan kertaan, siirtyen murjottamisvaiheen kautta itsesäälivaiheeseen tuijottaen lasin pohjaa silmät seisoen ja suu kiinni nuokkuen.

Kappaleen sanat[muokkaa]

Maamme-kappaleen kohta "soi sana kultainen" on herättänyt arvostelua. Epäluotettavien lähteiden (vrt. Seiska) mukaan kullan kohonneen hinnan johdosta se haluttaisiin muuttaa muotoon "sana hopeinen". Valtiovarainministeriön mamsellit laskevat kuumeisesti, paljon rahaa tällä tavoin säästyisi valtion kassasta. Samat neitsyet laskivat myös, paljon säästyisi rahaa, jos verot pantaisiin valtion maksettaviksi, kuten eräs taloustieteeseen pohjamutia myöten perehtynyt kansanedustaja ehdotti. Myös kohta "maa kallis isien" on ollut kiistelyn kohteena. On esitetty, että "kallis" viittaa asuntojen, elintarvikkeiden ja autojen hintoihin. Erään näkemyksen mukaan se viittaa viinan hintaan. Eräät äidit ovat ilmaisseet kantanaan, että maa on kallis myös äideille. Tällä he ovat viitanneet maan hintaan Helsingin Kaivopuistossa meren rannalla ja toisaalta Jämsän Partalassa Tampereen kaakkoispuolisen Lahden luoteispuolella. Niin ikään kohta "koskemme kuohuineen" on ollut riidanalainen. On esitetty, että koskien valjastamisen tähden kohta tulisi muuttaa muotoon "koskemme energiantuotantoineen" (lähde: koskien alkulähteet).

Seisontakulma[muokkaa]

Maamme-kappale tulisi laulaa seisoen (ruotsiksi tai norjaksi stånda). Seisonta ei saa kuitenkaan jäädä päälle, vaan kappaleen päätyttyä tulisi jälleen pyrkiä saamaan istuinpaikka (englanniksi seat). Seisontakulma ei saisi ylittää 45 astetta. Epäluotettavien lähteiden (vrt. Hymy) mukaan ex-aikuisviihdetaiteilija Henry Saari (vrt. omaasi) on vaatinut rajan nostamista 47,5 asteeseen.

Virolaisongelma ja Bangladeshin kysymys[muokkaa]

Myös Virossa, joka on maakappale Suomen eteläpuolella, käytetään samaa säveltä kansalliskappaleessa kuin Suomessa Suomen kansalliskappaleessa. Plagiointisyytöksiä on singottu Suomenlahden molemmin puolin ja väliin ne ovat lentäneet aina Kreikkaan ja Huippuvuorille asti, kovien luoteistuulten mukana toisinaan myös harvaanasuttuun Bangladeshiin, jossa ihmetellään, kuinka Suomessa on ahdettu 5 miljoonaa ja 439 tuhatta (heinäkuussa vuonna 117 jUKk. (jälkeen UKK:n syntymän)) suomalaista alueelle, joka on vain kymmenen kertaa Belgian laajuinen maakappale.