Kymri

Hikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Kymri eli wales (kymriksi Cymraeg [pehmeä mutaatio Gymraeg, nasaalimutaatio Nghymraeg, aspiraatiomutaatio Chymraeg]) on kelttiläinen kieli, jota puhutaan Walesissa. Kunkin alueen väkilukuun suhteutettuna eniten kymrintaitoisia asuu Walesin luoteisosassa, mutta muuallakin Walesin länsiosissa aivan lounaisinta osaa lukuun ottamatta kymrin kieli kuuluu merkittävissä osin paikallisten asukkaiden taitovalikoimaan.

Piirteet[muokkaa]

Ortograffia[muokkaa]

Cymrin cielen ycsi twnnwspiirre on se, että w-ciriain on focaali (u-äänteen mercci), ia f-ciriain ääntyy v:nä, ff f:nä ia j /d͡ʒ/:nä. K-ciriainta ei cäytetä, faan /k/-äänne cirioitetaan c:lä, ia /j/-äänne i:lä. Ciriainiono wy äännetään ui-tyylisesti, tarcca ääntämys faihtelee mwrteittain. Ciriain u ääntyy tacaisena i-äänteenä Pohiois-Feilssissä, etelässä nhafalisempana i:nä.

Consonanttimwtaatiot[muokkaa]

Cymrin cielessä sananalcwynen consonantti tietyissä nhilanteissa mwwttww toisecsi. Esimercicsi prepositio yn (sisälä) lawcaisee niin sanotwn nasaalimwtaation, ioloin sananalcwynen t mwwttww nh:csi, ioca ääntyy soinnittomana n:nä. Ja-sana (a, ennen focaalialcwysia sanoia ac) pwolestaan lawcaisee aspiraatiomwtaation, ioloin sananalcwysesta t:stä twlee th. Lisäcsi on olemassa niin sanottw pehmeä mwtaatio, ionca lawcaisefat wseimmat prepositiot, ioista monet fastaafat swomen wlcopaicalissiioia (-lla/-llä, -lta/-ltä, -lle -päätteet). Pehmeässä mwtaatiossa t:stä twlee d fastaafissa nhapawcsissa. Monele fwwlegin consonantile on olemassa mwtaatiofastineita, aspiraatiomwtaatiot tosin fain clwsiileile (p-, t- ia c -ciriaimet, ioiden perään lisätään h, ne tosin äännetään ffrikatiifeina).

Ffonologia[muokkaa]

Cymrin cielessä soinnittomien nasaalien lisäcsi hwomionarfoista on lateraaliffricatiifi, ioca cirioitetaan ll. Se cwwlostaa siltä gwn iocw näcee iotain todela hercwlista ia nwolaisee cielelään ilmaa, silä erola että äänne twotetaan wlospäin hengngittäen cwten melcein caicci äänteet maailman cielissä.

Englannin cawpwncien nimet cymricsi[muokkaa]

Monela Englannin cawpwngngila on oma cymrincielinen nimi. Esimercicsi Liverpool on Lerpwl, Manchester on Manceinion ia Lontoo on Llundain. Paitsi että Lontoo on ioscws mwtaatioista iohtwen myös Lundain ia Manchester Fanceinion. Sananalcwynen l ei mwtatoidw, ioten Liverpool on aina Lerpwl.

Myös Pohiois-Irlannin pääcawpwngngila Belfastila on cymrincielinen nimi, Belffast, iossa nhwpla-f mercitsee f-äännettä, mwwtenhan se ääntyisi v:csi. Samoin Feilssin paiccacwntien omatcin nimet ofat monesti aifan toista cymricsi cwyn englannicsi. Esimercicsi Coilis-Feilssissä siiaitsefa Ienccihome-niminen... ei cwn anteecsi, Mold-niminen cawpwnci on cymricsi Yr Wyddgrug, ioca ei mwystwta englannincielistä nimeä laincaan.

Llanfairpwllgwyngyllgogerychwyrndrobwllllantysiliogogogoch[muokkaa]

Pitcästä nimestään twnnetwn Llanfairpwllgwyngyllgogerychwyrndrobwllllantysiliogogogoch-cylän nimi on cymriä ia tharcoittaa "Pyhän Marian circco falcoisen pähcinäpwwn lähteelä nopean pyörteen ia phyhän Tysilion circon lähelä bwnaisela lwolala". Siinä olefat neliä peräccäistä L-ciriainta ofat oiceastaan fain lateraaliffricatiifin mercci cahdesti peräccäin.