Lumi

Hikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Lumen peittämä autohalli sellaisena aamuna, kun suomalaisella on kiire töihin.
Luomisteoria käytännössä.
Modernit eskimot ihmettelevät ilmastonmuutoksen aikaansaamaa vähälumista kesää.
Olen kuullut paljon jostain "Luomisteoriasta". Teorian täytyy jotenkin liittyä lumen luontiin, kun täällä Suomessa sen kuulee olevan merkittävä asia, vaikka tiedemaailma sen joka paikassa hylkääkin täydellisesti..

~NPOV

”Mitä tuo valkoinen aine on joka täyttää maan?”
~Nörtti jouluaamuna
”Älä syö keltaista lunta!”
~Minä sinulle

Lumi on väritöntä, pienikokoisiin kiteisiin kiteytynyttä vettä, joka ainoastaan heijastaa siihen tulevaa valoa niin, että se näyttää valkoiselta. Valkoinen lumi on siis eräänlainen houre.


Eskimoilla on tarinoiden mukaan erittäin monta sanaa lumelle.[1] Myös suomalaisilla on monta sanaa lumelle.[2] Suomalaisten lumen nimien runsaus johtuu ikiaikaisesta taipumuksesta kohdata tämä luonnonihme. Jotkut kutsuvat sitä usein ennen töihinlähtöä perkeleeksi. Suomalainen, joka elää edelleen lähellä luontoa,[3] on siksi luonnollisesti käsitellyt monisanaisesti tätä ilmiötä, jonka hän kohtaa noin puolet ajasta.[4] Suomalaisille, ja etenkin heidän lapioilleen, lumi on erittäin tavallinen ilmiö, joka ei kuitenkaan jää pelkäksi taustamaisemaksi, vaan kohoaa aktiivisen toiminnan kohteeksi.[5]

Jotta täydellisesti havaittaisiin miten monipuolinen kiusa ilmiö lumi kokonaisuudessaan on, on syytä käsitellä erikseen kaikki suomalaisten lumen ilmenemismuotoja kuvaavat käsitteet.[6]

Sisällysluettelo

[muokkaa] Ilmassa oleva lumi(qanik)

Ilmassa oleva lumi on tärkeää, koska ne tuottavat enemmistön maan päällä olevasta lumikerroksesta. Keinotekoisesta lumesta suomalaisilla lapioineen ei juurikaan ole.

[muokkaa] Siite

Siite on hienojakoista satavaa lunta. Lumen muoto voi olla vetistä tai koostua jäähileistä. Sitä ei tule paljon. Siite ei tuota lapiointihommia, joten sana on useille suomalaisille tuntematon.

[muokkaa] Pyry

Pyry on sakeaa ilmassa olevaa lunta, jota tulee paljon. Pyry leviää tavallisesti vaakasuorana vihmeenä silmiä päin. Autossa ollessa tuulilasinpyyhkimet hajoavat, kun lunta tulee nopeammin kuin mitä pyyhkimet ehtivät siirtää syrjään.

[muokkaa] Räntä

Räntä on erittäin nestemäistä taivaalla olevaa lunta. Se on lumen amorfinen muoto, joka on samanaikaisesti nestettä että kiinteää ainetta. Räntä kastelee kuin kesäsade ja palelluttaa kuin pakkaslumi.[7]

[muokkaa] Maassa oleva lumi(aput)

Suomalaiset joutuvat lapioidensa kanssa tekemisiin maassa olevan lumen kanssa. Siksi sillä on erilaisia nimityksiä.

[muokkaa] Huurre, Härmä, Kuura

Kun lumi ei sada taivaalta, vaan kasautuu suoraan vesihöyystä jäätymällä pinnoille, sitä kutsutaan huurteeksi.[8]

[muokkaa] Riite

Riitteellä tarkoitetaan ohutta jäisen lumen kerrosta. Tätä ei lapioida, siihen ainoastaan liukastellaan. Kun lunta tulee niin paljon, että sitä voidaan lapioida, se lakkaa olemasta riitettä.[9]

[muokkaa] Viti, Nattura, Utukka, Höykkä

Kun Siidettä sataa maahan ohuehkoksi kerrokseksi, sitä kutsutaan vidiksi. Harvinainen lumityyppi, jota voidaan lapioida, mutta joka ei kuitenkaan ole yhtä paksua kuin hanki. Tunnetaan harvinaisuutensa vuoksi lähinnä kansanperinteestä.

[muokkaa] Hanki

Hanki on maassa oleva paksu lumikerros. Sillä on monenlaisia pinnanmuotoja. Hangen tärkein ominaisuus on paksuus. Lunta on aina paljon, ja sen lapioiminen on inhottavaa. Hanki on yleensä pihatien kohdalla. Sitä riittää ja se on painavaa.

[muokkaa] Hankiainen

Hankiaisella sen sijaan tarkoitetaan hangen aivan pintakerroksena usein olevaa kovaa kerrosta. Tällä kovalla kerroksella on se funktio, että se hajoaa jalan alla ja raapii ajan kanssa kengät rikki. Hankiaiseen ei välttämättä tehoa halpa muovilapio. Siksi suomalaisilla onkin usein lapioissaan rautavahvikkeet.[10]Myös hakkuja ja dynamiittia tiedetään käytetyn hankiaisen murskaamiseen lumenluontihommissa.

[muokkaa] Nietos

Nietos on kasa lunta. Yleensä kun on hanki, tuuli muodostaa siitä erilaisia kasoja. Nietokset eivät ole kovin suuria kasoja lunta. Nietoksiin kohtaa esimerkiksi postilaatikoiden läheisyydessä. Niiden lapioimiseen ei kuitenkaan mene hirvittävän pitkää aikaa, joten varsinaisesta haasteiden haasteista ei nietosten kohdalla ole kyse. Nietoksia syntyy, kun tuuli kasaa satavaa lunta.

[muokkaa] Kinos

Kinos on erilainen kasa lunta kuin nietos. Kinos on suurempi kasa. Kun lumimyräkkä on mennyt ohi, tämä on se jonka suomalainen lapioineen tavallisimmin kohtaa heti ovensa takana. Näin ollen oven auki saaminen voi olla temppu.[11] Kinos on useimmiten muodoltaan pitkulainen. Tällä luonto varmistaa, että lapiointipuuhaa on riittävästi.[12]

[muokkaa] Puuteri

Puuteri on lunta, joka on erittäin hienojakoista. Puuterilunta esiintyy yleensä pakkasten aikoihin ja tuntureilla. Tuntureilla puuteria arvostetaan, ja ihminen voi maksaa paljon rahaa vain siitä että saa viedä lumilautansa kohtaamaan sitä. Puuterilumi on tyypillisesti tuulen mukana hyvin lentävää, melko kevyttä lunta. Se pyrkii kerääntymään[13] laajoille alueille, kuten parkkipaikoille. Sen lapioiminen tuulessa on mahdotonta. Keveinkin tuulenpuuskaus kun levittää puuterin jälleen aivan tasaiseksi kerrokseksi mahdollisimman laajalle alueelle.

[muokkaa] Nuoska, Rääpäkkä, Takkala

Nuoska on maassa olevaa suojakelin lunta. Sen lämpötila on erittäin lähellä sulamispistettä, joten se on koostumukseltaan kosteaa ja hyvin muokattavaa. Toisin kuin puuteri, se on lapioitaessa erittäin painavaa ja raskasta. Nuoskan päihittämiseen tarvitaan ammattilaispainijoiden ja voimainnostajain mahtavia lihaksia. Se ei kuitenkaan pölise heitettäessä silmiin. Nuoskalumesta pitävät erityisesti lapset, koska nuoskalumesta saa tehtyä hyviä, kiinteitä ja kastelevia, palloja, joilla toisia lapsia voi heitellä.

[muokkaa] Sohjo

Sohjo on lunta, johon on sekoittunut runsaasti vettä. Lumesta tulee silloin raskasta ja märkää vesihyhmää. Sohjossa on siis sekaisin nestemäistä vettä ja kiinteässä muodossa olevaa lunta.

[muokkaa] Loska, Söltsy

Loska on vielä nuoskaakin nestemäisemmässä olosuhteessa olevaa lunta. Fysiikan laeilla on vaikeaa selittää tälläistä amorfista ainesta, joka on samanaikaisesti täysin kiinteää että märkää. Loskalla on lapioinnin kannalta nesteen ja kiinteän aineeen huonoimmat ominaisuudet. Se kastelee kaiken, mutta sitä pitää silti siirtää lapiolla. Loskan tiiviyden vuoksi se on erittäin painavaa. Lapioijan onneksi suurin osa kuitenkin imeytyy lapioijan kengistä sisään, joten vaikka sisätilat ja kengät tuhoutuvatkin, on piha edes hieman siistimmän näköinen.

[muokkaa] Kohva

Kohvalla tarkoitetaan jään päälle nousseen veden ja lumen seosta. Kohva voi peittää esimerkiksi avannon. Kohvaa harvemmin joutuu lapioimaan. Sen sijaan se toimii tehokkaana ansana, johon varomaton kävelijä voi pudota.[14]

[muokkaa] Muut lumet

[muokkaa] Hiutale

Hiutale, lumen perusyksikkö.[15]

Hiutale on maassa tai ilmassa oleva lumen perusyksikkö. Se on yleensä muodoltaan kuusisakarainen, ja kooltaan pieni. Niitä ei kuulemma ole kahta samanlaista. Mutta ei ole kahta samanlaista kiveäkään, joten hiutalaleiden uniikkiutta on suuresti liioiteltu. Lumihiutaleet muistuttavat toisiaan enemmän kuin esimerkiksi hiekoitussorassa käytettävät kivensiruset.

[muokkaa] Tykkylumi

Nimitys puiden oksilla olevalle lumelle. Sen tarkoituksena on toimia eräänlaisena ansana. Kun ihminen kävelee puun alta, hänen kävelynsä tärisyttää tykkylunta hitusen ja seurauksena Lumesta tulee hetkeksi aikaa säätilasta riippuvan laatuista ilmassa olevaa lunta[16] jonka jälkeen siitä tulee maassa olevaa lunta[17] ja ihmisen päällä olevaa lunta [18]

[muokkaa] Nimityksiä lumelle, joita ei ole, mutta joita pitäisi olla

[muokkaa] Kuska, Kuoska

Nimitys "keltaiselle lumelle", jota armeija kieltää syömästä. Lumen syöminen yleensä ottaen ei ole hyvä asia, mutta erityistä huomiota lumen syömättömyyteen on kiinnitettävä nimen omaan "keltaiselle lumelle", koska siinä erilaisten kontaminaatioiden muodossa on lisähaittaa ihmisen terveydelle. Kun tälle olisi oma sana, ei tarvitsisi lausua pitkään "älä syö keltaista lunta", kun koko tieto lumen vaarallisesta koostumuksesta olisi tiivistetty näppärästi yhteen sanaan.

[muokkaa] Puhto

Nimitys niille lapsuuden lumille, jotka ovat parempia kuin kaikki muut lumet mitä on ikinä satanut sen jälkeen. Tai ainakaan se lumi, jota sataa nykyisin. Puhtolumi ei aikaansaa paleltumia, niinkuin pakkaslumi. Ei kastele kuten nuoskalumi. Se ei kaada, ole liukasta tai kovaa. Siinä peuhaamisesta ei saa keuhkoputkentulehdusta. Sen sijaan siitä saa palloja, joiden osuminen ei satu. Niistä saa hyvin lumiukkoja. Ja niistä saa rakennettu hienoja lumilinnoja, jotka eivät sorru kovin helposti. Niistä saa rakennettua myös sellaisia lumitunneleita, joihin ei jää vatsan kohdalta kiinni.[19]

Puhtolunta ei ole enää tavattu moneen vuoteen. Liekkö ilmastonmuutoksen syytä.

[muokkaa] Vihmura, Äyskä

Nimitys ohuelle lumikerrokselle, joka on rakenteeltaan monikerroksinen. Päällimmäisenä on ohut viti, jonka alla on siloinen jääkerros. Joka taas saattaa kellua ohuen vesikerroksen päällä. Vihmuran syvin olemus tarkoittaa liukastelua. Olitpa kävellen tai autolla liikkeellä, vihmurassa kulku on yhtä tuskaa. Ohut lumikerros kun tekee kokonaisuudesta sellaisen, että vaikka sinulla olisi nastasaappaat jalassa ja/tai nastarenkaat autossa, lumi pyöristää niiden pistovaikutuksen niin, että jäähän asti ei yletä mitään. Ja kun komeuden kitkakerroin on erittäin alhainen, on tuloksena paljon liikettä ilman etenemistä.[20]

[muokkaa] Triviaa

Nörteillä ja humanisteilla on varsinkin parina viime talvena ollut tapana harrastaa lumenpalvontaa. He ovat valmiita luopumaan jopa elintasostaan - varsinkin lihansyönnistä ja matkailusta - kunhan lumi, tuo taianomainen fetissi, säilyy tulevienkin vuosikymmenten talvina.


  1. Kuitenkin "Dictionary of the West Greenlandix Eskimo Languages" tuntee näistä sanoista vain kaksi; "qanik"(ilmassa oleva lumi) ja "aput"(maassa oleva lumi). Muut lumien nimitykset eivät ilmeisesti ole painokelpoisia.
  2. Niistä jo useampi on painokelpoinen.
  3. Halusipa tai ei.
  4. Varovaisesti arvioituna. Erittäin varovaisesti. Tosin Suomalaisten lumen kohtaamiseen liittyvä monisanaisuus ei paikoin ole lainkaan yhtä varovaista kuin tämä aika-arvio.
  5. Tätä "aktiivista toimintaa" kutsutaan "lumen luomiseksi". Siinä ei kuitenkaan itse asiassa luoda lunta, vaan päinvastoin, toivotaan että lumi tuhoutuisi kokonaan.
  6. Samalla opitaan kantapään ja lapion kautta miksi suomalaiset tunnetaan jäyheänä, vakavamielisenä ja juoppona kansana.
  7. Räntäsadetta kutsutaan joskus nimellä "koiranilma", tosin se sopii kuvaukseen vain jos vihaa koiria, tai eläimiä ylipäätään. Se on vähän kuin lumimaailman ripulia.
  8. Sanalla huurteinen ei tarkoiteta huurteen peittämää kohdetta vaan olutta. Suomalaiset vihaavat huurretta mutta pitävät oluesta. Siinä ero!
  9. Yleensä lunta tulee niin paljon, että puhutaan hangesta, ilman mitään sen kummempia välivaiheita.
  10. Ja käsissä mahtavat lihakset.
  11. Suomalaiset kun eivät ikinä opi: Ulko -ovet aukeavat suomessa tyypillisesti ulospäin. Näin Suomalaiset voivat jäädä luonnonvoimien vangeiksi koteihinsa.
  12. Se pitää kunnon koholla.
  13. Sääolosuhteiden ollessa sille suotuisia(riittävän kylmä)
  14. Siinä ei nauru aina maita. Paitsi duudsoneissa
  15. Ei paukahtele kun siihen kaataa maitoa.
  16. Eskimokielellä qanik
  17. Inuiittien puheissa aput
  18. Jonka eskimonkielinen nimi ei ole painokelpoinen.
  19. Toisin kuin nykyään. Empiirisesti testattu.
  20. Moni uskookin ns. "breakdancen" syntyneen vihmurasään aikana. Break -sana tulisi tällöin niistä jäsenten särkymisistä, jotka tälläinen "pääkallokeli" tekee.
Henkilökohtaiset työkalut
Nimiavaruustiedot

Muuttujat
Toiminnot
Valikko
tärkeitä
foorumi
Työkalut
Muilla kielillä