Kreikka

Hikipedia

Ελληνική Δημοκρατία

Lippua ei käytetä Kreikassa missään, koska siellä ollaan niin köyhiä. Kaikki käyttö on muualla maailmassa.
Motto: ”Ελευθερία ή θάνατος - vapaus tai vankila”
Valtiomuoto	Tasavalta
Hallitsija	Nimetön presidentti, jolla ei ole riittävästi rahaa hallitsemiseen ja nimeen
Pääkaupunki	Ateena
Viralliset kielet	kreikan kieli, jonka puhumiseen tosin ei riitä rahaa
Pääuskonnot	Ortodoksinen kirkko. Uskonnon harjoittamiseen tosin ei löydy rahaa, joten käytännössä Kreikassa ei ole mitään uskontoa.
Itsenäisyys	1821 (Päätti ryhdistäytyä ja erota Osmaanien valtakunnasta)
Valuutta	Ei ole. Kreikassa ollaan niin köyhiä, ettei voida käyttää rahaa.
Kansallislaulu	Hellas ollos feta ainiaan!

Eurooppalainen valtio Kreikka on äärimmäisen köyhä eurooppalainen valtio Euroopassa, Euroopan häpeäpilkku Euroopan kaakkoisosassa.

Sisällysluettelo 1 Historia 1.1 Antiikin Kreikka 1.2 Rooman valtakunnan aika 1.3 Bysantin valtakunta 1.4 Kreikkalaisten viimeinen yritys jatkaa tuhlaavaista elämäänsä 2 Maantiede

[muokkaa] Historia

Kreikan historia on välillä ollut äärimmäisen tuhlaavaista vastapainona nykyiselle köyhyydelle. Sen väkivaltaisinta aikaa on Antiikin Kreikan aika. Kreikan historian ensimmäiset, vähäpätöiset ajanjaksot ovat minolainen ja mykeneläinen kulttuuri. Silloin yritettiin päästä kehityksessä edes Antiikin Kreikan tasolle, mutta silloin ensimmäisen kerran vallinnut köyhyys jäi, kunnes eräs yritys onnistui.

[muokkaa] Antiikin Kreikka

Vähäpätöiset ja köyhät kaupunkivaltiot saaristossa yhdistyivät jonkun köyhän miehen takia. Silloin vasta alkoi tapahtua jotain sen merkityksellisempää kuin, että ihmiset heräsivät, raatoivat, söivät, raatoivat, lepäsivät, raatoivat, suunnittelivat murhan, raatoivat, toteuttivat murhan, raatoivat, söivät, raatoivat, murhasivat huvin vuoksi vielä jonkun toisen, raatoivat, huomasivat köyhtyneensä entisestään kamalasta raatamisesta huolimatta ja raatoivat edelleen. Ihmiset alkoivat tehdä huvin vuoksi sotaretkiä päivittäin, jotta saisivat ainaiseen raatamiseen vähän taukoa, kärsivät katkeran tappion ja noloina jättivät merkitsemättä sitäkään sotaretkeä ylös tuleville sukupolville. Sotien toiset osapuolet eivät naurultaan saaneet merkittyä sotia ylös.

[muokkaa] Rooman valtakunnan aika

Joku idioottimainen Rooman keisari seurasi kreikkalaisten raatamista ja tappioon johtaneita tuloksettomia sotia kiinnostuneena. Vihdoin vuonna 27 hän kyllästyi kreikkalaisten päivittäisiin sotaretkiin ja käski armeijaansa valloittamaan Kreikan. Köyhät kreikkalaiset ihailivat suunnattomasti roomalaisten aseita ja roomalaiset voittivat sodan helposti. Rooman valtakunta laajeni vielä siitäkin ja voitti monia sotia, kun vastapuolen armeija kuoli nauruun nähdessään vieläkin älyttömän köyhät kreikkalaiset sotilaat, joilla ei ollut rahaa edes vaatteisiin. Jossain vaiheessa joku keisari tuumasi, että valtakunta on jo riittävän laaja ja antoi kreikkalaisille viimein jotain muutakin kuin sotia voitettavaksi ja palkattomia pakkotöitä (kreikkalaiset olivat tottuneet tuloksettomaan raatamiseen). Vuonna 400 valtakunta hajosi ja uusi ajanjakso Kreikan rutiköyhässä historiassa alkoi.

[muokkaa] Bysantin valtakunta

Rooman valtakunnan ajoista Kreikka jäi Bysanttiin. Rikastuneiden kreikkalaisten oikeudet säilyivät ja he viettivät tuhlaavaista elämää. Makeaa elämää ja toton pelaamista Hippodromilla kestikin yli tuhat vuotta, kunnes turkkilaiset pakottivat kaikki syömään suolaista ja rasvaista kebabia 1453. Bysantin kukistuttua kreikkalaiset jatkoivat tuhlaavaista elämäänsä välittämättä sodasta ja yrittäen keksiä uusia ajanhukkaus- ja juhlimistapoja. He olivat jo suunnitelleet Bysantin tuhoon johtaneen strategian: liian hienostuneet sotasuunnitelmat samalla kun viholliset hyökkäävät kimppuun. Nyt he keksivät uuden: armeijan juhlinnan kun vihollinen hyökkää kimppuun.

[muokkaa] Kreikkalaisten viimeinen yritys jatkaa tuhlaavaista elämäänsä

Kreikkalaisten elintaso laski voimakkaasti sen jälkeen, kun Kreikka päätyi osaksi Osmanien valtakuntaa sodan jälkeen, jossa ratkaistiin, mikä osapuoli saisi Kreikan itselleen. Osmanien valtakunta hävisi sodan. Se ei antanut kreikkalaisille mitään oikeuksia, joten kreikkalaiset alkoivat varastaa kaikenlaista. Viimein vuonna 1829 se itsenäistyi kuningaskunnaksi. Kreikkalaiset eivät saaneet enää mitään oikeuksia ja äärettömän rutiköyhyyden ajanjakso alkoi. Vuonna 1975 rutiköyhät kreikkalaiset päätyivät siihen, että tasavalta olisi parempi valtiomuoto. Tasa-arvo tosin oli jo toteutunut, sillä kaikki olivat rutiköyhiä. He yrittävät vieläkin päästä juhlimaan, mutta rahat ovat kaikki loppuneet tuhlaamisen ansiosta.

[muokkaa] Maantiede

Kreikka koostuu pitkälti saarista. Kreikkalaisten kolmanneksi yleisin kuolinsyy onkin hukkuminen. Sen naapuriaan syvästi häpeävät naapurivaltiot ovat Turkki, Bulgaria, Turkki, Albania ja Turkki. Sisämaa taas on vuoristoista. Siksi kreikkalaiset alunperin pakenivat asumaan rannoilla, koska ovat kuulleet tarinoita purevasta banaanista, joka asuu Kreikan vuorilla. Tämä uskottava tarina on alunperin ollut kreikkalaisen satukirjan vähiten tunnettu satu.

Alla rakentamisen! Tämä artikkeli on harvinaislaatuisen perseestä, koska se on keskeneräinen. Ota rukkaset ja vasara käteen ja rakenna sitä hieman valmiimmaksi.