Kongon tasavalta

Hikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
République du Congo
Kongon tasavalta
Flag of the Republic of the Congo.png
Trikolorin prototyyppi vinoutui painatusvaiheessa.
Motto: ”Pas RDC!
2Congos.png
Kongon tasavalta (vaaleanvihreä) vaivaantuneessa kaverikuvassa Kongon demokraattisen tasavallan kanssa.
Valtiomuoto Tasavalta, muttei sentään demokraattinen
Hallitsija presidentti
Denis Sassou Nguesso
Pääkaupunki Brazzaville
Viralliset kielet ranska
Pääuskonnot kristinusko, semmoiset kolhot patsaat, islam
Itsenäisyys Ranskasta 15.8.1960
Valuutta Enemmän nuppia kohti kuin vaikka tuossa itänaapurissa
Kansallislaulu Bingo Bango parempi Kongo


Muistithan katsoa myös upean Kongo-täsmennyssivumme!

Kongon tasavalta (Kongo-Brazzaville), jota ei todellakaan tule sekoittaa paljon suurempaan ja kammottavampaan Kongon demokraattiseen tasavaltaan (Kongo-Kinsasha), on keskiafrikkalaiseksi valtioksi ihan kohtuullisen siedettävä, jos eräisiin naapureihin vertaa. Ei se nyt mikään miellyttävä, terveellinen tai turvallinen asuinpaikka ole, mutta onpahan sentään kaikissa elinkelpoisuutta mittaavissa indekseissä korkeammalla kuin Kongon demokraattinen tasavalta.[1] Kongon tasavallan asukkaat ovat ylpeitä ja helpottuneita siitä, etteivät asu itäisessä naapurimaassaan. Toisin kuin Kongon demokraattisessa tasavallassa, ovat sisällissodat verraten harvinaisia, ja organisoituja, kuokilla siviilejä raiskaavia lapsisotilasarmeijoitakin on vain muutama. Jopa kannibalismi ja etnisten vähemmistöjen rituaaliset massamurhat on saatu rajattua enimmäkseen viikonloppuihin, joten brazzavillekongolaisilla on syytäkin olla polleita kinsashakongolaisten suuntaan. Sitä paitsi he itsenäistyivät ihan oikeasta globaalista siirtomaaimperiumista sen sijaan, että olisivat jonkun kaljaa tuottavan keskiluokkaisen kääpiömaan entinen sääliläänitys. Brazzaville jopa toimi Ranskan pääkaupunkina vuosina 19401943 Pariisin ollessa estynyt. Sopii siis ilmoittautua, kaikki muut maat, jotka olette isännöineet Ranskan pääkaupunkia.

Historia[muokkaa]

Kongon tasavallan historia on hyvin samantyyppinen kuin sen itäisellä naapurilla, mutta nykyaikaan tultaessa se on kaikessa suhteellisessa karmeudessaankin aika valoisa verrattuna siihen toiseen Kongoon. Bantuheimot saapuivat seudulle lähes 4000 vuotta sitten ja sulauttivat, useissa tapauksissa ruoansulatuselimistöllään, alueella aiemmin asuneet pygmit itseensä. Portugalilaiset saapuivat Kongon suistoon 1400-luvun lopulla ja pistivät pystyyn kansainvälisiä työmatkoja sisämaan asukkaille välittävän toimipisteen. Ketään ei kiinnostanut kuitenkaan ottaa vastuuta Kongon suistoalueesta, ja Ranska suostui vastahakoisesti ottamaan alueen valtavine luonnonrikkauksineen hallintaansa, kun kirkkovaltiolais-ranskalainen tutkimusmatkailija-maahantunkeutuja Savorgnan de Brazza teki sopimuksen teke-kansan kanssa.[2] Hän myös perusti Kongon pääkaupungin – eli antoi keskikokoiselle tekekylälle oman nimensä.

Ranskalaiset siirtomaaisännät eivät juuri piitanneet paikallisten alkuasukkaiden tarpeista, vaan pumppasivat maasta raaka-aineita omille ja kansainvälisille markkinoille. Rautatietyömaallakin kuoli reippaasti yli kymmenentuhatta kongolaista, mutta hei, ihan siinä naapurissa Belgian kuninkaan kätyrit katkoivat käsiä ja siihen malliin, joten hiukan suhteellisuudentajua nyt, s’il vous plaît.

Kongo itsenäistyi Ranskasta vuonna 1960, kun kannattava liiketoiminta olisi alkanut vaatia ikäviä ja kalliita investointeja. Vuonna 1970 Kongo kyllästyi itsenäisyyteen, vaihtoi nimensä Kongon kansantasavallaksi ja ryhtyi Neuvostoliiton siirtomaaksi. Maan oli kiusallisesti itsenäistyttävä uudelleen, kun Neuvostoliitto meni 1990-luvun alussa hajoamaan. Kongon kansantasavalta oli kommunistinen diktatuuri, mutta oli siellä silti vähän paremmat oltavat kuin Mobutun Zairessa.

1990-luvulla Kongon tasavallassa kokeiltiin onnistuneesti demokratiaa kolmen vuoden ajan ja tämän jälkeen epäonnisesti kahden vuoden ajan. Tämän jälkeen käytiin lopultakin melko pieni ja harmiton sisällissota, johon ulkovallat sekaantuivat vain nimellisesti. Sisällissota oli oikeastaan ihan kiva, jos vertaa Kongon demokraattisen tasavallan normiviikonloppuun.

Kongon tasavallan presidenttinä on vuodesta 1997 toiminut kommunistihallinnon johdossa 1977–92 toiminut Denis Sassou Nguesso, joka ei ole sekaantunut joukkomurhiin lainkaan samassa määrin kuin hänen demokraattiskongolainen virkaveljensä.

Väestö[muokkaa]

Kongossa arvioidaan olevan hieman alle viisi miljoonaa asukasta, joista monilla on yhä kaikki raajat tallella. Maan suurin etninen ryhmä on kongot, joita arvioidaan olevan hieman alle puolet maan väestöstä, josta kovin suurta osaa ei ole pakotettu kolmivuotiaina sissiarmeijoiden seksiorjiksi, ainakin jos lähialueen maihin vertaa. Monet maan pygmeistä välttävät onnistuneesti syödyksi tulemisen jopa viikoittain, ja kaiken kaikkiaan maan enemmistön elintaso on mukavasti piirun verran Mad Max -tyylisen postapokalyptisen anarkofeodaalisysteemin keskiarvon yläpuolella, toisin kuin tiedätte kyllä missä. Suuri osa väestöstä on aliravittua, mutta kannattaa muistaa, että pitää olla sentään elossa voidakseen saavuttaa aliravitsemuksen.

Katso myös[muokkaa]

Viitteet[muokkaa]

  1. Kongon tasavalta on harvoja maita, joiden imagoa parantaa se, että se ei ole demokraattinen.
  2. Teket perustivat ”innovaatiorahoituskeskus” Tekesin kulttikeskuksekseen, ja Kekkonen osti sen Ranskan valtiolta konjakkilaatikon kylkiäisinä vuonna 1958.