Lohja

Hikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Lohjan uusi houkutteleva mainos.[1]
”Mielummin nyrkki perseessä kuin asua Lohjalla”
~ Vihdin kuningas.[2]
Lohja
Lohjan vaakuna.jpeg Lohja map.jpeg
vaakuna sijainti
www.muutapoislohjalta.com
Lääni Eteläsuolen lääni
Maakunta Taistelu-Jaskan maakunta
Seutukunta Helsingin seutukunta
Kihlakunta naimaton
Perustamisvuosi 604 eKr.
Kuntaliitokset
Pinta-ala
- maa
349,41 km²
91,78 km²
Väkiluku
- väestötiheys
yli 9000 (huomenna)
0 as/km² (huomenna)
Työttömyysaste  % 
Kunnallisvero 120 % 
Kunnanjohtaja Mauri Toppari
Kunnanvaltuusto
Sosiaalidemokraatit, Kommunistit ja Piraatit
paikkaa
42

Lohja (ruots. Läjä) on itsenäinen kaupunki Hangon ja Hyvinkään välissä, siitä ei ole pitkä matka Helsinkiin tai Espooseen. Se on kaukana Venäjältä (Mikä on hyvä?) mutta lähellä Karjalohjaa (Ei niin hyvä). Kaupunki on virallisesti kaksimielinen, koska sinne on päässyt soluttautumaan muutama ruotsinkielinen. Lohjan naapurikuntia ovat Inkoo, Karjalohjan mummonmökkikylä, Mummi-Pusula, Raasepori, Salo, Siuntio ja Helvetti.

Lohjalaisten harmiksi Lohjalla sijaitsee Etelä-Suomen suurin järvi. Maajussien jälkeläisinä lohjalaisia harmittaa, että hyvää viljelysmaata menee sen alla hukkaan. Niinpä lohjalaiset yrittivätkin ensin ohjata koko järven vedet arkkivihollistensa rannikkoruotsalaisten niskaan. Kun se ei onnistunut he ovat palkanneet joukon maahisia kaivamaan jättimäistä luolaa Lohjanjärven alle. Suunnitelmana on, että kun luola on valmis ja järven pohja puhkaistaan, koko järven vesi katoaa yhdessä yössä maan uumeniin. Näin häiritsevästä järvestä on tarkoitus päästä eroon. Maahisista on ollut lohjalaisille ennenkin apua, sillä ne ovat kaivaneet Lohjalle 7 moottoritietunnelia ja Torholan grottan, lohjan tärkeimmän nähtävyyden.

Lohja pyrkii aktiivisesti itsenäistymään vuoteen 2050 mennessä, Lohjan valtuuston kehittelemiä keinoja ovat esim. muurin rakentaminen[3] ja nenänkaivuu.


Historia[muokkaa]

Ensimmäinen lohjalainen oli Ukko Lauri, joka asettui Lohjalle viljelemään maata noin vuonna kivikirves. Kaikki kantalohjalaiset ovat Ukko Laurin jälkeläisiä suoraan alenevassa polvessa. Laurin mukaan on nimetty Lohjan pääkatukin, Laurinkatu. Toinen pääkatu on Suurlohjankatu, Lohjan menneiden suuruudenaikojen muistoksi.

Suurimman palveluksensa Suomelle Ukko Laurin klaani tekikin jo 1000-luvulla, jolloin se pysäytti Siuntioon rantautuneiden ruotsalaisten etenemisen sisämaahan. Nimi "Luujuu" onkin peräisin tuon ajan muinaisruotsista jossa se tarkoittaa "hullut luupäät joilla on isot nuijat".

Kehuttavaa ei Ukko Laurin jälkeläisillä ollut. Rinnakaiselo rannikkoruotsalaisten kanssa ei ymmärrettävästi ollut tämän jälkeenkään rauhanomaista, ja pohjoisilla rajoilla räyhäsi vihtiläinen hiiden heimo, jonka kanssa oltiin jatkuvassa sotatilassa. Nummen ja Pusulan ryteiköissä eli vielä örkkien jälkeläisiä, kylähulluja ja muuta korvenväkeä, jotka aika ajoin tekivät hyökkäyksiään lohjalaisten kimppuun.

Keskiajalla Lohjalle rakennettiin kirkko ja kapakka, joista jälkimmäinen sai heti varauksettoman lohjalaisten suosion. Vanhin kirjallinen maininta Lohjasta onkin vuodelta 1323. Tuolloin Kustaa Vaasa yritti incognito vierailla Lohjan kirkossa, mutta sana kiiri kapakkaan ja ympäripäissään olevat lohjalaiset hyökkäsivät joukolla nuijineen Kustaan kimppuun, joka hädin tuskin pääsi pakenemaan. Kostoksi tästä Kustaa luovutti Lohjan läänityksinä Espoon aatelisherroille, jotka yhä tänäkin päivänä hallitsevat paikallisia moukkia.

Keskiajan jälkeen Lohjan kehitys pysähtyi noin 500 vuodeksi. Ainoa mullistus koettiin 1600-luvulla, kun silloinen Laurin suvun päämies Adalmus Lauri sai Turun torilla ensimmäisenä lohjalaisena maistaa omenaa. Hedelmän mehevä ja miellyttävä maku ihastutti Adalmusta niin ikihyviksi, että hän omisti loppuelämänsä omenapuiden kasvatukseen ja omenakiljureseptinsä hiomiseen. Kiljusammio löytyykin yhä tänä päivänä joka kodista Lohjalla.


Maailmansodan saapuessa lohjalaisten kotiluolia käyttivät sotilaat piilopaikkoina, tosin vain hylättyjä, sillä paikalliset olivat liian pelottavia kanssa-asujiksi. Myöhemmin, 70-luvulla, Lohja kehittyi viimein lähes muun Suomen tasolle, tosin jätättäen yhä n. 15,7 vuotta.

Lohjalaiset[muokkaa]

Kantalohjalaisten eli Ukko Laurin jälkeläisten tyypillisimpiä ominaisuuksia ovat sisäänpäinlämpiävyys, ja laiskuus, jota modernisti downshiftingiksikin kutsutaan. Lohjalaiset eivät tee numeroa itsestään, ja ainut Lohjan ulkopuolella nimeltä tunnettu lohjalainen onkin oikeasti virolainen, joka lohjalaiset pakotettiin ottamaan vastaan ja asuttamaan evakkona. Sisäänpäinlämpiävyys selittyy perinteisesti vihamielisillä väleillä kaikkien naapuriheimojen kanssa (katso "Historia"). Lohjalaisten ylpeys on Sisäänlämpiävyyden Osaamiskeskus (SiLOSKE), jota he eivät yllätyksekseen saaneet mukaan valtakunnalliseen osaamiskeskusohjelmaan. SiLOSKE kokoontuu Esson baarissa. Lohjalaisten laiskuutta taas kuvastaa se, että kun ESSOn baarin kyltistä putosi E pois, lohjalaiset eivät suinkaan kiinnittäneet sitä uudelleen, vaan baarin nimi muutettiin SSOn baariksi, joka sittemmin on lopettanut ja rakennusta ollaan purkamassa. Lohjalla, kuten myös Lohjan "paras"kaverikaupungissa Järvenpäässä, yleisin kulkuneuvo on 90-luvun puolen välin 5-sarjan BMW, jota on kustomoitu mauttomilla teipeillä, tummenetuilla laseilla ja reikäisellä pakoputkella. Niillä driftailu ja kolarointi on hyvin yleistä.

Lohjalaiset ovat Lohjan kalkkitehtaan takia Suomen pahimmissa kalkkipöllyssä elävää väkeä. Kalkkeutuminen onkin jo edennyt pitkälle, ja tyypillisiä lohjalaisia sanontoja onkin "Totanoinas", "Mitääh?!" ja "Niinku", joilla lohjalainen yrittää voittaa aikaa, jotta kalkkeutunut aivosolu saisi kontaktin toiseen vielä kalkkeutuneenpaan. Anna siis lohjalaiselle reilusti aikaa vastata, ja lohjalaisen tyhmänä tuijottavaa katsetta ei pidä hämmentyä.

Vaakuna[muokkaa]

Lohjan vanha vaakuna sisälsi liikaa pornografisuutta, joten se vaihdettiin 1997 uuteen vähemmän pornahtavaan. Uuden logon suunnitteli Jorma Pysty.

Elinkeinot[muokkaa]

Lohjalaiset ovat maajussien jälkeläisinä edelleen mieltyneitä kasvattamaan perunaa pontikan tekoa varten ja omenoita, joista saa hyvää kiljua. Lohjalaiset odottavat silmät kiiluen, että Lohjanjärven saisi kuivatettua, jotta sinne voisi istuttaa lisää perunaa ja omenapuita. Tätä hanketta on jo esirahoitettu Lohjan PuskaJussien toimesta. Myöskin muutama rantamökkien omistajat ovat sukelluspuvuissaan istuttaneet omenapuita järvenpohjaan, mutta näitä puita on jouduttu leikkelemään, sillä veneisiin osuvat omenat ovat vaaraksi delfiinikannalle.

Viitteet[muokkaa]

  1. http://www.iltalehti.fi/uutiset/2010110312631872_uu.shtml
  2. http://www.youtube.com/watch?v=WbeUYos33Wk
  3. Se on jo melkein valmis.

Katso myös[muokkaa]


800px-Taajama 571.svg.png Tämä paikka ei näy tutkassa, koska sitä käsittelevä artikkeli on tynkä.
Käynnistä sateliittiyhteys laajentamalla artikkelia
.