Luftwaffe

Hikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
069f11-1.jpg

Luftwaffe on saksalainen lentoyhtiö, joka on erikoistunut kuljettamaan Saksan kansalaisia ja rahtia Euroopan suurkaupunkeihin.

Alunperin pienestä taksilentoyhtiöstä toimitusjohtajansa Hermann Göringin johdolla aloittanut Luftwaffe nousi Euroopan suurten lentoyhtiöiden joukkoon aloittamalla saksalaisten turistien kuljettamisen Espanjaan 1936. Francisco Francon suosiollisella luvalla Luftwaffe aloitti pian Espanjan sisäisen liikennöinnin. Ensimmäinen rahtilentohubi oli Guernican kaupunki Baskimaassa.

Luftwaffe laajeni nopeasti ja aloitti 1. syyskuuta 1939 säännöllisen liikennöinnin Puolaan kuljettaen sinne tuhansittain matkustajia ja satoja tonneja rahtia. Täyden palvelun lentoyhtiönä Luftwaffe alkoi 1940 tarjota, paitsi säännöllistä reittiliikennettä Tanskaan ja Norjaan, myös mahdollisuuksia harrasteilmailuun, kuten laskuvarjohyppyyyn Alankomaissa sekä purjelentoon Belgiassa. Luftwaffe laajensi edelleen liikennettä Ranskan suurkaupunkeihin sekä maaseudulle, ja kesällä 1940 se oli vallannut Ranskan lentoliikenteestä määräävän markkinaosuuden, ja se perusti lukuisia hubeja Englannin kanaalin rannikolle säännöllistä Britannian-liikennöintiä silmälläpitäen.

Luftwaffe aloitti liikennöinnin Britanniaan heinäkuussa 1940, mutta se joutui brittiläisen Crab Airin kovan kilpailun kohteeksi. Pahaksi onneksi Britannia ei tuolloin ollut vielä EU:n jäsen ja Britanniassa oli 1940 vallalla voimakas protektionistinen politiikka. Niinpä syksyn 1940 tapppiollisten reittilentojen ja epäonnistuneen rahtilentoliiketoiminnan alkuvuodesta 1941 Lontooseen jälkeen sen oli jätettävä Britannian sisämarkkinat Crab Airille.

Vuonna 1941 Luftwaffe aloitti säännöllisen liikennöinnin Balkanille ja Kreikkaan, ja Luftwaffe toimitti hyppykoneet siihen asti maailman suurimpaan laskuvarjohyppytapahtumaan, Merkur Boogieen, Kreetan saarella toukokuussa 1941. Pian tämän jälkeen Luftwaffe alkoi kuljettamaan saksalaisia auringonpalvojia Pohjos-Afrikkaan.

Kesäkuussa 1941 Luftwaffe laajensi itään, ja venäläiset lentoyhtiöt vanhentuneine laivastoineen menettivät yksi toisensa jälkeen markkinaosuuksia Luftwaffelle. Mutta laajentaminen Neuvostoliiton markkinoille oli strateginen virhe; Luftwaffe syyllistyi sopimusrikkomukseen osoittautuessaan kykenemättömäksi täyttämään lupausta säännöllisen rahtilentoliikenteen aloittamisesta Stalingradin kaupunkiin, ja osoittautui, että Crab Air osoitti haluja laajentaa omia markkinoitaan Luftwaffen perinteiseen ydinliiketoimintaan eli Ranskan ja Saksan lentoiikenteeseen. Toimitusjohtaja Hermann Göring osoitettiin pääsyylliseksi, ja rangaistuksena hänet määrättiin muuttamaan sukunimekseen ensin Meyer ja sen jälkeen Müller.

Vaikka Luftwaffella oli lukuisia tuottoisia reittejä sekä Välimerellä, Atlantilla että Pohjois-Afrikassa Neuvostoliiton ohella, kilpailu kiristyi koko ajan, ja alati nousevat polttoaineen hinnat pakottivat sen puolustuskannalle. Samaan aikaan sekä brittiläinen Crab Air että amerikkalainen White Star Airlines laajensivat aggressiivisesti markkinaosuuksiaan Keski-Euroopassa ja Saksassa. Crab Air ja White Star Airlines pwnasivat lukuisia perinteisiä saksalaisia sisäisiä reittejä ja hubeja, kuten Hampurin, Frankfurtin, Dresdenin ja lopulta Berliinin itsensä.

Luftwaffen kalusto muistutti yhä enemmän ajan SciFi-tyyliä 1940-luvun puoliväliä lähestyttäessä.

Luftwaffe oli laajentanut liian nopeasti ja liikaa, ja se joutui yllättävän maksukyvyttömyyden eteen. Sekä Crab Airilla että White Star Airlinesillä oli nyt määräävä markkina-asema Euroopan reiteillä, ja White Star Airlinesin kalusto oli sekä nopeampaa että toimi pitemmillä reiteillä ja suuremmalla kapasiteetilla kuin Luftwaffen, jonka kalusto oli yhä enenevässä määrin vanhenevaa ja epätaloudellista. Pankit kieltäytyivät rahoittamasta Luftwaffea enää 1944, ja kerta toisensa jälkeen sen hubit joutuivat vihamielisen nurkanvaltauksen kohteeksi. Lopulta toukokuussa 1945 toimitusjohtaja Hermann Göring ilmoitti Luftwaffen hakeutumisesta konkurssiin. Tapahtuma järkytti häntä itseään syvästi, ja pesänselvityksen jälkeen Göring teki itsemurhan.

Luftwaffen brändi oli kuitenkin vahva, ja yhtiö sai 1950-luvulla uutta rahoitusta. Niinpä Luftwaffen konkurssipesän raunioille perustettiin uusi lentoyhtiö, Bundesluftwaffe, joka keskittyi nyt konsolidoimaan Länsi-Saksan sisäistä reittiliikennettä. Itä-Saksassa puolestaan perustettiin kokonaan uusi valtiojohtoinen yritys, VEB Luftstreitkräfte, joka otti haltuunsa itäisen Saksan liikennöinnin.

Saksojen yhdistyessä Bundesluftwaffe sekä Luftstreitkräfte fuusioituivat, ja EU:n sisämarkkinoilla uusi lentoyhtiö muodosti nyt allianssin vanhojen kilpailijoidensa Crab Airin sekä White Star Airlinesin kanssa. Paitsi Saksan sisäisillä reiteillä, uudistunut Bundesluftwaffe on osoittanut olevansa moderni 2000-luvun matkustaja- ja rahtilentoyhtiö sekä Balkanin reiteillä että Afganistanissa asti.