Kuusamo
Hikipedia
| Kuusamon kaupunki | |||||
|---|---|---|---|---|---|
| |||||
| Nyt kutsuu sua Kuusamo | |||||
| Lääni | Oulun lääni | ||||
| Maakunta | Pohjois-Pohjanmaan maakunta | ||||
| Seutukunta | Koillismaan seutukunta | ||||
| Kihlakunta | [[]] | ||||
| Perustamisvuosi | 1868, mutta kaupungiksi vasta 2000 | ||||
| Kuntaliitokset | |||||
| Pinta-ala - maa | 5 805 km² 5 006 km² | ||||
| Väkiluku - väestötiheys | 16 952 (viime torstaina) as/km² | ||||
| Työttömyysaste | % | ||||
| Kunnallisvero | 18,00 % | ||||
| Kunnanjohtaja | Korpilain määräämä johtaja vaihtuu tiistaisin | ||||
| Kunnanvaltuusto | paikkaa | ||||
Sisällysluettelo |
[muokkaa] Vain Kuusamon Osuusmeijerin tähden
Qsamo kuuluu niihin paikkakuntiin, joiden olemassaolon jatkuvuuden turvasi tehokkaimmin toinen maailmansota. Kuusamo oli sotatoimialuetta, mikä jo tuolloin herätti yleisen mielenkiinnon muutoin syrjäistä aluetta kohtaan. Sotavuosina alueella lomailleet saksalaiset sytyttivät pitäjän poistumisensa yhteydessä roihuavaksi juhannuskokoksi ja sittemmin kuusamolaiset itse rakensivat yhtä sun toista ja viimein Rukatunturin kupeessa kohosi hotelli Rukahovi, joka on nykyisin kansallisen jetset-ryhmän alinomaisia kohtauspaikkoja. Arkisempaa Kuusamoa ylläpitää Kuusamon Osuusmeijeri, joka heruttaa viimeisetkin tipat kuusamolaisten lehmien utareista ja näin maataloustukien loppumaton virta oikeuttaa jotkut pitäjäläiset uuden traktorin(jopa hummerin) hankintaan. Kuusamon Osuusmeijeri huolehtii myös hotelli Rukahovin muonituksesta maitotaloustuotteiden osalta.
[muokkaa] Ilkka Johannes Lipsasen kosto kuusamolaisille
1970-luvun alussa Ilkka Johannes Lipsanen päätti hyödyntää Kalle Päätalon kansansuosion omalla sarallaan levyttämällä kappaleen Kuusamo, joka oli käännösiskelmä. Kappale on eräs suomalaisen levytyshistorian karmeimpia rimanalituksia, mistä syystä Iskelmäradio soittaa sitä tavantakaa. Itse Ilkka Johannes Lipsanen hoiti asiassa oleellisen puolen eli rahat itselleen. Joka tapauksessa pitkällä aikavälillä Lipsasen kappale haittasi pahoin Kuusamon elinkeinoelämän kehittymistä ja kappaleen puoliintumisajasta (26000 vuotta) johtuen on syytä olettaa, ettei Kuusamo aivan lähiaikoina tule kuulumaan Suomen kehittyneimpään kärkeen.
[muokkaa] Onko Hossassa vessa?
Kuusamoon kuuluu pohjavesialue Hossa. Sinne vievät eteläsuomalaiset mainostoimistoihmiset röykkiöittäin tavaraa, josta rakentavat sitten itselleen loma-asuntoja ja ties mitä kaikkea. Hossan lomakyläksi ristitty turistipyydys varoitti tulevasta jo kauan sitten, mutta eihän kukaan uskonut...
[muokkaa] Julma Ölkky
Kuusamon erämaissa sijaitsee paikallinen Suuri Kanjoni, joka on ristitty nimellä Julma Ölkky. Järvellä voi tehdä virtuaalipikamatkan Jyväskylästä Lahteen, mutta enimmäkseen on rauhallista. Siittiö on joskus päässyt reitillä irti, ja siksi alue on täytynyt aika-ajoin eristää ja sulkea ulkopuolisilta. Maaseutu on ollut kuitenkin pysyvää, joten ei Julma-Ölkky ole mihinkään paikoiltaan näistä vastoinkäymisistä huolimatta paennut.
[muokkaa] Ulkonaliikkumiskielto
Kuusamo on raja-aluetta, ja siellä vallitsee pääsääntöisimmin korpilaki. Kaikkien näiden rasitteiden seurauksena turisteille on asetettu ulkonaliikkumiskielto, joka astuu voimaan joka päivä klo 20 jälkeen. Kieltoa tottelemattomat turistit ammutaan säälittä keskustan neljäntien risteyksessä olevalla mestauslavalla, Paikkakuntalaiset sitä vastoin saavat meiskata ja örveltää keskustaajaman ja lomakylien kuppiloissa niin kauan kuin rahat riittävät. Ulkonaliikkumiskielto koskee kuitenkin vain miehiä ja naisensa saa kyllä jättää vapaana juoksentelemaan. Kuusamolainen poromies sen kuitenkin rippaa kiinni ja vie Kuusamon Hotellin lämpimään.
