Linnan juhlat
Hikipedia
Linnan juhlat voivat tarkoittaa seuraavia asioita:
- Putkabileet.
- Vangeille järjestetty iltajuhla.
- Edesmenneen Väinö Linnan järjestämät juhlat.
Linnan juhlien turvajärjestelyihin on vuosi vuodelta jouduttu kiinnittämään yhä enemmän veronmaksajien kapitaalia.
- Tasavallan presidentin järjestämä pitkäveteinen kättelytilaisuus ja muotinäytös presidentin linnassa itsenäisyyspäivänä.
Koska yleisimmin käsitteellä Linnan juhlat tarkoitetaan kuitenkin vuosittaista parkettipornotapahtumaa presidentin linnassa, käsittelee tämä artikkeli pelkästään sitä.
Sisällysluettelo |
[muokkaa] Historia
| VAARA! Sisältää tylsyyttä! Tämä artikkeli ei ole hauska, vaan tylsä. Se kaipaa valoisampaa tulevaisuutta. Pelasta artikkeli ikuiselta toimistotyöltä tekemällä siitä hauskempi. |
Ensimmäiset nykymuotoiset Linnan juhlat järjesti presidentti K.J Ståhlberg vuonna 1925. Sitä ennen oli pienimuotoisia kahvikutsuja ollut vuodesta 1919 alkaen. Kieltolain 1919-1932 aikaan Linnan Juhlat olivat varsin kuivat ja nuivat; jatkoille menivät aniharvatTästä ei sitten puhuta!. Meno 1930-luvulle tultaessa ei juuri vapautunut, joskin presidentit Relander ja Svinhuvud sallivat tanssimisen - mikäli se nyt yhtään juhlien sisältöä kohensi. Presidentti Kallio vakaana uskonnollisuusmiehenä kielsi tanssinkin, eikä vuoden 1938 jälkeen juhlia järjestetty ennenkuin vasta v. 1946, jolloin kunniavieraiksi ilmestyi janoisia neuvostoupseereita. Sota-aikana Linnan juhlien järjestämisen olisi yleinen tanssikielto estänyt muutenkin. Käytyihin sotiin, suomalaisten tyhmyyteen ja asemaansa vittuuntunut ja kyrpiintynyt presidentti Paasikivi päätti tarjoilla terästettyä boolia, jottei Neuvostoliitto saisi huonoon tarjoiluun vedoten syytä miehittää Suomi. Tämä uhkapeli onnistui, ja aina siitä lähtien Linnan juhlissa on törpötelty enemmän tai todella paljon.
[muokkaa] Kekkosen aika
Urho Kekkosen aikana Linnan juhlat tuppasivat isännän viinaksiin myötämielisen suhtautumisen myötä mennä hiukan isolleen. Televisiointiryhmät leikkasivat kiltisti julkiseen levitykseen sopimattomat jaksot pois, mutta 1960-luvun lopulla tavaksi vakiintuneet suorat televisiolähetykset päättyivät vuonna 1968. Kekkonen ohjasi Linnan juhlat omakätisestiSaatanan tunarit!Tämänkin homman joudun hoitamaan aivan itse! nauhoitetuiksi lähetyksiksi vuodesta 1969 vuoteen 1980.
[muokkaa] Koiviston aika ja sitä myöhemmät ajat
| Tämä artikkeli tai osio ei välttämättä edusta neutraalia näkökulmaa. Neutraali näkökanta kiinnostaa kovasti myös keskustelusivulla. |
Vuonna 1982 presidentiksi valitun Mauno Koiviston puoliso Tellervo Koivisto yritti puhua Lähde? miehelleen järkeä Lähde?, että Linnan juhlat typistettäisiin alkuaikojen kahvikutsujen tyyppiseksi iltapäivätapahtumaksi, jossa ei lainkaan tarjoiltaisi alkoholia. Ehdotus katsottiin yleisesti niin absurdiksi, ettei sen toteuttamiselle nähty paitsi minkäänlaisia perusteita saati myöskään mahdollisuuksia. Jo Paasikiven presidenttikauden jälkeen sattuneista tapaturmista viisastuneena Lähde? presidentti Ahtisaari toi tarjolle mm. laastarit, joita hän itsekin tarvitsi heti presidenttiytensä alkumetreillä. Tarja Halosen ryhdyttyä presidentin toimeen vuonna 2000 Linnan juhlien televisiointi suorana lähetyksenä vakiintui maan tavaksi. Ohjelma on psykohistorioitsijoiden mukaan julistettu sopivaksi suomalaisille, sillä sen katsominen ei vaadi henkisiä ponnisteluja, vain pelkästään jo suomalaisten hyvin saippuasarjoissa omaksumaa voimakasta tirkistelyviettiä.
