Lars von Trier

Hikipedia

Lars von Trier (s. 30. elokuuta 1956, Kööpenhamina) on sovinistisista tuotoksistaan tunnettu tanskalainen elokuvaohjaaja. Hänen merkittävimpiä tunnusmerkkejään on heiluva käsivarakuvaus, ryhmäpanot ja parta. Suurin osa hänen elokuvistaan kertoo erilaisista menetelmistä, joilla naisia tai eläimiä voidaan nöyryyttää ja miten niille voidaan antaa runtua.

90-luvun puolivälissä Lars oli perustamassa ryhmittymää nimeltä Dogme 95. Köyhillä ohjaajilla ei ollut varaa kunnon varusteisiin eikä osaavaan kuvausryhmään, joten he päättivät peitellä surkeata tilannettaan kuvaamalla tarkoituksella huonolaatuisia elokuvia. Heillä ei ollut varaa kuin pelkkään kameraan eikä nauhaakaan ollut tuhlattavaksi asti. Lars itse teki Dogme 95 -projektin nimissä elokuvan Tyhmeliinit (1998), jonka pääosassa toimi ryhmä vammaisia. Näyttelijäkaartin Lars sai kaapattua mukaansa erään hoitolan pihasta heittämällä avatun nakkipaketin pakettiauton perälle syötiksi. Pahaksi onneksi pakettiauton takaovet eivät menneet kunnolla kiinni ja osa vammaisista tippui vauhdissa tielle ja menehtyi. Lars tuli tästä hyvin surulliseksi ja itseään huolimattomuudesta rangaistakseen hyppäsi alasti suureen kaktukseen.

Tanskan hallitsija Harald II Hirmuinen tykästyi niin paljon Tyhmeliinien ryhmäpanokohtaukseen, että päätti aateloida Larsin parooniksi. Harald kuitenkin peruutti aateloinnin katsottuaan läpi Larsin koko tuotannon. Syynä peruutukseen oli ryhmäpanokohtausten todellinen määrä eli 6.

[muokkaa] Merkittävimmät teokset

Lars von Trierin merkittävimpiin ohjauksiin kuuluvat Rivouselementti (1984), Jerking the Whales (1996), Tyhmeliinit (1998) ja Ville-Koira (2003).

Rivouselementissä siveyspoliisi Fisher ratkoo törkeiden rikosten sarjaa tulevaisuuden Pohjois-Euroopassa. Hänellä ei ole aavistustakaan siitä, että rikosten todellinen tekijä on ollut jo elokuvan alussa satama-altaan pohjalla kuolleena maannut hevonen. Tilannetta ei helpota sekään tosiasia, että hän istuu oikeasti koko elokuvan ajan Kairolaisessa huumeluolassa ja kuvittelee kaiken omassa päässään. Elokuva ei sisällä yhtään ryhmäpanokohtausta.

Jerking the Whalesissa nuoren ja kauniin Bessin aviomies Jan hankkii itselleen neliraajahalvauksen poraillessaan öljyä merellä. Janin sänkypotilasura ja luonnottomat mielihalut alkavat vähitellen ajaa Janin hulluden partaalle. Hän haluaa välttämättä nähdä kuvia, joissa hänen vaimonsa harrastaa seksiä valaiden kanssa. Bess suostuu pyyntöön ja he elävät elämänsä onnellisina loppuun saakka. Elokuva sisältää yhden ryhmäpanokohtauksen.

Ville-Koira -elokuvassa Ville niminen narttukoira eksyy syrjäiseen vuoristokylään. Kylän asukkaat ovat aluksi ystävällisiä, mutta vähitellen kääntyvät Villeä vastaan ja antavat sille kaikenlaista keppiä. Villeä se ei haittaa, koska se on tyhmä narttukoira ja kepin saaminen on sille jokapäivästä arkea. Lopulta kyläläiset karkottavat Villen kylästään ja kuolevat kaikki ruttoon. Elokuva ei sisällä varsinaista ryhmäpanokohtausta. Elokuvan budjetti ei riittänyt kunnollisiin lavasteisiin vaan koko elokuva kuvattiin erään ostoskeskuksen parkkikentällä yhdessä yössä.