Kuopio
| Kuopijon kaapunti
| |||||
|---|---|---|---|---|---|
| |||||
| www.kuopio.fi | |||||
| Lääni | Itä-Suomi | ||||
| Maakunta | Pohjoes-Savo, johan se sanottiin | ||||
| Seutukunta | Kuopijon seotukunta | ||||
| Kihlakunta | [[{{{kihlakunta}}}]] | ||||
| Perustamisvuosi | 1775 | ||||
| Kuntaliitokset | Kuopijon mlk (1969) Riistovesi (1973) Vehmer-salami (2005) Kartettava (2011) Nilsijä (2013) Vladivostok (2020) | ||||
| Pinta-ala - maa - sisävesi |
1 728,54 km2 km² 1 124,03 km2 km² 604,51 km2 km² | ||||
| Väkiluku - väestötiheys |
91 964 (30.11.2008) 81,82 as/km2 (30.11.2008) as/km² | ||||
| Työttömyysaste | {{{työttömyys}}} % | ||||
| Kunnallisvero | 18,75 % | ||||
| Kunnanjohtaja | Juhani Tanski I | ||||
| Kunnanvaltuusto {{{valtuusto-puolueet}}} |
{{{valtuusto-koko}}} paikkaa {{{valtuusto-paikat}}} | ||||
Omahyväistä junttimaisuutta[muokkaa]
Kuopio (Kupio, Kupia, Kuppia, Kuoppala, Kuppa) on kierojen savolaisten tyyssija, pesä- ja lisääntymispaikka. Kuopio on eristetty muusta maailmasta Kallavesi-nimisellä vaahtoammeella, mutta se ei valitettavasti täysin estä yhteyksiä pitäjästä ulkomaailmaan. Lisäksi Kuopio on pinta-alallisesti valtaisa plantaasi, joten sen maapohja yltää myös tuon suojavallilätäkön vastarannalle. Kuopio suattaapi olla perustettu vuonna 1775, vuan suattaapi olla, ettei ookkaan. Kuopio saattaa aurinkoisena kesäpäivänä vaikuttaa leppoisalta ja mukavalta paikalta, mutta uljaat savon uhvot eivät lopulta petä; iltaelämän täyttää tympeä mökellys ja humalaisten rähinä. Savolaisten kehnon viinapään varma tae on myös kuopiolaisuus.
Kuopiosta löytyy myös maailman ainoa laakso, johon täytyy kiivetä, sekä Guinnessin ennätyskirjaan viheliäisimmän vaikutelman luovan paikannimen ennätysnimikkeellä hakenut ja päässyt kaupunginosa. Sen nimi on Itkonniemi. Väkivaltarikoksista eniten kärsivä/nauttiva kaupunginosa sen sijaan on nimeltään Petonen. Viehättävää.
Kuopio ennen[muokkaa]
Kuopion perustivat Tauno Palo ja Ansa Ikonen. He tulivat joskus 1930-luvulla tekemään elokuvaa Suomen eteläisimmälle tunturille Puijolle. Lavastemiehet pystyttivät aivan aluksi myöhemmin Puijon tornina tunnetun kyhäelmän, jonka myrskytuuli kumosi vuonna 1963. Viereen täytyi saada korkeampi, törömpi ja karumpi torni, joka turistien houkuttelemiseksi kallistuu nykyisin Puijonlaaksoon päin parin asteen vuosivauhdilla. Samoin pääsyliput torniin ovat kallistuneet merkittävästi. Tornin ympärille mäen alle kuvernööri Seppo ”sika” Kääriäinen pakkosiirrätti asukkaita muualta Savosta, ja näin syntyi se Kuopio, jota erheellisesti muualla Suomessa voidaan luulla suuremmaksi ja hienommaksi paikaksi kuin se voisi edes ollakaan. Kuopiolaiset asunnot ovat pimeitä, kulmikkaita ja haisevia ja niiden vessat vuotavat usein. Myös vesivahingot ja homeongelmat ovat yleisiä. Itseviisas ja viisasteleva päivälehti Savon Sanomat kaunistelee ja valehtelee asiat alati parhain päin. Vipuun eivät oikeastaan mene kuin kielitaidottomat venäläisturistit, jotka saattavat optimismissaan luulla kaupunkia itse Sortavalaksi. Iltaelämän valjuus ja huorahtavien eronneiden ja karanneiden käytöstavat lopulta paljastavat karun totuuden.
Ankea Kuopio[muokkaa]
- Pääartikkeli: Kuopio
Kuopio on siten eräänlainen rangaistussiirtola, ja tämä näkyy selvästi kaupungin ilottomassa elämässä. Lukuisia alkoholia myyviä ravintoloita on viime vuosina perustettu kaupunkiin, mutta se ei ole tuonut kaivattua iloa kaupungin totiseen ilmeeseen. Piristystä on yritetty synkkään katukuvaan luoda myös taiteella, tosin onnistumatta. Esimerkkinä olkoon Kuopion torilla seisova Vellimies-patsas, jonka tarkoituksena oli esittää Kallavedestä nousevaa katiskavarkaiden jumalaa. Valitettavasti kuopiolaiset maksoivat taiteilijalle palkkion etukäteen ja tuloksena oli taideteos, jonka jokainen luonnonhistoriallinen museo haluaisi neandertalinhmisistä kertovalle osastolleen.
Kuopion suurin ongelma ankeuden suhteen on sen väestö. Väestö koostuu 98-prosenttisesti savolaisista. Loput kaksi prosenttia koostuvat paikallisten urheilujoukkueiden ulkomaalaisvahvistuksista. Rasismia pääsee esiintymään verrattain vähän, sillä maahanmuuttajien määrä ei ole Kuopiossa vielä saavuttanut viittä.
Savolaisten luontainen tekopirteys ja lupsakkuus kätkevät sisäänsä huomattavan määrän järjetöntä angstia, joka purkautuu muka-hilpeän ulkoisen habituksen läpi. Esimerkkinä tästä kroonisesta ristiriitaisesta tilasta on muun muassa Kuopion suuri mies Paavo Lipponen, jonka hymy sai aikoinaan koko valtioneuvoston tuntemaan kylmiä väreitä selkäpiissään. Hieman paremmin koko perheelle sopiva kuopiokytköksinen julkkis on Hammastahnamummo.
Kuopiossa on lukuisia urheiluseuroja lukuisista eri lajeista (enemmän seuroja ja lajeja kuin missään muualla maailmassa), ja, mikä erikoisinta, kuopiolaiset urheiluseurat eivät menesty koskaan missään, eivät edes itsensä keksimissä lajeissa. Silti 90 % Kuopion seudun kansantaloudesta menee kuopiolaisten urheiluseurojen tukemiseen, ja esimerkiksi kouluille ei jää mitään. Tästä esimerkkinä Länsi-Puijon (Ryyppysuon) koulun "väliaikaisrakennus", joka ehti toimia 29 vuotta, ennen kuin oli riittävän homeessa purettavaksi. Uuden koulun rakentaminen tuli niin kalliiksi, että kaupungin kouluissa syötiin vuoden ajan pelkkää leipää. Käytännössä kaikki Kuopiossa vuoden 1970 jälkeen rakennetut talot ovat väliaikaisrakennuksia.
Kuopion taksit[muokkaa]
Kuopiossa satunnainen matkailija voi joutua turvautumaan taksiin monestakin syystä, mutta yleisin syy on ennenaikainen kyllästyminen ankeaan ravintolailtaan ja siitä seuranneeseen pahoinpitelyn uhkaan. Uhka ei välttämättä poistu taksissa, sillä Alpo Muikku (yleisnimitys kuopiolaisille taksikuskeille) väijyy pahaa-aavistamatonta matkustajaa ratin takana ja aloittaa heti matkan alkajaisiksi kaupungin urheiluelämän pahanpäiväisen panettelun, jota riittää aina kotiovelle asti. Siinä on matkustajapoloisella kestämistä, varsinkin mikäli matka kestää aina Airakselaan, Hirvilahteen, Rytkylle, Kurkimäkeen tai vaikkapa Vehmersalmelle saakka! Matkan aikana käy viimeistään selville, että Kalpa on parasta ja tärkeintä mitä Kuopio voi edustaa ja KuPs on hyvänä kakkosena. Mutta eiväthän jumalautaperkele kaupungin porhot ja porvarit sitä ymmärrä, sillä laittavat omat vesansa esittämään avuttomuuttaan paikallisiin urheiluseuroihin! Vuodatusta kestää ja riittää ja pahaa-aavistamattoman matkustajan pyyntö puhua jostakin muusta saa helposti aikaan, että Alpo Muikku jättää kyydittävän siihen paikkaan ja pahimmassa tapauksessa pyyhkii vielä matkustajapoloista nyrkillä turpaan.
Kuopion torimonttu[muokkaa]
Vuonna 2010 Kuopion torin eteläpäätyyn alettiin kaivaa monttua, jota on sittemmin täytetty kaupunkilaisten verorahoilla. Vellimies-patsas siirrettiin rakennustöiden takia kaupungin varastoon homehtumaan, minne se todennäköisesti rahojen loppuessa jätetäänkin. Työmaalla nähtiin myös kolme miljoonaa maksanut näytös, jossa kauppahallin lisäsiiven (kalahalli) alta kaivettiin maat pois, jolloin se keikkui hienosti tyhjän päällä. Torityömaa on ollut erityisesti vanhemman väen suosiossa, jonka suurta hupia on asettua ihmettelemään "torj'monttua" ja tukkia näin ohikulkevien ihmisten matka. Ihmettelijöiden suureksi harmiksi monttu on saatu kesään 2012 mennessä niin hyvin peitettyä, ettei sitä enää pysty havaitsemaan. Puretun kalahallin tilalle nousee myöhemmin erityinen lieriömäinen rakennus, joka ilmeisesti toimii kaljasäiliönä isojen toritapahtumien yhteydessä. Onpa rakennusta kaavailtu myös lietelantasäiliöksi, josta voitaisiin kerätä biokaasua Kuopion Energian käyttöön.
Nyt kun torimonttu on saatu täytettyä ja kalahallin tilalle saatiin sillipurkkia muistuttava rakennelma, niin oli pakko tehdä säästöjä kaapunnin rahakirstuun ja jätettiin vesieristykset hieman puolitekoiseksi. Viime aikoina onkin saatu uusia työnäytöksiä kun torimontun kauppakäytävältä tyhjennellään vettä aika ajoin.
Aiheesta muualla[muokkaa]
| Pohjois-Savon paikkakuntia |
|---|
| Iisalmi - Juankoski - Kaavi - Karttula - Keitele - Kiuruvesi - Kuopio - Lapinlahti - Leppävirta - Maaninka - Nilsiä - Pielavesi - Rautalampi - Rautavaara - Siilinjärvi - Sonkajärvi - Suonenjoki - Tervo - Tuusniemi - Varkaus - Varpaisjärvi - Vesanto - Vieremä |