Latina (valtio)

Hikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Latinan yhdistyneet vallat
Lippu
(lippu)
Motto: ”Veni, vidi, vici
Latina Latina sijaitsee Utahin alapuolella
Valtiomuoto despotismi
Hallitsija dominaari Rygel XVI
Pääkaupunki Rio De Janeiro
Viralliset kielet latinan kieli
Pääuskonnot nationalismi
Itsenäisyys 501 eKr.
Valuutta denaari (dena)
Kansallislaulu Demos kratos pathos

Latina on pinta-alaltaan Etelä-Amerikan suurin valtio maailmassa. Se ulottuu Keski-Amerikan pohjoispäästä Tulimaan eteläkärkeen. Sen pohjoiset rajanaapurit ovat Kanada ja Amerikka.

Virallinen nimitys Latinan kansalaiselle on latino. Latinan virallinen kieli on latina.

Historia[muokkaa]

Latinan valtio perustettiin vuonna 501 eKr., kun keisari Caius Julius Caesar osti lomaosakkeen Rio de Janeirosta ja asettui taloksi Brasilian itärannikolle. Epävakaiden ekonomisten olosuhteiden johdosta Rooman imperiumi yhdisti Etelä-Amerikan sotivat intiaaniheimot yhtenäiseksi talousalueeksi 459 eaa. pysäyttääkseen markan devalvaation.

Keisari-Caesarin yllättävän kuolemantapauksen jälkeen vuonna 44 valtaan astui hirmuvaltias/filantrofisti Sinäkin Brutukseni. Brutukseninin valtakausi jäi kuitenkin lyhyeksi, kun senaatti yksimielisesti äänesti valtaan vasemmistopop-idoli Che Guevaran.

Latinan valtio unohtui vuonna 700 tuhanneksi vuodeksi, kunnes viikinkitutkimusmatkailijat löysivät valtion jälleen vuonna 1700. Latinasta tuli nopeasti amerikankaupan keskus ja sen länsirannikolle kehittyi nopeasti kukoistavia hansakaupunkeja.

Toveri Guevara syöstiin vallasta vuoden 1917 verisessä vallankumouksessa, jolloin valtaan astui dominaari Rygel XVI ja hänen nukkehallituksensa.

Maantiede[muokkaa]

Latina käsittää 100 % Etelä-Amerikan ja 85 % Keski-Amerikan pinta-alasta. Se on pinta-alaltaan Etelä-Amerikan suurin valtio maailmassa. Se ulottuu Keski-Amerikan pohjoispäästä Tulimaan eteläkärkeen. Sen pohjoiset rajanaapurit ovat Kanada ja Amerikka.

Maan maapinta-alasta on jopa 92,4 % maiden ja mantujen peittämää.

Politiikka[muokkaa]

Dominaari Rygel XVI
Latinan valtiomuoto on despotismi. Lokakuun vallankumouksesta lähtien maan hirmuvaltiaana on toiminut dominaari Rygel XVI.

Demokraattisen Latinan historia on seksiskandaalien varjostama. Nukkehallituksen kokoonpano vaihtui viimeksi 1917, kun Kermit-sammakko erosi virastaan seksiskandaalin seurauksena.

Latinan valtio on jaettu 50 autonomiseen hallintoalueeseen. Kunkin osavaltion lainsäädäntö kuvastaa paikallisten heimoneuvostojen värikästä moraalikäsitystä.

Talous[muokkaa]

Epäselvän, epäkäytännöllisen ja epäoikeidenmukaisen lainsäädännön ansiosta oikeustoimi on Latinan johtava teollisuudenala. Viimeisimpien arvioiden mukaan jopa 40 % maan työikäisestä työvoimasta työskentelee oikeustoimen ja vankeinhoidon piirissä. Joidenkin arvioiden mukaan jopa 60 % Latinan väestöstä on jossain vaiheessa elämäänsä ollut vangittuna.

Maahanmuuttajat ja rikollisuus ovat Latinan merkittävimmät vientituotteet.

Kulttuuri[muokkaa]

Turistit virtaavat ulos paikallisesta yökerhosta sortumisuhan takia Rio de Janeirossa

Latina tunnustetaan yleisesti, mutta vastahakoisesti, länsimaalaisen sivistyksen kehdoksi. Taidehistoriassa varhaislatinalainen kausi tunnetaan parhaiten puhtaasti pornografisista alastoman ihmisruumiin kuvauksista. Näiden varhaisten kuvauksien arvo modernin aikuisviihteen kehitykselle on kiistämätön.

Muinaislatinalainen kausi tunnetaan myös varsin heikkolaatuisesta rakennustaiteestaan. Nykypäivänäkin latinalaisessa kaupungissa vaeltava turisti saattaa törmätä muinaisella ajalla sortuneisiin rakennuksiin. Myös keraaminen taide kärsi vastaavasta heikkolaatuisuudesta; arkeologisten löytöjen perusteella ehjät saviruukut ovat olleet harvinaisia ylellisyysesineitä muinaisessa Latinassa.

Katso myös[muokkaa]


Under construction.png Alla rakentamisen!
Tämä artikkeli on harvinaislaatuisen perseestä, koska se on keskeneräinen.
Ota rukkaset ja vasara käteen ja rakenna sitä hieman valmiimmaksi.