Kotkan historia

Hikipedia

Tässä artikkelissa kerrotaan Kotkan kaupungin historiasta totuudenmukaisesti ja vääristelemättä. Asiasta eri mieltä olevat voivat mennä nurkkaan häpeämään.

[muokkaa] Historia

• 1780-95: Rakennettiin kesäteatterille tilat Kyminlinnaan sekä kaupunkilaisille piknikpaikat Varissaareen. Tykkejä tuotiin rekvisiitaksi.

• Ensimmäinen meripäiväpurjehdus ja siihen littyvä toimintanäytös järjestettiin Ruotsinsalmessa. Ensimmäisinä laivastovieraina Venäjä ja Ruotsi mahtavine laivastoineen, tosin tapahtuman jälkeen hieman pienempine laivastoineen.

• 1809: Valtakunnan rajan siirryttyä Ahvenkoskelta lännemäksi, olutta juovat venäläiset varusmiehet muuttivat Helsinkiin ja heidän perässään Sinebruuhovin Petteri muutti olutkeittolansa pois.

• 1855: Paikallinen väestö, joka oli turhautunut venäläisten rakennustyöläisten hitauteen, pyysi Ortodoksisen kirkon ympärillä olevien turhien rakennusten purkuapua Englannin ja Ranskan laivastoilta, jotka toimivatkin mallikkaasti. Näin saatiin paikka raivattua kunnon kaupunkia varten.

• 1872: Kotkan ominaishajua tuottava laitos rakennettiin norjalaisvoimin.

• 1878: Kotkan kaupunki perustettiin. Syyt ovat edelleen hämärän peitossa.

• 1889: Venäjän tsaari Aleksanteri III päätti paeta epäsuosiotaan paikkaan, joka olisi maailman epätodennäköisin lomanviettopaikka, ja valitsi Kotkan Langinkosken.

• 1890: Kouvolalaisille annettiin mahdollisuus paeta rautateitse Kotkaan.

• 1918: Kotkan väri määriteltiin punaiseksi kansalaissodan aikana. Muistutukseksi asiasta maalattiin Palotorninvuori samalla värillä. (Tämä päätös vaikuttaa kunnallispolitiikassa edelleen. Se näkyy esimerkiksi ns. yrittäjän käännettynä todistustaakkana, jonka mukaan Kotkan kaupunki kohtelee yrittäjää rikollisena kunnes hän pystyy itse päinvastaisen oikeaksi todistamaan. Poikkeuksen tekevät todellä häikäilemättömät yrittäjät - jotka ovat onnistuneet esim. tekemään asiakkaiden tai työntekijöiden kusetuksesta taidetta - he voivat pystyä viilaamaan linssiin myös kunnallispäättäjiä ja päästä merkittävään sopimukseen kaupungin kanssa). Legendan mukaan musiikin ystävä Lenin vieraili noina aikoina Konserttitalolla, mutta bändin puutteessa joutui itse olemaan äänessä. Moisen tapahtuman välttämiseksi vastaisuudessa päätettiin perustaa Kymi Sinfonietta.

• 1920: Kotkansaarelle rakennettiin keltainen torni kahvilatoimintaa ja taidenäyttelyitä varten.

• 1939-1944: Ns. vilkkaan lentoliikenteen kausi. Marshall-apua vastaavaa Stalin-apua tippui taivaalta Kotkaan enemmän kuin muihin suomalaiskaupunkeihin. Tämän ajanjakson muistomerkki on Palotorninvuorella.

• 1965: Sähköistyksen ja asfalttiteiden vastustajien vastarinnasta huolimatta rakennettiin Keskussairaala.

• 1971-1983: Ns. Sutelan kausi. Tämä näkyi paitsi kaupunginjohtajan nimessä, myös siinä että Sutelan kaupunginosaan rakennettiin sen ainoa valopilkku, Sokosmarket (nyk. Prisma), eikä kaupunginhallituksen retkillä saanut nauttia olutta ennen Sutelan sillan ylittämistä.

• 1973: Sähköistyksen ja asfalttiteiden vastustajien vastarinnasta huolimatta rakennettiin Hyväntuulentie.

• 1975: Porvarillista rappiota edustanut Kauppahalli purettiin yön pimeinä tunteina rumentamasta kaupunkia, ja tilalle rakennettiin upea DDR-tyylinen Hyvätuuli-rakennus. Enso-Gutzeitin koivupuun tarve väheni ja yhtiö uitti salaa ylijääneitä koivupuulauttoja Hovinsaaren rantaan. Tuulen mukana ne ajautuivat Suomen Sokerin rantaan, missä juopunut tehtaan väki luuli niitä prosessin raaka-aineeksi, ja ryhtyi valmistamaan niistä ksylitolia.

• 1977: Kuntaliitoksen myötä Karhula ja Kymi saivat sähkövalon, sekä - sähköistyksen ja asfalttiteiden vastustajien vastarinnasta huolimatta - liittyivät vesijohto- ja viemäriverkostoon.

• 1990: Sähköistyksen ja asfalttiteiden vastustajien vastarinnasta huolimatta ("Tälläkin rahalla olisi saatu monta sairaala-apulaista, perkele!") kaupunkilaisten rahaa upotettiin kamalan ruman paikan luomiseen: Sapokan vesipuistoon.

• 2001: Kotkan meripäivillä ryhdyttiin laulamaan Juha Watt Vainion rahapulassaan pornolehtiin tekemiä tekstejä lauluina. Kun laulajat pistivät tummat puvut päälle, Meripäiväorganisaatio luuli sitä taiteeksi. Meripäivät älyttiin siirtää meren rantaan.

• 2002: Kotkassa huomattiin että Sapokassa tarvittaisiin toinen kahvila. Ensimmäisen kahvilan yrittäjä kuitenkin torpedoi niin tehokkaasti kaikki yritykset tuoda kilpailija kulmille, että silmälumeeksi uuden kahvilan ympärille piti rakentaa akvaario, Maretarium. Ja taas sähköistyksen ja asfalttiteiden vastustajat aktivoituivat: "Olisi nekin rahat pistetty Jäppilän kansakoulun wc:n kunnostukseen"

• 2006: Sähköistyksen ja asfalttiteiden vastustajien vastarinnasta huolimatta avattiin Kotkansaarelle Pasaati, ensimmäinen kauppakeskus, joka poikkesi neuvostotyylistä. Tosin etenkin amerikkalaisuutta ihannoivat kymiläiset olisivat toivoneet sen sijaan keskilännen maantienvartta muistuttavan Jumalniemen kohoavan kaupan keskukseksi. Kymiläiset pitävät Kotkansaaren kaupunkikuvassa erityisen turhana kulttuuripaikkoja (leffateatterit, teatteri, kirjasto, kirkot ja museot) sekä katukahviloita ja puistoja. Sen sijaan selkeistä laatikkomarketeista koostuva Jumalniemi upeine hehtaariparkkipaikkoineen, ah, se olisi Kymiläisten Oikea Kaupunki.

• 2008: Kepulainen hajasijoitusideologia toi Kotkaan merimuseon. Ja taas Kotkansaarelle... turhan prameakin on kymiläisten mielestä; oikeat kymiläiset eivät kyllä sinne mene. Torilla olevaa ruskeaa laatikkoa tuijottamaan tottuneet kotkalaiset eivät oikein itsekään ole kotonaan suuren maailmaan tyyliin tehdyssä pytingissä. Huhu kertoo että avajaisissa museon käytäville eksyneitä vaeltaa siellä vieläkin...

• 2009: Kotkaan perustetaan uusi virtuaalinen sanomalehti, J&R (Jaaritus & Ruikutus). Siinä Albert Liukkonen, Ilmo Naski, Aulis Soukka, Asko Kervinen ja Sulo Hovi kirjoittelevat toisilleen, ja muu paikallinen media rauhoitetaan heiltä. Uusia kirjoittajia otetaan mukaan J&R:ään anomuksesta; pääsyvaatimuksena on vähintään 100 julkaistua tai 2000 lähetettyä yleisönosastokirjoitusta Kymen Sanomissa yhden vuoden aikana. Myös tekstaripalstan ruikutus siirretään tähän uuteen julkaisuun, ja niin Kymen Sanomia on joskus jopa miellyttävää lukea.

• 2010: Jumalniemi muutetaan suureksi venäläisrekkojen parkkipaikaksi. Muutos Jumalniemen kaupunkikuvassa on olematon.

• 2012: Juha Watt Vainion ankeimmat laulut hyväksytään virsikirjan liitteeksi Kotkan seurakunnassa. (siis eri laulut kuin ne joita mieskuoro laulaa tummat puvut päällä Meripäivillä)

• 2013: Merkittävästä taustatuesta (mm. Tony Halme, Matti Nykänen, Frederik, Sporttipubin ja Mesikämmenen asiakkaiden addressit) huolimatta Perussuomalaisten ehdokas Jari Nenonen häviää Pentti Tiusaselle valtuuston kaupunginjohtajaäänestyksessä.

• 2014: EU:n turvadirektiivin mukaan yleisötapahtumia ei saa pitää meren rannalla, ja Meripäivät siirretään Kyminlinnan muurien suojiin.

• 2016: Kaupungin talouden kohentamiseksi Lehmänsaari myydään kokonaisuudessaan venäläiselle mökkikyläyrittäjälle. Saaren uusi lomakylä työllistää 100 kotkalaista, mm. 12 korkokenkäsuutaria. Saaren kuusi ruokaravintolaa työllistävät 24 sashlikkikokkia ja 12 stripparia. Leninin patsas siirretään saarelle rakennetulle Lenin-aukiolle (entinen Lehmän sisälahti).

• 2019: Kotkan kaupungintalo otetaan mukaan Unescon maailmanperintökohteiden listalle.