Kuusamo

Hikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Kuusamo
(virallinen hymni)
Kuusamo coat of arms.png Kuusamo in finland.png
vaakuna sijainti
Nyt kutsuu sua Kuusamo
Lääni Oulun lääni
Maakunta Pohjois-Pohjanmaan maakunta
Seutukunta Koillismaan seutukunta
Kihlakunta [[]]
Perustamisvuosi 1868, mutta kaupungiksi vasta 2000
Kuntaliitokset
Pinta-ala
- maa
- sisävesi
5 809 km²
4 978 km²
831 km²
Väkiluku
- väestötiheys
16 016 (31.08.2013)
3,22 as/km² (31.08.2013)
Työttömyysaste  % 
Kunnallisvero 19,50 % 
Kunnanjohtaja Korpilain määräämä johtaja vaihtuu tiistaisin
Kunnanvaltuusto
paikkaa
43

Vain Kuusamon Osuusmeijerin tähden[muokkaa]

Qsamo kuuluu niihin paikkakuntiin, joiden olemassaolon jatkuvuuden turvasi tehokkaimmin toinen maailmansota. Kuusamo oli sotatoimialuetta, mikä jo tuolloin herätti yleisen mielenkiinnon muutoin syrjäistä aluetta kohtaan. Sotavuosina alueella lomailleet saksalaiset sytyttivät pitäjän poistumisensa yhteydessä roihuavaksi juhannuskokoksi ja sittemmin kuusamolaiset itse rakensivat yhtä sun toista ja viimein Rukatunturin kupeessa kohosi hotelli Rukahovi, joka on nykyisin kansallisen jetset-ryhmän alinomaisia kohtauspaikkoja. Arkisempaa Kuusamoa ylläpitää Kuusamon Osuusmeijeri, joka heruttaa viimeisetkin tipat kuusamolaisten lehmien utareista ja näin maataloustukien loppumaton virta oikeuttaa jotkut pitäjäläiset uuden traktorin(jopa hummerin) hankintaan. Kuusamon Osuusmeijeri huolehtii myös hotelli Rukahovin muonituksesta maitotaloustuotteiden osalta. Aikuiskoulutuskeskus huolehtii sairaiden ja mielenvikaisten (lue: sisäsiittoisten) ihmisten passivoimisesta. Terveyskeskus puolestaan huolehtii kusen alas saamisesta päästä, sekä tarpeen vaatiessa lobotomiasta.

Ilkka Johannes Lipsasen kosto kuusamolaisille[muokkaa]

1970-luvun alussa Ilkka Johannes Lipsanen päätti hyödyntää Kalle Päätalon kansansuosion omalla sarallaan levyttämällä kappaleen Kuusamo, joka oli käännösiskelmä. Kappale on eräs suomalaisen levytyshistorian karmeimpia rimanalituksia, mistä syystä Iskelmäradio soittaa sitä tavantakaa. Itse Ilkka Johannes Lipsanen hoiti asiassa oleellisen puolen eli rahat itselleen. Joka tapauksessa pitkällä aikavälillä Lipsasen kappale haittasi pahoin Kuusamon elinkeinoelämän kehittymistä ja kappaleen puoliintumisajasta (26000 vuotta) johtuen on syytä olettaa, ettei Kuusamo aivan lähiaikoina tule kuulumaan Suomen kehittyneimpään kärkeen.

Onko Hossassa vessa?[muokkaa]

Kuusamoon kuuluu pohjavesialue Hossa. Sinne vievät eteläsuomalaiset mainostoimistoihmiset röykkiöittäin tavaraa, josta rakentavat sitten itselleen loma-asuntoja ja ties mitä kaikkea. Hossan lomakyläksi ristitty turistipyydys varoitti tulevasta jo kauan sitten, mutta eihän kukaan uskonut... Suomussalmelaiset ovat toisinaan kovaan ääneen vaatineet Hossaa itselleen, onhan se Suomussalmen kunnan rajojen sisäpuolella, mutta Valtion, Ympäristöministeriön ja Kuusamon yhteismetsän yhteisellä päätöksellä kaikki Suomussalmelaisten metsät on alistettu edellä mainittujen kolmen viisaan itämaan tietäjän verolla kannettaviksi ja hallittaviksi. Eikä tätä päätöstä pysty kaatamaan edes Ristijärven monitoimitalon takapihalla lauantai-illan huumassa.

Julma Ölkky[muokkaa]

Kuusamon erämaissa sijaitsee paikallinen Suuri Kanjoni, joka on ristitty nimellä Julma Ölkky. Järvellä voi tehdä virtuaalipikamatkan Jyväskylästä Lahteen, mutta enimmäkseen on rauhallista. Siittiö on joskus päässyt reitillä irti, ja siksi alue on täytynyt aika-ajoin eristää ja sulkea ulkopuolisilta. Maaseutu on ollut kuitenkin pysyvää, joten ei Julma-Ölkky ole mihinkään paikoiltaan näistä vastoinkäymisistä huolimatta paennut.

Kuusamon naiset[muokkaa]

Kuusamo on tulvillaan muualta munan perässä muuttaneita munahulluja naisia - lähinnä Uudeltamaalta. He ovat halunneet korpimaiden eksotiikkaa sekä lestadiolaista ahdasmielisyyttä elämänsä sävytteeksi. Valtavat etäisyydet ihmisten ilmoille ovat kuitenkin johtaneet siihen, että nämä sivistyksestä emigroituneet naispolot istuvat ilta illan perään laajakaistan äärellä hakien täyttävämpää miesseuraa iltojensa iloksi.

Kuusamolaisen naisen saa myös helposti sänkyyn, tarjoamalla tarpeeksi hyvän kebabaterian jossakin paikkakunnan kebabpaikoista, joita on jo ainakin kolme Kitkantien varressa.

Hyvä on ainakin muistaa valitettava tosiasia "kuusamolaiset on tunnettuja sisäsiittoisuudesta. Sielä asuu 16000 ihmistä jotka on koostuu vain 40 eri suvusta."

Kuusamolaisista yleensä[muokkaa]

Jos haluat että kuusamolaiset juoruavat sinun ja perheesi asioista ja laittavat niihin juoruihin vähän omia,siitä vaan muuttamaan kuusamoon .

Kuusamolaiset ovat mestareita juoruilussa ja kieroilussa. Ja meneppä sitten oikomaan niitä valheellisia juoruja,ei onnistu enää,olet saanut leiman otsaan. Ja kaikki uskovat sitä valheellisen tiedon levittäjää,eikä sinua.

Ulkonaliikkumiskielto[muokkaa]

Suur-Kuusamo.jpeg

Kuusamo on raja-aluetta, ja siellä vallitsee pääsääntöisimmin korpilaki. Kaikkien näiden rasitteiden seurauksena turisteille on asetettu ulkonaliikkumiskielto, joka astuu voimaan joka päivä klo 20 jälkeen. Kieltoa tottelemattomat turistit ammutaan säälittä keskustan neljäntien risteyksessä olevalla mestauslavalla, Paikkakuntalaiset sitä vastoin saavat meiskata ja örveltää keskustaajaman ja lomakylien kuppiloissa niin kauan kuin rahat riittävät. Ulkonaliikkumiskielto koskee kuitenkin vain miehiä ja naisensa saa kyllä jättää vapaana juoksentelemaan. Kuusamolainen poromies sen kuitenkin rippaa kiinni ja vie Kasvisravintola Karpaloon syömään karpaloita.

Kuusamon vaarat[muokkaa]

Kuusamo on tunnettu vaaroistaan, joita ovat kaupungin vakiohörhöjen sekä aikuiskoulutuskeskuksen (esim. Helsingissä vaaroja saa pelätä vain kadulla) lisäksi paikallinen fauna sekä suorastaan pirulliset maanmuodot. Eräs vaara piilee Nissinvaarassa, jossa on todettu olevan Kuusamon tihein lestadiolaisuuden keskittymä. Myös Määttälänvaara sekä Törmäsenvaara sisältää vaaroja tästä samaisesta syystä.