Mäntsälä
Hikipedia
| Mäntsälä | |||||
|---|---|---|---|---|---|
| |||||
| www.OFLM-WTF.fi | |||||
| Lääni | Etelä-Suomen lääni | ||||
| Maakunta | Uusimaa | ||||
| Seutukunta | Monipuolinen | ||||
| Kihlakunta | [[{{{kihlakunta}}}]] | ||||
| Perustamisvuosi | 400-luku. | ||||
| Kuntaliitokset | {{{kuntaliitokset}}} | ||||
| Pinta-ala - maa | 599 17 km² 580,95 km² | ||||
| Väkiluku - väestötiheys | 19 113-57 007,3 1100 as/km² | ||||
| Työttömyysaste | {{{työttömyys}}} % | ||||
| Kunnallisvero | 5-50 % | ||||
| Kunnanjohtaja | separatistijohtaja A.E. Freigonen, Jr. | ||||
| Kunnanvaltuusto {{{valtuusto-puolueet}}} | {{{valtuusto-koko}}} paikkaa {{{valtuusto-paikat}}} | ||||
”Mäntsälä mielessäin...”~Kake Singers
Mäntsälä (ruotsiksi Mångersby) on kunta, joka on tähän asti ollut vielä osa Suomea. Mäntsälä on suomalaisten kansallissosialistiseparatistikapinallisten päämaja, joka sijaitsee Uudenmaan maakunnassa, Etelä-Suomen läänissä. Kunta on yksikielinen ja kunnan tunnus on hirvivaakuna. Siellä toimii vapausliike, OFLM (ransk. Organisation Front de libération du Maercraediae eli Mäntsälän kansallinen vapautusrintama).
Sisällysluettelo |
[muokkaa] Sijainti
Mäntsälä sijaitsee 60 kilometrin päässä Suomen valtakunnan pääkaupungista Helsingistä pohjoiseen.
Mäntsälän keskusta-alueen halki virtaa Mäntsälänjoki (Mustijoki, Ruostevirta tai Laskuoja), joka tunnetaan suuresta pyöräkannastaan ja vuolaudestaan, ja joka laskee Suomenlahteen Porvoon Kilpilahdessa, maailman suurimpiin kuuluvassa murtoveden koskessa.
[muokkaa] Hallinto
Mäntsälän kunnanhallituksessa on 200 jäsentä. Puheenjohtaja vaihtuu joka minuutti, sillä OFLM:n autopommit tappavat heitä kuin varomattomia puheenjohtajia. Samoin kunnanjohtajan paikka vaihtuu joka tunti. Kunnanvaltuuston voimasuhteet ovat vuoden 2004 kunnallisvaalien jälkeen olleet seuraavat:
- Keskusta 35
- Kokoomus 36
- SDP 1 (murhattu Kunnantalolla ruumis haudattu vessaan)
- Vasemmistoliitto 1 (paennut Tampereelle, muodostanut pakolaishallituksen)
- Mäntsälän kansallinen vapautusrintama 500 (käy sissisotaa Mäntsälän viidakoissa, järjestön johto on paennut Zimbabween jossa se toimii pakolaishallituksena)
- Vihreä Liitto 1 (OFLM:n kidnappaama, vapautettu, vaihdettiin ydinvoimapäätökseen Kokoomuksen ja Keskustan kanssa)
[muokkaa] Historia
Aina 600-luvulle asti Mäntsälää asuttivat paimentolaisheimot, joiden alkuperä on tuntematon. Maahan hyökkäsi 600-luvulla muinaiskainuulaisheimoja, jotka puhuivat omaa kieltään. Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen mukaan kielen nimi kulkee nimellä kainugaiska.
1000-luvulla suomalais-ugrilaisheimot saapuivat idän kautta ja karkottivat muinaiskainuulaisheimot metsiin, lähinnä Pohjois-Mäntsälän soisille erämaille, ja ottivat alangot haltuunsa.
Vuonna 1127 muinaiskainuulaisten johtaja Agenius tuli vuorilta mukanaan joukko vapaaehtoisia ja valtasi suomalais-ugrilaisten kylät surmaten heistä kaikki. Osa suomalais-ugrilaisista pakeni rannikolle, jossa he kokosivat lisää joukkoja ja saivat apua Virossa asuvilta eestikansavuudeilta. Nämä hyökkäsivät yhdessä suomalais-ugrilaisten kansojen kanssa kohti Mäntsälää ja surmasivat munaiskainuulaiset.
Osa muinaiskainuulaisista pääsi pakenemaan Pohjois-Mäntsälän soille Nikinojan, Koukun ja Lappilan kyliin, joissa heidän jälkeläiset ovat asuneet aina nykypäivään saakka.
1900-luvun alussa ryhmä ranskalaisia antropologeja teki retkiä ympäri Suomea yrittäessään paikallistaa muinaiskainuulaisten kulttuuria.
Retkikunta, jota johti Armand de Richelieu (1899-19??), löysi heimokylät. Retkikunta oli heimon luona 30 kuukautta, kunnes kaikki sen jäsenet kokivat äkkinäisen kuoleman lukuunottamatta De Richeliu'ta, joka pääsi pakenemaan takaisin kotimaahansa, jossa hän kuoli luultavasti Charles de Gaullen, vaarin, joukoissa assyrialaismiehittäjiä vastaan 1940-luvulla.
[muokkaa] Mäntsälän kapina
Todennäköisesti Mäntsälän tunnetuin tapaus on ollut Mäntsälän kapinaa. Helmikuussa 1932 noin 400 ns. Vanhan Mäntsälän kansallisrintaman (MKR) suojeluskuntalaista keskeytti ammuskelemalla SDP:n puhetilaisuuden Ohkolan työväentalolla.
Muutaman päivän sisällä Mäntsälän suojeluskuntatalolle (nyk. seurojentalo) saapui lisää MRK:n liikkeen johtoa ja aseistettuja suojeluskuntalaisia. Tilanne kiristyi kun Suomen armeijan yksiköitä valmisteltiin mahdollisen hyökkäykseen. Maan silloinen hallitus määräsi Mäntsälän saartoon.
Presidentti Pehr Evind Svinhufvudin radiossa 2. maaliskuuta pitämän puheen jälkeen tilanne vähitellen rauhoittui. Presidentti lupasi puheessaan, että vain johtoa rangaistaisiin ja että rivimiehet voisivat lähteä kotiin. Puheen merkitystä on myöhemmin liioiteltu ja suurimmaksi syyksi kapinan loppumiselle voidaan pitää sitä, etteivät Kosola ja kumppanit olleet kunnossa Helsingin bordellikierroksen jäljiltä.
Muutamaa päivää myöhemmin MRK:n liikkeen johto antautui. Eräiden liikkeen jäsenten onnistui paeta piiritysten aikana Suomesta Ruotsin kautta Ranskaan, jossa he liittyivät Ranskan muukalaislegioonaan.
Heidän jälkeläiset asuivat Ranskassa, kunnes palasivat 1990-luvun alussa "paluumuuttajina" Suomeen.
[muokkaa] OFLM:n aika
Ranskassa perustettu uusi liike, OFLM, vannoi ns Pallohuoneen valan jonka mukaan vuoden 1932 nöyryytys tultaisiin vielä kostamaan.
Niinpä vuoden 1992 kunnallisvaaleissa OFLM asettui ehdokkaaksi Mäntsälän kunnassa. Vaaleissä ryhmä sai vain 20 edustajaa. OFLM:n radikaaleja päätöksiä ja julistuksia kuunnelleet muut puolueet päättivät järjestää johdon komentajaa, Aegeus Emelius Freigonen, Sr, vastaan salaliiton, jotta OFLM:n kannatus saataisiin pysäytettyä.
16. joulukuuta vuonna 1993 OFLM:n johtaja koki katalan kohtalon. Tarkkaa tietoa ei tapahtuneesta ole, mutta erään lähteen mukaan salaliittolaiset olivat kutsuneet Freigosen kahvikutsuille Mäntsälän kunnatalolle. He olivat terästäneet leivonnaisia syanidilla. Freigonen ei heidän epäonnekseen pitänyt mistään makeasta, joten suunnitelma epäonnistui. Viiniinkin oli annosteltu nelinkertaisesti kuolettavuuden määrän ylittävä annos syanidia, mutta Freigonen vain jatkoi juomistaan ja juhlimistaan aamuyön pikkutunneille asti.
Lopulta eräs turhautunut salaliittolainen ampui Freigosta, erään tiedon mukaan jopa kuudesti; ainakin yksi luoti oli myrkyn sekoittaneen lääkärin mukaan osunut sydämeen, loput päähän.
Freigonen ei kuitenkaan vielä tässäkään vaiheessa kuollut, joten hänen pääkallonsa murskattiin jäähakulla, eli hänelle kävi ns. trotskilaisesti.
Ruumis raahattiin Mäntsälänjoen rantaan: salaliittolaiset pyrkivät hävittämään ruumiin heittämällä sen hyiseen jokeen. Kun Freigosen ruumis löydettiin seuraana päivänä, Mäntsälässä puhkesi suurmielenosoitus, jossa ainakin 50 OFLM:n jäsentä osoitti mieltä tapahtunutta vastaan.
Tietoja tapahtumien kulusta ovat saattaneet värittää erään toisen suurmiehen elämän viimehetkiä kuvanneet tarinat.
Viikon kuluttua 25. joulukuuta Mäntsälän kunnantalo vaurioitui voimakkaassa tulipalossa, viikko sen jälkeen kun Freigonen oli kuollut.
Poliisi pidätti palon sytyttämisestä alankomaalaisen Lijst Pim Fortuynia -puoleen jäseneen Marinius-Anu van Oosten van der Lubbenin, joka oli löydetty palopaikan läheisyydestä. Kunnantalo ei ollut palanut kokonaan. Rakennuksesta vaurioituivat vain istuntosali sekä eteisaula. Valokuvat, joissa koko Kunnantalo näytetään ilmiliekeissä, ovat myöhempiä photoshoppauksia.
Van Oosten van der Lubben tunnusti teon kidutuksessa kuulusteluissa, minkä jälkeen hänet teloitettiin giljotiinilla heti oikeudenkäynnin päätyttyä. Hallitus syytti tulipalosta OFLM:n salaliittoa, saaden siitä tehokkaan aseen järjestön toiminnan tukahduttamiseksi.
Tämän tapauksen jälkeen noin 50 OFLM:n kannttajaa pakeni Pohjois-Mäntsälän metsiin ja aloitti sissisodan Suomen hallitusta vastaan. Sissipäällikkönä toimii murhatun A.E. Freigosen poika A.E. Freigonen, Jr.
Sissisotaa on käyty näihin päiviin saakka. Mäntsälälle annettiin lupa perustaa oma poliisin erikoisyksikkö sotimaan OFLM:n metsäsissejä vastaan. OFLM:n sissisodan käyntiä rahoittaa Zimbabwe, jonka on arveltu salakuljettavan separatistien avulla aseita Ahvenanmaan kautta Mäntsälään. Todisteet puhuvat sen puolesta, että he käyttävät ns. A.E. Freigosen huoltotietä.
[muokkaa] Mäntsälän asuinalueet
Mäntsälässä on useita kyliä ja muita asuinalueita, joista kyliä johtavat kartanon herrat yhdessä kyläneuvostojen kanssa. Asutusalueilla erilaiset jengit ja ryhmittymät pitävät valtaa.
Mustamäki (ruots.Svartberg, eng.New Bronx, tunnetaan Myös Svarttanina Rööperiä mukaillen), on eittämättä kuuluisin Mäntsälän asuinalue, joka on jopa pelonsekaisella kunnioituksella mainittu jopa Lahden eli Suomen-Chicagon lehdessä, Etelä-Suomen sanomissa, mitä voidaan pitää erittäinkin hyvänä esimerkkinä alueen "viihtyisyydestä". Edellä mainittua lehteä mukaille, Mustamäki on jossain vaiheessa ollut yksi Suomen vaarallisimmista alueista asua. Ottaen huomioon että nykyisellään aluella sattuu kerran kuussa ampumatapaus, useita kertoja viikossa puukotuksia ja päivittäin useita nyrkkitappeluja, voidaan vain arvailla millaista meno on ollut ennen kuin alue on "rauhoittunut".
Kirkonkylä, eli käytännössä keskusta alue, joka on harhaan johtava nimitys ottaen huomioon että kirkonkylä on aikaisemmin sijainnut kirkon ympärillä ja jossain vaiheessa (runsas lumisen talven aikaan?) valunut puoli kilometriä joen toiselle puolen nykyisen 4 tien varteen. Mäntsälän kirkonkylää voi kuvata yhdellä sanalla, mitäänsanomaton.
Anttilaa (ruot.Anttonsbacka, eng. New Queens) voidaan pitää Mäntsälä hienostoalueena, mikä on kaksimielistä kun ottaa huomioon sen seikan että n. 30-45% asukkaista omistaa SDP puoluekortin. Anttila toimi 90-luvulla asuntomessujen näyttämönä, ja koko aluetta tuskin olisi syntynyt ilman tätä tapausta. Ehkäpä tämä juuri selittää miksi "työläis" puolueen jäsenet aikoinaan valloittivat alueen, kukaan ei halunnut epäkäytännöllisiä muka arkitehtonisesti hienoja röttelöitä. Edellä mainittun ryhmän vaikutus alueeseen näkyy eniten vastaavanlaisille alueille ominaisten kauppojen puuttumisena. Tämä vaikutus näkyy jopa Mäntsälän juna-asemalla, missä ei puolen vuosikymmenen jälkeen ole kauppa/kioskia tai lipunmyynti paikkaa.
Linnamäki on samoihin aikoihin syntynyt Anttilan kanssa syntynyt asuinalue. Sille luonteenomaista on sen keskellä kohoava "linnavuori" ja huomattavasti tyylikkäämmät talot kuin Anttilassa. On kyseenalaista miksi Linnamäki on Mäntsälässä niin vähälle huomiolle jäänyt alue mutta osaltaan se on varmasti parantanut alueen viihtyisyyttä etteivät suuret nuorisolauma, ennen viime vuosia, ole vaeltaneet alueen leikkipuisto-ulkoilualueelle.
Numminen, on Alikartanon torpparikylä, jonka asukkaat ovat mukavan perskahtavaista väkeä.
Sälinkään kylää voidaan kuvailla sanoilla, smaragdin vihreänä hohtavan Kilpijärven kultainen sormus. Kilpijärvi on kaikille tuttu ketkä ovat seuranneet Suomen vesistö raportteja, kyseenalaisella maineella Suomen sinilevä rikkaimpana järvenä.
Pöhkölän kylä ja sen asukkaat on toiminut ilmeisesti suurimman osan Hölmöläläis tarinoita innoittajana.
Hautjärvi on eristäytynyt kylä Orimattilan rajalla. Ilmeisesti alkuperäinen Dracula kirjan oli tarkoitus sijoittua juuri Suomeen ja Hautjärven kylään. Suomen tuntemattomuus ja venäläis viranomaisten painostus pakotivat sijoittamaan tämän kauhukirjallisuuden klassikon Romaniaan. Kylää kuvaa hyvin kostea utuinen ilma, susien ulvonta ja syrjäisyys.
