Kouluruoka

Hikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
”Rohkea rokan syö, ja uhkarohkea kouluruuan”
~Vanha viidakon sanonta


Stop hand.png Achtung!
Tämä artikkeli sisältää erityisen mautonta huumoria (ihan kuin Hikipedia jotain muutakin sisältäisi hehheh) joka toivottavasti koetaan ärsyttävänä ja loukkaavana.
Kuvan kokki on todennäköisesti juuri sinun koulustasi ja hän tekee ruoan jota juuri sinä syöt (tai jätät syömättä). Ja todennäköisesti vielä sinusta.

Kouluruoka on sitä myrkkyä, jota syödään Ruotsissa ja joka on oppilaiden pakkoruokaa Suomen alakouluissa.

Kouluruoka ”on todella ravitsevaa ja täyttävää”. Kouluruoka valmistetaan perinteisesti koulun ruokaloissa, mutta joissakin kouluissa turvaudutaan vanhaan "oppilaat ostavat omat hampurilaisensa" -kikkaan. Tätä tapahtuu kuitenkin vain Jenkkilöissä ja muissa kehitysmaissa, koska niissä on niin paljon ihmisiä. Suomalaiset syövät sen sijaan raudan, kumin, liiman, muovin tai ruosteen makuisia perunoita, jotka tuodaan Puolasta vesisäiliössä, ja joihin keittäjät pistelevät suolistolääkeruiskuja jottei koulun wc-tilat sotkeentuisi ainakaan toistaiseksi. Koulun vessoja kannattaa käyttää vain erityistilanteissa, koska on hyvin mahdollista, että löydät toimituksesi parin viikon kuluttua ruuastasi.

  • Maku- ja terveysvaikutukset – Kouluruoka sammuttaa nälän erittäin tehokkaasti: luultavasti et syö kuin yhden haarukallisen ja ruokailusi loppuu heti. Joskus ruoka tarvitsee vain nähdä, niin kas kummaa nälkä katoaa kuin pieru Saharaan. Jos syöt, kaikki elintoimintosi loppuvat hiljalleen. Esi merkiksi yhdys sanojen kirjoitus taito vaikeutuu huomattavasti. (On myös mahdollista saada vieroitusoireita syötyään koulun liimanmakuista lihakastiketta jossa on 5% lihaa.)
  • Hinta–laatu-suhde – Nollalla ei voi jakaa.

No, kouluruokahan maksaa 0,20–0,50 euroa per oppilas, mikä on todella vähän. Mutta ruoan halvan hinnan syyn löydämme kadonneista oppilaista. Useasti (lue: aina) kouluruoka sisältää esim. sylkeä, hiuksia, räkää, oksennusta (paljon mahdollista), häpykarvoja, matoja, korvavaikkua + muuta täysin tunnistamatonta skeidaa, joka antaa sille ”herkullisen” maun. Ruoka on valmistettu eilisen päivän biojätteestä. Eli, koska 99,9% oppilaista ei syö kouluruokaa ja kaikki panevat sen suoraan bioroskakoriin, pääsemme hienolla aasinsillalla lopputulokseen – ruoka on peräisin koulun perustamisajoilta vuodelta 1600jotain. Ainakin luulemme niin.

Jopa lastentarhaan viedään kouluruokaa syötäväksi, ohessa koulun herkullinen tippaleipä

Sisällysluettelo

[muokkaa] Tyypillinen koulun ruokalista

Lista on kopioitu suoraan SODOMIA:n arkistoista. Ruoat eivät ole välttämättä samassa järjestyksessä, mutta kaava on aina sama.

  • maanantai: Värikäs Possupata (5% Läskiä ja loput vettä. Sekaan on saatettu usein myös pilkkoa kaapin perällä tammikuusta '83 asti lojunut yksinäinen sipuli, tai joku muu biojätteistä ongittu vihannes.)
  • tiistai: Keväinen Possupata (Alkunimi vaihtelee vuodenajan mukaan. Lapissa Kaamosaikana possupata on yleensä kammottava, joka kuvaakin sen makua ja koostumusta oikein hyvin.)
  • keskiviikko: Stroganoff tai kumiperunat tai kumpaakin yhtä aikaa. (kouluruokahan on lähes poikkeuksetta stroganoffia.) Kumiperunoilla on pitkät perinteet kouluissa. Jo isoisoisäsi söi noita samoja perunoita. Itse asiassa ne perunat ovat juuri niitä samoja, jotka isoisoisäsi jo kerran söi.
  • torstai: Perinteinen Hernekeitto (eli 5 litraa vettä ja yksi raaka herneen kuori, sekä moottorisahalla pätkittyä sian peräsuolta.)
  • perjantai: Toivepäivänruoka (toisin sanoen oppilaat saavat päättää neljästä ylemmästä vaihtoehdosta mitä syödään, mutta tällä kertaa sekaan saatetaan laittaa jopa suolaa.)
  • poikkeukset: Poikkeukset eivät tule kuuloonkaan muulloin kuin juhlapäivinä (ja silloinkin harvoin). Esimerkiksi vappuna juodaan siman sijasta laimennettua omenamehua ja jouluna joulukinkkupataa.
  • opettajiksi kutsutut orjuuttajat nauttivat huumeita pöydän takana kellonajasta riippumatta
  • leipäpuoli on olematon; kuivaa känttyä, joka kutsuu itseään terveelliseksi ruisleiväksi, joskus jopa 5 vuotta sitten hankittuja näkkileipiä, jos koululla on varaa. Juomapuolellakaan ei ole kehumista. Vettä saa vain puolikkaan lasillisen (ja sekin maistuu jostain tuntemattomasta syystä kurkulta) ja kuraveteen sekoitettua maitoa pakotetaan juomaan päivittäin.
  • juomaksi saa välillä sahdin ja ripulin sekoitusta, jota kutsutaan "koulukaljaksi". Juoman alkoholipitoisuutta ei tiedetä, mutta joissakin koululaitoksissa sitä on kuvailtu vahvaksi ja tiedetään, että sillä on saanut juotua itsensä todella vahvaan humalaan. Koulukalja sisältää rusinoita, kynsiä, lyijykynän silppua ja saippuaa.

[muokkaa] Kouluruuan alkuperä

Kouluruuan alkuperä selittyy parhaiten tämän kaavion avulla:

Kastemadot

Maatalous

Raaka-aineet

Ruoka

Biojäte

Kouluruoka

Ydinjäte

[muokkaa] Pakottaminen

Ala-asteella lasten pitää syödä kouluruokaa tai he saavat 5 tuntia jälki-istuntoa ja pyllypiiskaa. Koulun 'ruuasta' pitää myös kiittää ns. ruokalan tätejä. Keskellä talvea ruokalassa saatetaan tarjoilla esimerkiksi kotimaisia uusia perunoita. Jos oppilas ei syö, pääsee hän kuuraamaan vessan lattioita ja opettajien kenkiä loppuviikoksi.

Yläasteella kukaan ei käy ruokalassa, koska ei ole pakko. Ruokalat ovatkin täysin autioituneita ja niitä käytetään lähinnä Pelkokertoimen kuvauksiin. Kukaan Pelkokerroin-kilpailija ei tähän mennessä ole pystynyt syömään kouluruokaa, joten nykyään Pelkokertoimessa syödään torakoita ja muita ötököitä. Uusiin yläasteisiin ei edes rakenneta ruokalaa vaan sen sijaan Mäkkäri.

[muokkaa] Laki

Kouluruokaa vai oksennusta?

Laki pakottaa alaluokkien lapset syömään. Lain mukaan ruoassa täytyy olla kaikkia elämälle tarpeellisia aineita, noudattaen yleistä koiranruokaindeksiä. Varsinkin bakteereille, muille pieneliöille sekä elävälle savelle täytyy antaa elinmahdollisuus. Se, että oppilaiden sisälle kehittyy orgasmeja organismeja, jotka syövät heitä hitaasti sisältäpäin ja pulpahtavat välillä pintaan haukkaamaan ihoa punavalkoisina matojen täyttäminä hammasreunaisina kuiluina, on toissijainen asia ja (l)opetusministeriön mielestä ”välttämätön haitta”.

[muokkaa] Mistä kouluruoka tulee...

Äiti, miksi meidän koulun ruokalassa on tällainen kolmio?

Sinunkin mieleesi on varmaan joskus herännyt kysymys siitä mitä nuo keltaiset tynnyrit koulun keittiössä oikein sisältävätkään? Ja miksi ihmeessä niissä on merkki, joka esiintyy yleensä vain ydinvomaloissa? Senkin olet varmaan huomannut, että tarpeeksi lähelle tynnyreitä mentyäsi sinulla alkaa kasvaa käsiä kyljestä. Ja miksi tuo setä joka tuo koululle ruokaa puhuu Tšernobylistä? Hmm... No joka tapauksessa, ellei todisteta, kouluruokasi tulee Venäjältä, kouluruuan hehkuvan vihreä väri johtuu siitä, että 75% kouluruuasta on radioaktiivista ainetta parasta mitä on. Kouluruoan radioaktiivisuus on herättänyt myös protesteja, mutta koska kouluruokaa syöneet koe-eläimet oppilaat eivät yleensä muista tapahtuneestä mitään jälkikäteen, vastarinta on jäänyt laimeaksi.

Mikäli kuitenkin joudutaan toteamaan, että ruoka ei jonain tiettynä päivänä satu olemaan vihreää, luulisi kaikkien jo tietävän mitä silloin on tapahtunut. No, mikäli joku jälkeenjäänyt tätä nyt sattuu lukemaan, niin yleensä muut ruuat ovat tehty oppilaiden ruumiinosista, sekä eritteistä. Esim, valkokastike on hyvä esimerkki eriteruuasta. Ei ole myöskään ihme jos keittäjät puhuvat poikaruuasta ja tyttöruuasta, sillä koulumakkaran alkuperää tuskin kenenkään tarvitsee miettiä. Luulen toisaalta että tätini on valmistanut kouluruoan.

[muokkaa] Tärkeää

Asiat, jotka sinun tulee muistaa:

  1. Kouluruokaa ei tule sekoittaa ruokaan.
  2. Kouluruokaa ei tule sekoittaa ruokaan.
  3. Kouluruokaa ei tule sekoittaa ruokaan!
  4. Viimeisellä tuomiolla jokainen kouluruokaa kehunut (eli valehdellut) opettaja ja keittäjä pakotetaan syömään heidän "hyvää ja terveellistä lempiruokaansa" stroganoffia heidän nähtyään ensin todella tarkasti miten katukoira (josta siis koostuu stroganoffin "lihaosasto") tapetaan perkeleen verisesti ja julmasti hakkaamalla sen päätä asfalttiin. Koiran tuskaisia kuolonhuutoja säästelemättä.

[muokkaa] Vielä muutama muistisääntö kouluruokailuun

  • Jos kouluruuan nimi on pitkä tai vaikea kuten "pirteäniloinenmakeansuolainenkeitto", se koostuu luultavasti ainoastaan kaapin perälle jääneistä aineksista, kuten pölystä ja hiekasta.
  • Jos opettaja kehuu kouluruokaa, älä käy syömässä sillä tämä on vain vale, jolla opettaja yrittää huijata sinut syömään tavallistakin huonompaa ruokaa.
  • Jos sinulta särkyy lautanen tai juomalasi, älä vain heitä sirpaleita roskiin! Niitä voidaan käyttää vielä mausteena koulunkeittiössä, kunhan ne on ensin hienonnettu esim. kahvimyllyllä.
  • Jos koulussasi on käytössä ns."palautelaatikko", siitä ei kannata välittää, sillä tulet luultavasti löytäämään palautelappusi ensi vuonna ruoastasi.
  • Älä erehdy arvostelemaan kouluruokaa opettajan kuullen! Tästä seuraa saarna siitä, kuinka maailmassa nähdään nälkää ja kuinka me vaan tuhlaamme "hyvää" ruokaa.
Henkilökohtaiset työkalut
Nimiavaruustiedot

Muuttujat
Toiminnot
Valikko
tärkeitä
foorumi
Työkalut