Lukio
”Serkuntyttäreni Eetu hallitsee monitaiturina myös aivokirurgian, jonka hän opiskeli anastamalla Juha Hernesniemen taidot telepatian keinoin. Viiden vuoden munkkiluostariharjoittelun Eetu suoritti kolmessa ja puolessa minuutissa, ja neurokirurgian kahdentoista vuoden opinnot rakas vekkulimme sisäisti vain kuudessa millisekunnissa samalla viittä ohjelmointikieltä harjoitellen. Vaikka yleisnero-Eetumme on unissaankin kykeneväinen Harvard-tason tekstintuotantoon, varmisti hän laudaturinsa asentamalla aivoihinsa Intel Xeon E7 8894-prosessorin, hyvän vastauksen piirteet sekä mikrosirun, jola sisältää Oxford Dictionaryn ja Eetun huippuälykkyyden rinnalla kalpenevan tekoälyn, joka tunnistaa auditiivisen materiaalin ja kääntää sen vektoriyhtälöiksi. Yhtälöt Eetu ratkoo vasemman jalan pikkuvarvasta pyöräyttämällä äänivallin rikkovilla nopeuksilla, ja A-englannin kokeen laudatur on jo ylioppilastodistukseen kirjattu. On se meidän Eetu melkoinen veijari!”
~Nimim. Meidän Eetu
”En tartte kuittia.”
~Ammattikoululainen lukion käyneelle Siwassa
Lukio (ruots. gymnasium) on yleissivistävä, Suomessa lakisääteisen oppivelvollisuuden suorittamisen jälkeen käytävä oppilaitos, joka on kontrastia yleistyöllistävälle ammattikoululle. Lukio antaa valmiudet korkeamman asteen opiskelulle (yliopisto/ammattikorkeakoulu) tai ura-alkoholismille, josta varsinkin viimeisempänä mainittuun löytyy hakijoita. Itse lukio on myös kehityspsykologian vaihe, jossa nuoret opettelevat juomaan alkoholia itse ostetuista pulloista ja käyttäytyvät ärsyttävän ylimielisesti, kun kuvittelevat tietävänsä kaiken. Tähän käyttäytymiseen heidät ajaa harhaluulo siitä, että he olisivat ainoita ihmisiä maan päällä, jotka osaavat yhteyttämisen kaavan[1] ja ovat kuulleet Platonin luolavertauksen. In conclusion, lukiosta absorboitu informaatio hyödyttää henkilöä vain yliopiston kampuksella tai tietovisakilpailuissa.
Ihmiset
Lukiossa koulun biomin eliöstö monimuotoistuu nopeasti, sillä lukiossa kuka vaan voi olla mitä tahansa - paitsi putkipommittaja, mutta niitäkin kyllä löytyy. Eliöstön pääryhmistä opiskelijat ovat kaikkein pisimmälle vietyjä kokeellisia tuotoksia, joita heidän itsensä pitää sietää monien muiden lisäksi. Lukiosta myös löytyy opettajia, pimeyden kätyreitä, joiden työnkuvaan kuuluu jokapäiväinen palkallinen lomamatka helvettiin. Opettajia vuorostaan löylyttää eliitti, mihin kuuluu rehtori "T-Rex", sekä monia muita sadisteja. Alinta kestiä edustaa mahdollinen yläastelaisten eliökunta, jota ei kuitenkaan joka koulusta löydy. He ovat kaikkein arvottominta pohjasakkaa, kuin SOL:in työntekijät viikkarin laivoilla. He yleensä toimivat nyrkkeilysäkkeinä vanhemmille, raivopurkauksista kärsiville, freelance-diktaattoreille.
Oppiaineet
Äidinkieli
”Ollako adekvaattista, jos sisällä kaapin jäisen valo sykkii, vaan hirmu herra se oven paiskaa typpii”
Äidinkieli hermoja raastaa, mieleen tyrkyttää kaikkea saastaa. Tunnilla kidutaan tunti jos tovi, suuhun pannaan käsite, jok' sinne ei sovi. Allitiivi, pallitiivi, pillutiivi jos toinen, tunneilla vallittee piina jos moinen!
Matematiikka
”Jääkaapin valon aalloonpituus on 45-12, montako omenaa kaapissa on?”
Matematiikka on kuin uutisten lukeminen paskatuokiolla, jälkeenpäin sattuu tehdä yhtään mitään, mutta silti ne uutiset on joskus pakko siellä paskalla lukea.
Svenska (A/B)
”Men för va i helvete kan ingen om ni dårarna förklara mig att va i helvete händer när du aggressivt stänger kylskåp dörren? Agripar de dessa lampa kanske? Svara för i satan!!”
Hur många gånger måste man säga de; de e absolut onödig att börja snacka om svenska just ny. Du vet de aber. Dra åt helvete, fitta.
Biologia
”Vaikuttaako jääkaapin valo sen ovessa oleviin molekyyleihin?”
Biologia on monimuotoinen aine, jossa opitaan, kuinka biomekaaninen ihme, uuden ajan tiedeboheemien tärkein tarkastelukohde, suurennuslasin alla alati oleva, homo sapiensin penis toimii.
Filosofia
”Onko jääkaapin sisällä valoa ollenkaan, jos et näe sitä oven sulkemisen jälkeen?”
Filosofian opiskelun tavoitteena on, että lukion jälkeen opiskelija ei oikeastaan tiedä mitään ja epäilee kaikkea, minkä luulee tietävänsä. Valtaosa filosofian opiskelijoista sairastuu ennen kolmattakymmenettä ikävuottaan skitsofreniaan tai henkiseen turskauteen. Filosofia on myös aineena jokseenkin petollinen (tai sitä karttaville itse asiassa aika hauska), sillä sitä yliopistossa opiskeltuasi haluaisit jo 40 vuoden jälkeen työllistyä, mutta et työllisty.
Psykologia
”Kuinka usein ajattelet jääkaapin oven suljettuasi sitä yksinäistä lamppua? Miltä se oikein tuntuu?”
Psykologia on aine, jonka tunneilla valmistutaan filosofian opiskelijoiden tuleviksi terapeuteiksi. Psykologia on myös tunnettu siitä, että ne, joita psykologinen tieto eniten hyödyttäisi, eivät valitse ainetta. Hauskaa myös on, että kun olet terapeutin työtäsi tarpeeksi tehnyt, tulet myös itse tarvitsemaan terapeuttia.
Terveystieto
”Vahingoittaako jääkaapin valo kenties siellä säilytettäviä proteiiniravinteita?”
Terveystiedon tunneilla kerrotaan, miten helppoa on pitää huoli omasta kunnostaan. Tämän todistamiseksi opiskelijat saavat tutustua 14 eri vitamiiniin ja glukoosin molekyylirakenteeseen. Opiskelijat oppivat myös kuinka kondomi laitetaan kyrvän kaulaan, sekä miten erittäin harvinaisilta, pääosin Etelä-Amerikassa tavattavilta, kulkutaudeilta vältytään. Terveystiedon tunneilla ei kuitenkaan opita yhteyttämisen kaavaa.
Hyöty
Lukiota voidaan kuvata menolippuna onneen ja autuuteen myöhemmässä elämässä. Ammattikouluun menevillä on usein päässään SAK:n masinoima harhaluulo, että he tienaisivat enemmän kuin lukion saavuttaneet. Tämä ei pidä paikkaansa, sillä kun amiksen palkka pysyy samana, lukiolaisen palkka nousee myöhemmin amikseen verrattuna yli kolminkertaisiksi ja opintolaina kuusitoistakertaiseksi (niille harvoille koville ja yritteliäille, jotka jonnekin lukion jälkeen jatkavat). Vanhempien tarvitsee lukiota seuraavina vuosina maksaa ylioppilaan menoista vain noin 35 %, kun isithän on autonkin rakkaille lapsukaisille jo ostanut.
Lukion saavuttanut henkilö voi halutessaan kirjoittaa ylioppilaaksi ja saada siten alkoholirahaa sukulaisilta. Lukion suorittamisen merkiksi nuori saa päähänsä valkolakin, rahaa, alkoholia ja villiä naisseuraa (mummot ja tädit ovat nimittäin ostaneet juhlia varten uudet leningit). Tärkeintä lukiosta valmistumisessa on pään resetointi. Lahjaksi saatu alkoholi nollaa viimeaikaiset muistot ja valkoisen lakin painaminen päähän nollaa tehokkaasti lukioaikaiset muistot, kuten sen yhteyttämisen (fotosynteesin) kaavan.
Lukion rehtori ja opettajat yleensä teettävät heitä viisaammilla merkonomeilla lukion esitteen, jossa kerrotaan heidän mielestään tärkeimpiä syitä, miksi kannattaa myydä sielunsa heille.
- Maailmassa tarvitaan laaja-alaista yleissivistystä.
- Voi jatkaa korkea-asteen opintoihin.
- Saa 3-4 vuotta lisää miettimisaikaa ammattialan valintaan.
Mutta pitkää matematikkaa lukevien ymmärtämän kaavan mukaan vain 1,03 * 10-3 % (Amiksille: tosi pieni luku.) lukiolaisista on valinnut lukion yllä listattujen syiden takia. Oikeita syitä kysyttiin tiukasti puolueellisessa gallupissa, johon osallistui kaksi lukiolaista, yksi amis, kolme viinan perässä paikalle ilmestynyttä pulia ja koira. Gallupissa ilmenneistä syistä muodostui lopulta seuraavanlainen lista (huom. amiksen kommentit on jätetty pois sensuurin takia):
- Äiti pakotti.
- Isä pakotti.
- Hau!
- Amiksessa saa turpaan.
- Äiti ostaa kolmen vuoden päästä hassun hatun.
- Pääsee iskemään tyttöjä wanhojen tansseissa.
Lukio verrattuna ammattikouluun
Molemmissa on nuoria ihmisiä, jotka juovat alkoholia ja lääppivät humalassa toisiaan. Molempien opiskelijat myös pitävät omaa valintaansa parempana kuin toisten. Mikä siis on näiden kahden ero? Jos teini-Corollaa, rikkinäisiä farkkuja, jumputusmusiikkia, syljeskelyä, no vittu ku -puhetapaa, alaikäisiin sekaantumista, pankkiryöstöjä, pakoauton katolleen ajoa ja sähköpaimeneen kännissä kusemista ei lasketa, niin eroja ei ole juuri lainkaan. Lukiolaiset sijoittuvat paremmin teoreettisille ja humanistisille aloille; syy tälle löytynee lukion alkuperästä eli marmorimiehistä, joilla on lehtiä kiveksissä. Lukiolaiset pärjäävät paremmin myös muussa työelämässä, koska lukioissa opetetaan käyttämään salaista kaavaa, jolla on helppoa kiertää liika vaiva. Ammattikouluista saamamme palautevyöryn takia julkaisemme sen tässä: (Ctrl + C) + (Ctrl + V) = Vastaus.[2]
Järkevintä on siis mennä oppisopimukseen tai hakea Kelasta asumistukea.
Viitteet
- ↑
6H2O + 6CO2 = C6H12O6 + 6O2 - ↑ Kaavan kohta ”vastaus” tarkoittaa vaikkapa, esseetä, lopputyötä, tutkielmaa, hyvää arvosanaa tehtävästä jne. Fiksuimmat osaa myös peitellä tämän menetelmän tuomaa kiinnijäämisriskiä esimerkiksi korjaamalla vastauksesta kirjoitusvirheitä tai tekemällä niitä itse vastaukseen. Kyseisen kaavan olemassaolosta tietämättömät tekevät ne työt, joita kaavaa käyttäneet eivät osaa tehdä.
Katso myös
| Koulutus | |
|---|---|
| Subjektit: | Amis - Lukiolainen - Opiskelija - Opettaja - Oppilas |
| Tutkinnot: | Datanomi - Insinööri - Kleptonomi - Medianomi - Merkonomi - Sosiopaatti - Tradenomi |
| Laitokset: | Aliopisto - Ammattikorkeakoulu - Ammattikoulu - Autokoulu - Elämänkoulu - Esikoulu - Kansanopisto - Peruskoulu - Päiväkoti - Lukio - Steinerkoulu - Yliopisto |
| Erikseen mainittavat: | Espoon kristillinen koulu - Haurea-ammattikorkeakoulu - Metropolio - Keski-Suomen Opisto - Kymenlaakson ammattikorkeakoulu - Oulun yliopisto - Päivölän kansanopisto - Ressun lukio - Ukon yliopisto - West Pointin sotilasakatemia |
| Muuta: | Erityisluokka - Humanisti - Innovaatiopedagogiikka - Maisterismi - Maol-taulukot - Opinnäytetyö - Oppiminen - Plagiointi - Pro gradu - Teekkari - Väitöskirja - Ylioppinut - Wilma |