Hikipedia
Kuopio ylpeilee Suomen ainoalla yksikaistaisella heinän valtaamalla moottoritiellä. Kuva Kehvo-Räimä-liittymän pohjoispuolelta.
on kierojen
savolaisten tyyssija, pesä- ja lisääntymispaikka. Kuopio on eristetty muusta maailmasta Kaljavesi-nimisellä vaahtoammeella, mutta se ei valitettavasti täysin estä yhteyksiä pitäjästä ulkomaailmaan. Lisäksi Kuopio on pinta-alallisesti valtaisa plantaasi, joten sen maapohja yltää myös tuon suojavallilätäkön vastarannalle.
[muokkaa] Kuopio ennen
Kuopion tori on siitä kuuluisa, että siellä on joitakin myyntikojuja.
Kuopio perustettiin
Tauno Palon ja
Ansa Ikosen toimesta. He tulivat joskus
1930-luvulla tekemään elokuvaa Suomen eteläisimmälle tunturille
Puijolle.
Puijon tornista ja huvimajasta otettu valokuva viimeisen jääkauden aikoihin noin 10 000 vuotta sitten.
Lavastemiehet pystyttivät aivan aluksi myöhemmin Puijon tornina tunnetun kyhäelmän, jonka myrskytuuli kumosi vuonna
1963. Viereen täytyi saada korkeampi, törömpi ja karumpi torni, joka turistien houkuttelemiseksi kallistuu nykyisin Puijonlaaksoon päin parin asteen vuosivauhdilla. Samoin pääsyliput torniin ovat kallistuneet merkittävästi. Tornin ympärille mäen alle kuvernööri
Seppo ”sika” Kääriäinen pakkosiirrätti asukkaita muualta
Savosta, ja näin syntyi Kuopio.
[muokkaa] Ankea Kuopio
Tiesitkö, että...
- savolaisella miehellä ylipäätään on parempi viinapää kuin muilla suomalaisilla miehillä yhteensä?
- Seppo ”sika” Kääriäinen on pidetty Lähde? mies Kuopiossa ja lähiympäristössä?
- Kuopio on junttihuumorin mekka ja kehto?
- Kuopio ei ole läheskään niin mukava paikka kuin yleensä annetaan ymmärtää? (vaan paljon mukavampi)
- Savon Sanomat on ainoa oikea totuudentorvi, Lähde? josta kuopiolaiset saavat kaiken tarvitsemansa tiedon?
- Mahdollisen jääkauden yllättäessä kaikki kuopiolaiset voidaan evakuoida Puijon torniin?
- kuopiolainen KalPa on voittanut otteluita kahden viime vuoden aikana lähes yhtä paljon kuin toiseksi huonoiten menestynyt seura viime viikolla
Kuopio on siten eräänlainen rangaistussiirtola, ja tämä näkyy selvästi kaupungin ilottomassa
elämässä. Lukuisia
alkoholia myyviä ravintoloita on viime vuosina perustettu kaupunkiin, mutta se ei ole tuonut kaivattua iloa kaupungin totiseen ilmeeseen. Piristystä on yritetty synkkään katukuvaan luoda myös taiteella, tosin onnistumatta. Esimerkkinä olkoon Kuopion torilla seisova
Vellimies-patsas, jonka tarkoituksena oli esittää Kallavedestä nousevaa katiskavarkaiden jumalaa. Valitettavasti kuopiolaiset maksoivat taiteilijalle palkkion etukäteen ja tuloksena oli taideteos, jonka jokainen luonnonhistoriallinen museo haluaisi neanderthalin ihmisistä kertovalle osastolleen.,
Puijon tornissa on viimeiset vuodet kärsitty horjumisesta ja ylettömästä huojunnasta. Siksi sen paikallaanpysyvyys on varmistettu erinäisillä vaijereilla sekä anniskelukäytäntöä tiukentamalla.
Kuopion suurin ongelma ankeuden suhteen on sen väestö. Väestö koostuu 98-prosenttisesti savolaisista. Loput kaksi prosenttia koostuvat paikallisten urheilujoukkueiden ulkomaalaisvahvistuksista. Savolaisten luontainen tekopirteys ja lupsakkuus kätkevät sisäänsä huomattavan määrän järjetöntä angstia, joka purkautuu muka-hilpeän ulkoisen habituksen läpi. Esimerkkinä tästä kroonisesta ristiriitaisesta tilasta on muun muassa Kuopion suuri mies
Paavo Lipponen, jonka hymy sai aikoinaan koko valtioneuvoston tuntemaan kylmiä väreitä selkäpiissään.
Kuopiossa on lukuisia urheiluseuroja lukuisista eri lajeista (enemmän seuroja ja lajeja kuin missään muualla maailmassa), ja, mikä erikoisinta, kuopiolaiset urheiluseurat eivät menesty koskaan missään, eivät edes itsensä keksimissä lajeissa. Silti 90 % Kuopion seudun kansantaloudesta menee kuopiolaisten urheiluseurojen tukemiseen, ja esimerkiksi kouluille ei jää mitään.
