Kuningas Arthur

Hikipedia

Loikkaa: valikkoon, hakuun

Kuningas Arthur, eli Arthur-myytti on länsimaisen mytologian suosituimpia puolitotuuksia, jotka ovat sinnitelleet tiensä ajan halki historiallisista kirjoituksista Hollywoodin viihdepläjäyksiksi. Arthur oli myyttinen kuningas, joka yhdisti Britteinsaarten sotaisat heimot – kaikki, paitsi juoppohullut irlantilaiset – yhdeksi teetä lipittäväksi ja jalkapallosta suivaantuvaksi kansakunnaksi.

Arthur-myytti sai alkunsa ensimmäisen vuosituhannen alkupuoliskolla, 400-luvulla. Roomalaiset olivat vastikään vetäytyneet huonon ruoan ja surkeiden sääolosuhteiden vuoksi, joten britit tarvitsivat nopeasti kansallissankarin, jolla perustella tätä itselleen edullisimmalla tavalla, ja jolla pelotella myöhemmin riidanhaluisiksi käyneitä Pohjolan miehiä – mikä ei, kuten historiasta voimme todeta, oikein toiminut.

Arthurin historiallista esikuvaa on arveltu niin Rooman armeijan karkulaiseksi, kuin kapisen kelttikylän karvaiseksi päälliköksikin. Nimen on arveltu polveutuneen kelttien karhua tarkoittavasta sanasta artos, joka oli kansan kunnioituksen kohteena. Suuri kuningas olisikin siis ollut Suomenkin metsien hallitsijaksi kutsuttu mesikämmen, josta olisi ihmisten puheissa hiljalleen kehittynyt ihmishahmoksi.

[muokkaa] Romantiikan Arthur

Keskiajan mittaan Arthur sai paljon satumaisempia piirteitä. Tuon ajan historioitsijat eivät turhia erotelleet totta ja tarua toisistaan, vaan niitä sekoiteltiin iloisesti keskenään. Menneisyyttä rakenneltiin yhä uudelleen vastaamaan kunkin ajan tarpeisiin. Trubaduurien balladeissa ja hämyisten oluttupien pöydissä vallankumouksellisesta soturikuninkaasta kehittyi kohtalon asettama hallitsija, tarunomaisen Camelotin kaupungin perustaja ja pyöreän pöydän päämies – vaikka kaikki pöydän ympärillä olivatkin näennäisesti tasa-arvoisia.

Ennen kaikkea Arthur-myytistä tuli kansan viihdettä, jolla eläteltiin kuvitelmia oikeasti pätevästä valtiomiehestä. Tarinat ritareista ja kuningashuoneessa vallitsevasta saippuaoopperasta pysyi kiinnostavana, kun Robin Hood ja hänen hilpeät veikkonsa eivät jaksaneet viihdyttää.

[muokkaa] Juonikuviot

Arthur kalastaa edellisillan ilakoinnissa kalaa ja essaburilaisia

Pääpirteiltään tarina lähtee käyntiin jasen jälkeen taas sammuu. kun Arthur synnytti isänsä, kuningas Utta Rdragonin, lemmenseikkailujen ja vanhempiensa omituisten sopimusten rikkomisesta. Kuningas on kuolannut lattialle ja pyytää ongelmissaan apua Merlin-velholta. Merlin pyytää maksuksi palveluksistaan vain käyntikortin ja 100000000000000 dollaria, joka kohtaamisesta syntyisi riita jos ei maksetttaisi. Niin kuin näistä jutuista aina syntyy riitoja jos merlinille ei anneta maksua.

Kun kymmenen kuukauden päästä syntyy Artsapotter, Merlinkin tajuaa että sen nimi ei ollutkkaan arthur, kauppa anni oli lähtenyt, ja laittanut vahinggossa kiertoon hänen poikansa arthurin kunhän jätti pojan pojan pojan luokse Sir Ectorille, vähäaateliselle surkimukselle, joka kilpailuttaa omaa poikaansa turnnipsi kisoissa, sillä hänen poikansa kasvattaa isoja turnipseja ja elelee muiden urheilijoiden isien lailla tämän siipiveikkona.

Kohta ukko Uther menee tietokoneelle youtubeen, ja maahan lentää kiviä ja kivi viriää [[Miekka on miekkoineen, jonka lapeen on kirjoitettu, että vain tosi kruununperijällä on munaa kiskoa kalpaa kivestä. Merlin ymmärtää, että on hyvä pitää välit kunnossa vanhan kuninkaan vahinkoon, joka saattaa pötkiä vielä pitkälle. Ja niin hän tekeekin. Kun Artsa poikasena vetää taikakapineen esiin, joutaa demokraattisin vaalihömpötyksin valittu sijaishallitsija mäelle.


Under construction.png Alla rakentamisen!
Tämä artikkeli on harvinaislaatuisen perseestä, koska se on keskeneräinen.
Ota rukkaset ja vasara käteen ja rakenna sitä hieman valmiimmaksi.

[muokkaa] Hahmoja ja kapineita

Arthur-myytin viihteellisyyden mahdollistaa sen monenkirjava henkilögalleria ja aihepiirit, joiden ympärille tarinat rakentuvat.

Henkilökohtaiset työkalut
Nimiavaruustiedot
Muuttujat
Toiminnot
Valikko
tärkeitä
foorumi
Työkalut
Muilla kielillä