Koraaliriutta

Hikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Kun suurta koraaliriuttaa kuuntelee, vaikka laittamalla korvan koraalille, tai kuuntelemalla siihen iskeytyvien aaltojen pauhua, voi miltei kuulla helposti laulettavan laulelman "Jumala ompi linnamme".
Koraaliriutta on pitkien aikojen kuluessa tapahtunutta luterilaisten laulamista virsistä erittynyttä kiteytynyttä tukirakennetta. Nämä tukirakenteet muodostavat kasautumia joita esiintyy lähinnä valtionkirkkojen kansankirkkojen läheisyydessä.

DramaticQuestionMark.png
Tiesitkö, että...
Päiväntasaajan lämmössä virsiä lauleskelevat tummahipiäiset rytmitajuiset ihmiset ovat hyväksi koraaliriutoille. Linkissä näkyy kannustavia merkkejä uuden valtionkirkon muodostumisesta.
Koraaliriutat muodostavat ajan mittaan suuria rakenteita, jotka tukevat yhteiskuntarakenteita. Ja näin koraaliriutat uodostavat elinympäristöjä monelle erilaiselle uskonnolliselle liikehdinnälle. Koraaliriutat ovat kalkkeutunutta ja kovaa rakennetta. Se on kasautunut hitaasti vuosisatojen kuluessa ja kaiken koraaliriutan eliömassan kuhinan ja toisiaan syövien lajien olemassaolossataistelussa jää helposti huomaamatta, että koraaliriutta rakentaa yhtenäisen rakennelman, niinsanotun kirkon virallisen kannan. Joka on näkymättömissä oleva perusta. Siitä on helpointa sanoa lähinnä se, ketkä ja mitkä kohdat eivät edusta tätä perustaa.

Kuitenkin koraaliriuttojen tuhoutumisen on nähty uhkaavan koko yhteiskuntaa. Ihmisen toiminta uhkaa koraaliriuttoja monella tavalla. Koraaleihin joutuu koraalille myrkyllisiä aineita kuten uskontokritiikkiä, kirkkokritiikkiä ja musiikkikritiikkiä. Nämä vahingoittavat koraaliriutan asujaimistoa, loukaten heitä syvältä. Myös uusateistiset voivat tukahduttaa riutan elinkykyä. Yksi suurimmista uhkista on se, että suvivirttä ei lauleta koulujen kevätjuhlissa yhtä kertaa vuodessa. Tutkimusten mukaan hauras ja yhteiskunnan rakenteita ylläpitävänä voimana ehdottoman tärkeä koraaliriutta saattaa kuolla tyystin ilman tätä.

Näin voimme huomata että pienilläkin asioilla saattaa olla merkitystä kun mietimme sitä miten ihminen vaikuttaa luomakuntaan. Näin jokaisen ihmisen pienikin teko saattaa ratkaista kaiken. On väliä käyttääkö energiansäästölamppuja vai ei. Ja on väliä lauletaanko yksi laulu kerran vuodessa kokonaan, puolittain vai ei ollenkaan. Kiitos ajastanne. Luonto ja Jumala kiittää panostuksestanne! Pitäkäämme planeetta elinkuntoisena vielä seuraavallekin sukupolvelle!