Korintti

Hikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Apollonin temppeli muinaisen Korintin raunoilla... mitä helvettiä? Nuo ovat doorilaisia pylväitä!

Korintti (kr. Κόρινθος Korinthos) on antiikin Kreikan tunnetuin kaupunkivaltio, joka ei ole Ateena tai SPARTA. Sattumoisin se sijaitsee juuri kahden em. välisellä alueella Korintin kannaksella, joka yhdistää Peloponnesoksen Manner-Kreikkaan. Ateenalaisten oli kuljettava Korintin halki päästäkseen Spartaan ja spartalaisten päästäkseen Ateenaan, ja koska molemmat ottivat näillä matkoilla yleensä armeijan mukaan, vietti Korintti suurimman osan antiikkia jommankumman liittolaisena.

Korinttilaisten merkittävimpiä saavutuksia ovat tärkeysjärjestyksessä heidän mukaansa nimetyt rusinat, kypärät ja pylväät sekä kolmisoutu (trireemi). Heidät tunnetaan myös heille osoitetuista kirjeistä, joihin he kuitenkin olivat ilmeisen laiskoja vastaamaan. Korinttilaiset tunnettiin antiikissa kalliista maustaan, huikentelevaisuudestaan ja taipumuksestaan tulla narutetuiksi mukaan kaikenlaisiin epäkäytännöllisiin humpuukihankkeisiin, kuten peloponnesolaissotaan, kanavanrakennukseen ja pauliiniseen kristinuskoon.

Korintti on tuhoutunut ja/tai tuhottu lukuisia kertoja – esim. tuntemattomassa katastrofissa 2000 eaa., roomalaisten miehityksessä 146 eaa., Poseidonin pahana päivänä 36 eaa., maanjäristyksessä 365 jaa., uudessa maanjäristyksessä 375, länsigoottien ryöstöretkellä 396, jälleen maanjäristyksessä 856, Sisilian normannikuninkaan ryöstöretkellä 1147, ristiretkeläisten piirityksessä 1210, ottomaanivalloituksessa 1395, bysanttilaisten takaisinvaltauksessa 1403, uudessa ottomaanivalloituksessa 1458, venetsialaisvaltauksessa 1687, kolmen aasin ja kahden muulin liikenneonnettomuudessa 1701, uudessa ottomaanivalloituksessa 1715, Kreikan itsenäisyyssodassa 1830, maanjäristyksessä 1858, taikauskoisessa mellakassa 1872, taas maanjäristyksessä 1928 ja tulipalossa 1933. Korinttilaiset eivät ole ottaneet vihjeistä vaarin, vaan ovat aina pykänneet kaupunkinsa uudelleen pystyyn, joskaan eivät joka kerta ihan samaan paikkaan. Varmimmin paikoillaan on pysynyt Korintin akropolis, Akrokorinthos, joka kohoaa vuorenhuipulla korkeammalle kuin yksikään toinen kreikkalainen akropolis, mistä korinttilaiset aikoinaan leuhkivatkin sietämättömästi, ja haistattelivat Akrokorintin muurinharjalta useimmille potentiaalisille valloittajille aina roomalaisiin asti.

Historia[muokkaa]

Löytyihän sentään korinttilainenkin kapiteeli. Huh.

Korintin historia on pitkä, maineikas ja kuvattu paremmin toisaalla.

Korintin kanava[muokkaa]

Korintti sijaitsee Korintin kannaksella, noin kuuden kilometrin levyisellä maakaistaleella, joka yhdistää Peloponnesoksen Manner-Kreikkaan ja erottaa Joonianmereen kuuluvan Korintinlahden (kannaksen länsipuolella) Aigeianmereen kuuluvasta Saroninlahdesta (kannaksen itäpuolella). Jo antiikin aikana pidettiin hyvänä ideana kaivaa kannaksen poikki kanava, joka mahdollistaisi nopeamman ja turvallisemman laivaliikenteen Aigeianmeren ja Joonianmeren välillä välttäen 700 km:n purjehduksen, jota Peloponnesoksen kiertäminen eteläreittiä edellyttää. Korintin tyranni Periandros käynnisti rakennustyöt 600-luvulla eaa., ja kreikkalaisille ominaisen tehokkuuden ansiosta Korintin kanava pystyttiin avaamaan liikenteelle jo 25. heinäkuuta 1893 (jaa.) – joskin nopean rakennusprosessin seurauksena kanavasta tuli sekä naurettavan kapea (21,4 m) että käyttökelvottoman matala (8 m) kaikelle taloudellisesti kannattavalle rahtiliikenteelle, puhumattakaan siitä, että se on ajoittaisten seinämäromahdusten takia potentiaalisesti hengenvaarallinen. Kaiken kaikkiaan Korintin kanava on kreikkalainen projekti par excellence: tuskallisen hitaasti ja järjettömän kalliisti rakennettu hyödytön hanke, josta ei ole ollut iloa kenellekään.

Katso myös[muokkaa]