Kouvola

Hikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun

5451.jpg.gif Коувола 5451.jpg.gif


Sosiaalisten Kouvostokuntien liitto
Soviet coat of arms.png *Suuren puolueen kartat keskeneräisiä*
vaakuna sijainti
Valtiolliset sivut
Lääni Etelä-Suomen lääni
Maakunta Kymenlaakso
Seutukunta Neuvostoliitto
Kihlakunta Nekropoli
Perustamisvuosi 2009
Kuntaliitokset naapurikansandemokratiat
Pinta-ala
- maa
arviolta liikaa km²
ks. pinta-ala km²
Väkiluku
- väestötiheys
87 536 (arvio)
2 as/km² 
Työttömyysaste 100 % 
Kunnallisvero 100 % 
Kunnanjohtaja Leonid Brežnev
Kunnanvaltuusto
{{{valtuusto-puolueet}}}
{{{valtuusto-koko}}} paikkaa
{{{valtuusto-paikat}}}
”Ei! Älkää jättäkö mua tänne! Mä tulin toisiin aatoksiin!”
~Ari Peltonen Kouvolassa
”Budet! On podnimayetsya po zaboru! Schas po ebalu poluchish, cyka, blyad!”
~Kouvolan militia valvoo pakomenoliikennettä
”Oi suuri ja mahtava Kouvostoliitto, sun synnytti valtava Kymenlaakson maa”
~Kouvolan kansallislaulu
Kouvolan keskusta. Taustalla kävelykatu Manski. Etualalla paskaa.


Коувола eli Kouvola (vir. Sosiaalisten Kouvostokuntien liitto, Kouvostoliitto) on Suomen valtakunnassa äitimaan ylläpitämä neuvostokompleksi. Siinä missä muualla on maahan kaivettuna koiran luita, on Kouvolassa aseita ja huumeneuloja. Kaupungin asukkaista 50% on alkoholisteja, 75% venäläisiä, 5% manneja, ja loput ihmisiä. Kouvola tunnetaan erityisesti, ja vain siitä, että se on Suomen työllistetyin kaupunki. Työsopimukset sidotaan yleensä heti syntymän jälkeen ja pieni kansalainen aloittaa loistokkaan työuransa noin kolmen kuukauden ikäisenä.

Kouvolassa on myös Suomen kaunein kirkko, jota arkkitehdit ympäri maailman tulevat ihailemaan, pääosin Venäjältä ja Kiinasta. Asukkaita on noin 86 000 000, mistä toki on kiittäminen suureksi osaksi liitoskuntia, jotka täysin vapaasta tahdostaan ovat yhteen hiileen päätyneet puhaltamaan (kirjaimellisesti). Kouvola tunnetaan myös kauniista luonnostaan, jota koristaa ihanteelliset kuusipuut sekä yleisimpänä maalajina toimiva punamulta.


Historia[muokkaa]

Lenin-setä asuu Venäjällä, ja sieltä on pitkä matka Kouvolaan...”
~Paikallisen esikoulun kuoro

Suuri ja mahtava Kouvola syntyi radan risteysaseman liepeille prostituution, balalaikkasoittokunnan ja muun rikkaan elinkeinoelämän sekä korkeakulttuurin myötä. Kultturellit elämäntavat ja venäläinen juomakulttuuri vetivät seudulle asukkaita, jotka muodostivat pysyviä kolhooseja. Sittemmin kauppalan statuksen saanut kaupunki hankki itselleen vääryydellä kaupunkioikeudet vuonna 1960.

Kunnioittaakseen kauppalamenneisyyttään Kouvolan kaupunginisät muuttivat taannoin Kouvolan keskustaa halkovan Kauppalankadun nimeksi Manski. Sanan etymologia on pohjoiskymenlaaksolainen murresana, joka merkitsee paskahuussiin johtavaa polkua. Mutta miksi mennä Kouvolassa paskahuussiin, kun eroa ei huomaisi ollenkaan vaikka paskoisi keskelle katua?

Großkouvola (Suur-Kouvola) 2009[muokkaa]

  • Aken weli – Kuollut taistelussa Kouvolaa vastaan
  • Ake – Kuollut taistelussa Kouvolaa vastaan
  • Kyle – Kuollut taistelussa Kouvolaa vastaan
  • Jaala – Kuollut taistelussa Kouvolaa vastaan
  • Elimäki – Kuollut taistelussa Kouvolaa vastaan
  • Iitti – Pakeni taistelukentältä puolueettomaan Päijät-Hämeeseen

1. tammikuuta 2009 alkoi lähtölaskenta maailmanloppuun, tänä kyseisenä Herran vuonna 2009 Kouvolan kaupunki halusi levittää ankeuttaan ja kurjuuttaan ympäri Kymenlaaksoa ja se miehitti Anjalankosken, Kuusankosken, Valkealan, Jaalan ja Elimäen kunnat muodostaen Kouvostoliiton, lopunaikojen pahan enteen.


Paetkaa siis hyvät ihmiset mikäli ette ole aikaisemmin kerenneet! Seuraavaksi Kouvola valtaa elintilaa Lappeenrannasta ja Imatralta. Myös kotkalaiset ovat suuressa vaarassa, sillä yleisestihän tiedetään, että p***a valuu aina alaspäin, paitsi paineviemärissä.

Case Pilkanmaa[muokkaa]

Kuusankoskeen ennen kuulunut Pilkanmaa ei liittynyt Kouvolaan, sillä se on ihan oma maa. Virallisesti Kouvola pitää sitä kuitenkin omanaan. Vastalauseena Pilkanmaa uhkasi katkaista vedet kuusaalaisilta ottamalla Pilkanmaan vedenottamon pois käytöstä. Pilkanmaalaiset eivät kuitenkaan ymmärtäneet, että kuusaalaisten (nyk. kouvolalaisten) vesi ei tule Pilkanmaasta vaan vesitornista ja Tähteen lähteestä. Voikkaalla on aina ollut vesijohtovedessä jotain vikaa, koska siellä tulee juopoksi.

Case Pilkanmaa 2.0[muokkaa]

Nykyään Pilkanmaa on yrittänyt turhaan hakea kaupunkivaltion asemaa, kuten Vatikaani. Tämä ei ole kuitenkaan tuottanut tulosta, koska Kouvolan ylin johto ei edelleenkään tunnusta Pilkanmaan itsenäisyyttä. Naapuri valtiot Kuusankoski, Iitti ja Voikkaa ovat kuitenkin hyväksyneet kaupunkivaltion roolin jo vuonna 2003, mutta Kouvolan puolelta on noussut vain keskisormi pystyyn.
Näistä komplikaatioista johtuen Kouvostoliiton Alkot ovat kärsineet suuresta viina pulasta. Nimittäin 98 % Kymenlaakson alueen viinasta tulee suoraan Pilkanmaan metsistä ja siksi Pilkanmaalla olisi rahaa ja valtaa muuttua itsenäiseksi.
Tällä hetkellä tiedetään vain se, että Pilkanmaan maanpuollustukseen käytettävä budjetti on 1,6 miljoonaa Euroa ja Kouvolan pummeiksi pukeutuneet soluttautujat ovat kertoneet, että Pilkanmaan tiedemiehet ovat onnistuneet rikastamaan ylijäämä metanolista ydinaseen.

Kouvolan instituutiot[muokkaa]

Kouvola ja Tsernobyl ovat ystävyyskaupunkeja.

Kouvola-GB[muokkaa]

Kouvolan tunnetuin valtioelin on salaisena poliisina toimiva Kouvola-GB (Kouvola Gosudarstvennoy Bezopasnosti, Коувола Госуда́рственной Безопа́сности), jonka päätehtävinä on oikeuden ja kansalaiskuuliaisuuden varjeleminen keinoilla millä hyvänsä. Loppuvuoteen 1995 mennessä Kouvola-GB oli syrjäyttänyt KRP:n täysin, ja julistautunut Kouvolan itsenäiseksi lainvalvojaksi, silloisen yksipuolueisen paikallisparlamentin ylivoimaisella kannatuksella, joka ei kuitenkaan tullut viranomaisille kovin suurena yllätyksenä.

Kouvola-komitea[muokkaa]

Kouvolan semi-autonomisen valtion ulkomaanyhteyksistä muun muassa Suomeen huolehtii Kouvola-komitea (ven. Коувола-комитеа), jossa työskentelee noin 12 diplomaattia. He tekevät ulkomaanmatkoja muun muassa Helsinkiin, jossa pidetyissä kokouksissa on viimeaikoina pääaiheeksi noussut Kouvolan itsenäisyys.


Kouvolan Kansantasavallan Komissaarit[muokkaa]

Kouvolan sisäisiä ongelmia ratkova elin on Kouvolan Kansantasavallan Komissaarit (vir. lyh. KKK), johon kuuluu useampi kymmenen tutkijaa eli komissaaria. Komissaarien tarkoituksena on selvittää ratkaisuja Kouvolan jatkuvan menestyksen takaamiselle eri aihealueita tutkimalla, kuten koulutusta, terveydenhuoltoa sekä viemäriverkostojen asuinkelpoisuustasoa. Elintärkeän työnsä vuoksi komissaarit ovat Kouvostoliiton arvostetuimpia viranomaisia.

Kaupunginosat[muokkaa]

Kaupungin syrjäinen lähiö Eskolanmäki (ven. Есколанмя́ки) on täynnä lähinnä venäläisten asuttamia kerrostaloja ja siellä oli pieni kauppakin, kunnes se oikeutetusti laukkautettiin sekä tehdashallia muistuttava koulu. Sen nurkilla teinit vetävät kessua ja hokevat vittua. Kansan Komissaarit on yrittänyt vaikuttaa tilanteeseen, jospa saisivat nuoret kiroilemaan sentään venäjäksi. Eskolanmäki - get lost and never found.

Kouvolassa on myös Lehtomäki (ven. лехтомя́ки), joka tunnetaan Kouvolan Monacona. Kummassakaan ei makseta veroja, käydä töissä eikä, suurena yllätyksenä, puhuta suomea.

Liikenneyhteydet[muokkaa]

Kouvolasta on hyvät kulkuyhteydet kaikkialle Suomeen, joten kaupungista on helppo paeta. Hikipedia suosittelee junaa itään, länteen tai etelään (,jos haluaa jostain syystä mennä Kotkaan, Kouvostoliittoon kelpaamattomalle maa-alueelle). Kutostietä pitkin pääsee nopeasti pois, mutta kannattaa olla tarkkana, ettei aja vahingossa Kuusankoskelle, missä sijatsevat Suomen kauneimmat kiertoliittymät. Lähellä, Valkealan Utissa on myös lentokenttä, mutta se on puolustusvoimien hallussa. Epätoivoisesti Kouvolasta pakenevia turisteja tiedetään ammutun.

Tunnettuja kouvolalaisia[muokkaa]

[[Luokka:Keisarikunta

]]