Linnan juhlat

Hikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Linnan juhlat voivat tarkoittaa seuraavia asioita:

  • Kuninkaan järjestämät keskiaikaiset tanssiaiset.
  • Putkabileet.
  • Vangeille järjestetty iltajuhla.
  • Edesmenneen Väinö Linnan järjestämät juhlat.
    Linnan juhlien turvajärjestelyihin on vuosi vuodelta jouduttu kiinnittämään yhä enemmän veronmaksajien kapitaalia.
  • Tasavallan presidentin järjestämä pitkäveteinen kättelytilaisuus ja muotinäytös presidentin linnassa itsenäisyyspäivänä.

Koska yleisimmin käsitteellä Linnan juhlat tarkoitetaan kuitenkin vuosittaista parkettipornotapahtumaa presidentin linnassa, käsittelee tämä artikkeli pelkästään sitä.

Historia[muokkaa]

Oppose vote.png VAARA! Sisältää tylsyyttä!
Tämä artikkeli on pliisu, koska se on mitään sanomaton. Saa artikkeli muuttumaan muuttamalla artikkelia.

Ensimmäiset nykymuotoiset Linnan juhlat järjesti presidentti K.J Ståhlberg vuonna 1925. Sitä ennen oli pienimuotoisia kahvikutsuja ollut vuodesta 1919 alkaen. Kieltolain 1919-1932 aikaan Linnan Juhlat olivat varsin kuivat ja nuivat; jatkoille menivät aniharvatTästä ei sitten puhuta!.

Meno 1930-luvulle tultaessa ei juuri vapautunut, joskin presidentit Relander ja Svinhuvud sallivat tanssimisen - mikäli se nyt yhtään juhlien sisältöä kohensi. Presidentti Kallio vakaana uskonnollisuusmiehenä kielsi tanssinkin, eikä vuoden 1938 jälkeen juhlia järjestetty ennenkuin vasta v. 1946, jolloin kunniavieraiksi ilmestyi janoisia neuvostoupseereita. Sota-aikana Linnan juhlien järjestämisen olisi yleinen tanssikielto estänyt muutenkin. Käytyihin sotiin, suomalaisten tyhmyyteen ja asemaansa vittuuntunut ja kyrpiintynyt presidentti Paasikivi päätti tarjoilla terästettyä boolia, jottei Neuvostoliitto saisi huonoon tarjoiluun vedoten syytä miehittää Suomi. Tämä uhkapeli onnistui, ja aina siitä lähtien Linnan juhlissa on törpötelty enemmän tai todella paljon.

Kekkosen aika[muokkaa]

Urho Kekkosen aikana Linnan juhlat tuppasivat isännän viinaksiin myötämielisen suhtautumisen myötä mennä hiukan isolleen. Televisiointiryhmät leikkasivat kiltisti julkiseen levitykseen sopimattomat jaksot pois, mutta 1960-luvun lopulla tavaksi vakiintuneet suorat televisiolähetykset päättyivät vuonna 1968. Kekkonen ohjasi Linnan juhlat omakätisestiSaatanan tunarit!Tämänkin homman joudun hoitamaan aivan itse! nauhoitetuiksi lähetyksiksi vuodesta 1969 vuoteen 1980.

Koiviston aika ja sitä myöhemmät ajat[muokkaa]

Stop hand.png Tämä artikkeli tai osio ei välttämättä edusta neutraalia näkökulmaa.
Neutraali näkökanta kiinnostaa kovasti myös keskustelusivulla.

Vuonna 1982 presidentiksi valitun Mauno Koiviston puoliso Tellervo Koivisto yritti puhua Lähde? miehelleen järkeä Lähde?, että Linnan juhlat typistettäisiin alkuaikojen kahvikutsujen tyyppiseksi iltapäivätapahtumaksi, jossa ei lainkaan tarjoiltaisi alkoholia. Ehdotus katsottiin yleisesti niin absurdiksi, ettei sen toteuttamiselle nähty paitsi minkäänlaisia perusteita saati myöskään mahdollisuuksia. Jo Paasikiven presidenttikauden jälkeen sattuneista tapaturmista viisastuneena Lähde? presidentti Ahtisaari toi tarjolle mm. laastarit, joita hän itsekin tarvitsi heti presidenttiytensä alkumetreillä. Tarja Halosen ryhdyttyä presidentin toimeen vuonna 2000 Linnan juhlien televisiointi suorana lähetyksenä vakiintui maan tavaksi. Ohjelma on psykohistorioitsijoiden mukaan julistettu sopivaksi suomalaisille, sillä sen katsominen ei vaadi henkisiä ponnisteluja, vain pelkästään jo suomalaisten hyvin saippuasarjoissa omaksumaa voimakasta tirkistelyviettiä.

Linnan juhlat on tiettävästi järjestetty myös Suomen Turussa Lähde?, tai sitten Turku ainakin aikoo hakea Linnan juhlia Turkuun ja Turun linnaan[1].

Vieraat[muokkaa]

Vuosikymmennet Linnan juhliin on kutsuttu monia merkittäviä ja vaikutusvaltaisia henkilöitä juhlistamaan Suomen itsenäisyyttä, kuten USAssa asuvia suomalaisia. Syy virallisiin kutsuvieraisiin johtui siitä, että Ståhlbergin vaimo kutsui Linnan juhliin alun perin lähinnä hänen juorupiirinsä väkeä, eikä Ståhlberg halunnut valtion salaisuuksien vuotavan Helsinkiä pidemmälle. Tämän seurauksena Linnan juhlissa alettiin nähdä erilaisia vieraita puolisoineen. 2000-luvulle siirryttäessä Linnan juhlien kameramiehille oli muodostunut fetissi eri naisten iltapukujen laahuksiin, joita he kuvaavat pitkään ja hartaasti läpi itsenäisyyspäivän vastaanoton. Yleisesti vieraisiin kuuluvat:

  • Veteraanit (ja lotat) ovat juhlien varsinaiset vieraat, joiden ansiosta Linnan juhlia saadaan järjestää. Heidät otetaan vastaan yleensä ensimmäisinä, sillä liika seisominen voi aiheuttaa veteraaneille osteoporoosia. 2010-luvulla on muodostunut tapa lukita heti kättelyiden jälkeen veteraanit yhteen huoneeseen "kahvituokiolle", etteivät he "tappaisi" nuorempia sukupolvia "tylsyyteen" sotakertomuksillaan.
  • Urheilijat kutsutaan Linnan juhliin, kunhan he tuovat Suomelle mitaleja tai heistä on luotu kulttihenkilöitä. Suomea juhlistamaan on kutsuttu mm. Teemu Selänne Amerikasta asti.
  • Populiitikot on kutsuttava vähän pakonomaisesti Linnan juhliin, ettei kenenkään puolueen ryhmittymä ala kapinoimaan Linnan juhlia vastaan. Esimerkiksi Li Andersson on Linnan juhlien vakiovieras, etteivät hänen kannattajansa ulkona alkaisi rikkomaan sen enemmän paikkoja.
  • JulkutJulkisuuden henkilöt koostuvat useimmiten muusikoista, taiteilijoista, kirjailijoista ja tasa-arvon nimissä joistain saamelaisaktivisteista. Heidän läsnäolollaan ei ole kovinkaan suurta merkitystä koko Linnan juhliin, mutta heitä kutsutaan antamaan Linnan juhlista monimuotoisempi kuva. Moni voikin luulla Linnan juhlia eliitin johdoksi ja aiheuttaa mellakoita, ellei Vesa Keskistä näy paikalla.
  • Entiset presidentit tulevat yleensä vain näytille Linnan juhliin osoittaakseen olevansa vielä elossa, ellei toisin kerrota. Muulloin ex-presidentit eivät ole tervetulleita Presidentinlinnaan.

Katso myös[muokkaa]

Triviaa[muokkaa]

  • Elvis Presley on levyttänyt kappaleen Jailhouse Rock. Kyseinen kappale kertoo Linnan juhlista. Tai sitten ei. Olisi sittenkin pitänyt istua oppitunnilla, eikä Esson baarissa kahvilla...

Viitteet[muokkaa]

  1. http://yle.fi/uutiset/turku_haluaa_linnan_juhlat/6410641
Suomen presidentit
Finland coa.png K. J. Ståhlberg - Lauri Kristian Relander - P. E. Svinhufvud - Kyösti Kallio - Risto Ryti - C. G. E. Mannerheim - J. K. Paasikivi - Urho Kekkonen - Mauno Koivisto - Martti Ahtisaari - Tarja Halonen - Sauli Niinistö