Luomisen tuska

Hikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
”Älä koskaan kerro, että teoksen luominen olisi ollut helppoa, vaan sano, että se on ollut yhtä tuskaa.”
~Mika Waltari

Luomisen tuska – tuttu juttu Hikipedian kirjoittajille. Mikään taide ei ole taidetta, jos sen eteen ei ole vuodatettu verta, hikeä ja kyyneliä.

Luomisen tuska on sitä, kun... Niin, siis sehän on sitä, että... Tiedäthän, kun et löydä sellaista sujuvaa ilmaisutapaa ja sitten se, tuota, kerronta tökkii. Se on sitten sitä... luomisen tuskaa.

Luomisen tuskaa voi esiintyä kaikissa taiteen lajeissa musiikista sukkien kutomiseen. Kesken sujuvan luomistyön ajatuksesi katkeaa, etkä saa siitä enää kiinni, vaikka miten yrittäisit. Tai tiedät, että sinun pitäisi luoda, muttet saa alkuakaan aikaiseksi. Lyhyt ja akuutti luomisen tuska kuuluu asiaan, mutta pitkäaikaisena se voi osoittautua tuhoisaksi. Deadline voi painaa päälle, tai voit pelätä, että joku toinen ehtii ensin ja varastaa hienon ideasi. Moni erehtyy tämän takia kiirehtimään työtään ja pakottaa itsensä luovaan työhön ja häviää siten laadussa.

Oireet ja hoito[muokkaa]

Varoittava esimerkki ajatusten patoutumisesta. Tässä vaiheessa kaikki tuotanto on väkisin väännettyä pakkopullaa ja kohdeyleisö on menetetty lopullisesti.
”Kirjat syntyvät elävästä elämästä. Ensin eletään, sitten kirjotellaan.”
~Novellikirjailija Luusalmi

Luomisen tuskan tunnistaa melko helposti. Kärsit siitä, kun tiedät, että sinun pitäisi tehdä töitä, muttet saa mitään aikaiseksi ja turhaudut. Ajatuksesi harhailevat turhanpäiväisissä asioissa. Muistelet ja mutiset kauan sitten kuulemiesi kappaleiden sanoituksia. Naputat pöytää. Lasket likatäplät katosta. Pohdit, mitäköhän sille Salovaaran Pertille kuuluu. Eikös siellä kohta ala jotakin TV:ssä. Mitäköhän kello on. Mikä päivä nyt taas oli. Miltähän tämä pöytä mahtaa tuntua paljasta selkääni vasten. Välistä muistat, että pitäisi tehdä töitä ja turhaudut lisää.

Kirjailijat saattavat tuskaansa helpottaakseen kirjoittaa mitä tahansa ja toivoa pääsevänsä sillä alkuun. Tämä on vaarallista, ja saatat tätä neuvoa noudattamalla päätyä kirjoittamaan "all work and no play makes Jack a dull boy, all work and no play makes Jack a dull boy, all work and no play makes Jack a dull boy, all work and no play makes Jack a dull boy, all work and no play makes Jack a dull boy, all work and no play makes Jack a dull boy, all work and no play makes Jack a dull boy, all work and no play makes Jack a dull boy, all work and no play makes Jack a dull boy, all work and no play makes Jack a dull boy, all work and no play makes Jack a dull boy, all work and no play makes Jack a dull boy, all work and no play makes Jack a dull boy, all work and no play makes Jack a dull boy, all work and no play makes Jack a dull boy, all work and no play makes Jack a dull boy, all work and no play makes Jack a dull boy". Ensin rivikaupalla, sitten sivutolkulla. Tämä on vain askeleen päässä vieläkin mielikuvituksettomammasta tuotannosta.

Luomisen tuskan yllättäessä ei pidä kuitenkaan hermostua ja pilkkoa perhettään kilon paloiksi. Älä yritä kahlita ajatuksiasi ja pakottaa itseäsi työhön. Lähde kävelylle ja kierrä kortteli. Lyhyen happihyppelyn yhteydessä ajatuksesi varmaankin selkeytyvät ja ehdit luultavasti innostua projektistasi uudelleen. Varaa myös säännöllisesti aikaa taiteesi tekemiselle, mielellään joka päivä samaan aikaan. Äläkä välitä, vaikket saattaisi teostasi koskaan julkisuuteen, vaan tee sitä puhtaasti omaksi iloksesi.

Kannattaa opetella joitakin rituaaleja, jotka leimaavat taiteesi tekemistä. Jos kirjoitat tai taiteilet muuten kirjoituspöydän ääressä, voit kokeilla konttorityöntekijän parasta ystävää, kahvia. Jotkut suosivat tupakkaa, vaikka uhraavatkin keuhkonsa, mutta mitä tahansa taiteen vuoksi! Alkoholia ei suositella, paitsi ehkä iltarentoutumiseksi ja teoksesi julkistamistilaisuudessa[1] Myöskään veriuhreja tai muuta, joka kuitenkin juolahti mieleesi Hikipedia ei suosittele.

Katso myös[muokkaa]

Viitteet[muokkaa]

  1. Tuttua Hikipediassa. Jokaisen artikkelin julkistus on yhtä juhlaa.