Kokkola

Hikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Stop hand.png

Tämä artikkeli on pyhäinhäväistystä ja törkeää jumalanpilkkaa!
Artikkelin keskustelusivulla voi keskustella arvomaailmojen ja kulttuurien kohtaamisesta, mutta rakentavampaa on lähteä ulos riehumaan ja polttamaan Tanskan lippuja.
Artikkelin tekijää pyydetään menemään vessaan ja pysymään siellä pitkään.
Star.svg
Tämä artikkeli on kouluesimerkki siitä, miltä hyvä sivu voi näyttää. Tee näin.
Kokkola
Kokkola.png Australian-Beach.jpg
vaakuna sijainti
[ ]
Lääni Länsi-Suomi
Maakunta Keski-Pohjanmaa
Seutukunta Kokkola
Kihlakunta silloin tällöin
Perustamisvuosi öh...
Kuntaliitokset natisevat liitoksistaan
Pinta-ala
- maa
aakee laakee km²
tulvat pienentää km²
Väkiluku
- väestötiheys
47000 
Laestadiuksen inspiroima as/km² 
Työttömyysaste muhkea % 
Kunnallisvero top 20-kamaa % 
Kunnanjohtaja kantaa vastuun
Kunnanvaltuusto
51 paikkaa
GBK 8, KPV 10, ManU 13, FCB 20


Kokkolalaiset ajan hermolla.

Kokkola (ruotsiksi Kockelsby englanniksi Cock-Cola) on Kaustis-Pohjanmaan rannikolla sijaitseva vapaamielisyyden kehto, jota asuttavat rinnakkain suomalaiset ja ruotsalaiset. Lähialueen maakuntien tapaan myös Kokkolassa modernit, vapaamieliset arvot kuten avarakatseisuus, erilaisuuden hyväksyminen ja uskonnonvapaus ovat korkealle arvostettuja. Alkuperäisväestön kaksikielisyys on antanut hyvän pohjan Kokkolan varhaiselle kansainvälistymiselle ja tänä päivänä kaupungin monikulttuurisuus on suorastaan käsin kosketeltavissa.

Historia[muokkaa]

Kokkolan perustivat luultavasti kuopparuotsalaiset. Tästä antaa viitteitä se, että Kokkolassa puhutaan vielä useissa piireissä erittäin alkukantaista, mutta kulttuurillisesti tärkeää kieltä, jota kutsuttaneen Kokkolan-ruotsiksi. Kuopparuotsalaiset olivat aikoinaan erittäin valveutuneita Tervan ylikäyttäjiä ja saivat päähänsä kaivaa tervanpolttokuoppia myös nykyisen Kokkolan seutuville. Täältä käsin he myivät, salakuljettivat ja ylikäyttivät tätä mustaa töhnää monella tapaa, jotka varmasti on jo poistettu historiankirjoistakin.

Kokkolalaiset ovat myös ylpeitä Oolannin sodan aikaisesta välikohtauksesta, jossa kokkolalaiset saivat saaliksi englantilaisen laivan. Totta puhuen laiva oli noin kymmenmetrinen aseistamaton puuvene. Ylpeinä tästä hurjasta kyvykkyydestään Kokkolalaiset rakennuttivat innoissaan veneelle oman talon, ja ymmärsivät myös lisätä pietarsaarelaisten ivanteon jälkeen taloon suuria ikkunoita ja oven, josta tätä venettä pääsee ihailemaan puistossa, joka on älykkäästi nimetty Englanninpuistoksi. Vene on yhä kokkolalaisten hallussa, koska he odottavat puun hinnan nousua.

Yksi Kokkolan tärkeimpiä historiallisia kohteita on myös Sunti, jota kansankielessä kutsutaan usein Suntti-nimellä. Sen kautta kuopparuotsalaiset aikoinaan matelivat sisämaahan päin ja rakensivat savimajansa sen rannalle. Varhainen Kokkola olikin hyvin pieni, Suntia ympäröivä hökkelikylä.

Kulttuuri[muokkaa]

Kokkolan kulttuuritarjonnasta vastaa Kaustis-Pohjanmaan kamariorkesteri, joka on ainakin kapellimestarin lausuntojen perusteella kansainvälisesti menestynyt. Tosin tämä saattaa selittyä sillä, että kapellimestari on kotoisin Kaustiselta, joka on tunnetusti Kaustis-Pohjanmaan kulttuurin kehto.

Kulturellisti kultivoituneena kaupunkina Kokkolassa kulttuuria ylläpitää myös erittäin hieno ja uusinta uutta oleva keksintö! Tämä avoimuutta, erilaisuutta ja yhteiskunnallista vireellisyyttä ylläpitävä systeemi otettiin käyttöön jo niinkin aikaisin kuin 1900-luvun alkupuolella. Tänä tekniikan aikakautena kokkolalaiset ovatkin ajan hermolla tämän Vanhasta kaupungista löytyvän verkoston kautta, jota myös "Vakoilupeileiksi" kutsutaan humoristisestikin. Tämän monimutkaisen ja vähintäänkin persoonallisen yhteydenpitovälineen avulla voi jokainen perunoiden ja sipuleiden kuorimiseen kyllästynyt keittiöorja lepuuttaa työn ahavoittamia käsiään nojaillen hetken ikkunanraameihin ja katsella mitä naapurustossa puuhaillaan. Jopa Kokkolan pormestari on kiitellyt peilijärjestelmän hienouksia, sillä tästä oivasta kapineestahan pääsevät kokkolalaiset keskustelemaan loputtomasti viikon tapahtumista, jos sattuu niinkin hassusti, että loppuvat keskustelun aiheet. Tällä tavoin pidetään yllä Kokkolan-ruåtsin hienoa ja monivivahteista kulttuuriperimää.

”Hurra! Och samma på svenska - Hyrr'a'!”
~Kokkola


Naapuripitäjät[muokkaa]

Kokkolaan yhdistyvät vuoden 2009 alusta Kälviän (Käläfby), Ullavan (Ullby) ja Vattajan (Vattutag) pitäjät. Tämän jälkeen Kokkolan naapurikunnat tulevat olemaan: Luoto (Klippa), Kruunupyy (Kronajärpe), Kaustinen (Köyst), Toholampi (Tåhåtjärn), Kannus (Sporrböle) sekä kolme muuta kuntaa, jotka ovat niin pieniä, että niiden nimet eivät kiinnosta ketään. Lisäksi Kruunupyyn osa Alaveteli (Underdrog) pitää itseään omana kuntanaan.

Kaupunginosat[muokkaa]

Halkokari[muokkaa]

Halkokari (ruots. Klabbgrund) on nykyisen Kokkolan pohjoisin osa. Siellä sijaitsevat myös kaksi Kokkolan turistirysää: yleinen uimaranta ja Kivinen muistomerkki englannin sodasta. Halkokarilla asuu myös suurin osa Kokkolan rikkaimmista ihmisistä, jonka takia Halkokarilaiset usein pitävät itseään täysin Kokkolan muusta roskaväestöstä erillisenä porvaristona, lähestulkoon omana kaupunkinaan. Positiivista Halkokarissa on myös se, että kukaan ei eksy sinne vahingossa, sillä kaikki suuret tiet kiertävät Halkokarin. Tiettävästi Halkokarille pääsee tällä hetkellä vain kolmea tietä pitkin. Yksi niistä on uimalla Suntin yli. Kuten jo aiemmin tuli todettua, tällä alueella asustaa kaupungin kerma, suurimmat veronmaksajat ja parhaat veronkiertäjät. Alueen autokanta on myös bongauksen arvoinen. Harva se tunti Vanhanveistämöntietä voi nähdä lipuvan niin Alfa-Romeoita, Porcheja, Jaguaareja, Hummereita ja muita tyyriimpiä kenkälaatikoita. Myös siilejä alueella on runsaasti ihmisten paijattavana ja saunat lämpenevät pääsääntöisesti oikeaoppisesti puulla. Pankkiautomaattia alueella ei ole, sillä köyhäthän ne rahansa seinästä repii. Alueella asustavien suuri sunnuntaihupi on kiertoajelu Koivuhaassa, että muistuu mieleen miten PerusSuomalaiset asustavatkaan. Valitettavasti viime aikoina myös kaupungin taholta on tuo halkokarin asuinalueen laadukkuus huomattu ja sinne on muutama kaupungin vuokra-asuntokin rakennettu. Romaniväestöä tällä alueella ei suvaita ollenkaan vaan samantien laitetaan junaan ja määränpäänä on hailuoto. Alueen asukkaat ovatkin tehneet vuonna 2014 lakialoitteen eduskuntaan että kyseisen alueen asukkaat saisivat ns. "köyhänmiehen diplomaattipassit" joilla voisi mm: etuilla minimanin kassajonossa ja saada 10-12% käteisalennukset kokkolan alkosta. Poliittinen jakauma alueella on selvä,noin 49,9% äänestää ruotsidemokraatteja ja loput 5% ei äänestä ollenkaan,paitsi mustalla karilla vodkapaukkku käsissä klo 21 jälkeen pe ja la.

Hakalahti[muokkaa]

Hakalahti (ruots. Hagevik) on Kokkolan kaupunginosista urheilullisin, sillä siellä sijaitsevat sekä jäähalli, uimahalli, että urheilutalo. Näin ollen suurinosa urheiluhullujen Kokkolan-ruotsalaisten liikehdinnästä on vangittu tälle yhdelle alueelle, joka onkin viisasta. Hakalahdessa sijaitsee myös yksi Kokkolan vaarallisimmista alueista, (Kampus eli Amisland), jota hallitsevat bomberwarriorit Bemareillaan ratsastaen, sekä löyhästä moraalista tunnetut varhaisteininaiset. Hakalahdessa sijaitsi myös Hakalax Pub, Suomen vanhimpia ja kuuluisimpia pubeja; muiden kaupunkilaisten, erityisesti halkokarilaisten, mielestä paikalle sopivampi nimi olisi ollut Räkäläx. Nimestä ei päästy selvyyteen, koska jeppisläiset ja Ullavan mafia yksissä tuumin kerkesivät sitä ennen polttaa sen[1].

Ykspihlaja[muokkaa]

Ykspihlaja (ruots. Ettrönn) on Kokkolan kommunistien historiallinen asuinpaikka. Tiettävästi kaikki Kaustis-Pohjanmaan kommarit koottiin tänne vapaussodan jälkeen, toiveena, että he pysyisivät samalla alueella syntymästä loppuun, joka onkin pitkälti toteutunut. Myöhemmin Ykspihlajaan rakennettiin vielä satama, jonka kautta kommarit karkotettiin Ruotsiin, lähinnä Trollhättaniin. Sittemmin siellä asuvia kommareita on päätetty rankaista ja heiltä on poistettu koulu. Tästä syystä kommarit joutuvatkin nyt astumaan pahamaineiseen Koivuhakaan käydäkseen koulua.

Kirkonmäki[muokkaa]

Rautatie erottaa Kirkonmäen (ruots. Kyrksbacka) keskustasta. Tämä ei kuitenkaan ole viimeinen kaupunginosa (Ykspihlajaa ei lasketa), jossa ruotsinkieliset vielä yrittävät orjuuttaa suomalaisia. Kirkonmäkeläisiä pitääkin rautaisessa otteessaan eversti Tony Storbackan johtama salainen poliisi GBK (väännös nimestä KGB). Kovasta yrityksestä huolimatta GBK:n vastavoimaksi perustettu KPV (Kokkola Pitää Vapauttaa), tai sen maltillinen siipi KPS (Kokkola Pitää Siivota) eivät ole onnistuneet syrjäyttämään GBK:ta Kirkonmäellä. Kirkonmäellä sijaitsee myös yksi Kokkolan tärkeimmistä kulturellisista paikoista, jo ammoisilta ajoilta asti seisonut kivikirkko. Tänne kokkolalaiset kokoontuvat Palvomaan.

Koivuhaka[muokkaa]

Koivuhaka (ruots. Björkhage) on pummien, juoppojen ja työttömien kaupunginosa. Enempää tietoja ei ole, koska kukaan ulkopuolinen ei ole sinne tohtinut tällä vuosituhannella astua. Öisin kuiskitut kauhutarinat ja lastenpelottelut kuitenkin kertovat, että Koivuhaassa ei olla kuljettu jalan sitten kolmeenkymmeneen vuoteen, eikä sieltä löydä ulos ilman tarinoissakin eeppisen maineen saavuttanutta karttakirjaa. Taxit ja bussit kiertävät tämän ihmisen pahuuden sisälleen sulkevan karanteenialueen kaukaa. Ken viimeisestä Kokkolan liikenteen paikallisvuorosta myöhästyy, saa kaiken toivon heittää.

On myös huomattava, että koivuhaassa ei kannata autossa pitää pöläreitä. Ne varastetaan heti, kun auto pysähtyy. Tämä koskee myös koivuhaan ulkopuolisia, joten jos ulkoapäin tulevana saat mielenhäiriön mennä kyseiselle alueelle, poista pölärit ja laita ne vaikka kassakaappiin. Samaten tuulilasinpyyhkimet ja muut löyhästi kiinni olevat esineet kannattaa laittaa samaan paikkaan. Erityisen vaarallinen on keskellä Oravankatua sijaitseva jumalaton töyssy. Siitä ei saa ajaa alle 80 km/h vauhdilla, koska siinä lähtee pölärit liikkuvastakin autosta. Nyttemmin on panostettu oikein tosissa että saataisiin aluetta rauhoitettua eli kaikki kokkolan alueen poliisipartiot on ohjeistettu kiertämään alue partiovuorollaan vain kerran,aikaisemman neljän kerran sijaan.Koivuhaan liikekeskus muistuttaa tuota rakasta 80-lukua niin ulkoasultaan kuin palvelukonseptiltaankin.Löytyy lakkautusuhanalainen sivukirjasto,r-kioski ja konkurssiuhan alla painiskeleva ns.ravintola ja tietty tyhjää,ylihinnoiteltua toimitilaa kusetettaville,muka "tilaisuuteensa tarttuville" yrittäjille.

Öja[muokkaa]

Luodon rajalla. Kokkolalaiset laskevat sen kuuluvan Luotoon, luotolaiset Kokkolaan. Asia on pantu vireille ja sitä puidaan paraikaa paikallisilla turpakäräjillä. Asia on edennyt nk. "käsittelyvaiheeseen" ja näin ollen Kokkolan keskussairaalaan, myös arvauskeskukseksi kutsuttuun, on rakennettu oma siipensä käsittelyssä vahingoittuneille.

Mesilä[muokkaa]

Mesilä (ruots. Honunggen) perustettiin sen jälkeen kun eräs työläinen Koivuhaasta voitti Loton päävoiton ja rakensi voittorahoilla omakotitalon.

Mesilä on pieni kaupunginosan tapainen asumalähiö Koivuhaan kupeessa. Mesilä sijaitsee sinänsä hauskalla paikalla siten, että kun keskeltä lähtee kävelemään sokkona mihin tahansa suuntaan, päätyy lopulta hautausmaalle, sillä Mesilän ympärillä on kaikki Kokkolan kolme hautausmaata. Lisäksi Kokkolan ainoa eläinten hautausmaa sijaitsee Mesilän rajojen sisällä. Mesilässä on hyväksyttyä käyttää autona vain Toyota Avensista tai Kartanovolvoa.

Mesilän palveluihin kuuluu: Kioski.

Korkeahuhta[muokkaa]

Korkeahuhta (ruots. Hönssveda) on siitä kummallinen paikka, koska siellä on vain pari lahoa tönöä, ja Kälviän karhukommuunin eräs siipi. Tiet ovat kuoppaisia ja hevosia on paljon, joten tässä korpelassa kuljetaan paskaisilla lava-autoilla ja hevosilla. Korkeahuhdasta 96,2% on metsää. Tiedon mukaan korkeahuhtalaiset ovat villi-ihmisten kaltaisia, ja muutama puuttuva rengaskin taitaa löytyä. Yksi nykypäivien ihminen on astunut Korkeahuhtaan, ja saanut tietoonsa, että nämä ihmisapinat syövät raakaa lihaa ja juovat omaa kustansa, koska vettä ei ole kahdenkymmenen kilometrin säteellä.

Kaustari[muokkaa]

Kaustari (ruots. Kaustarhygth) on yksi Kokkolan vanhimmista alueista, ja saattaapi yhäkin olla yksi tiheimmin asutetuista kuopparuotsalaisten keskiöistä. Täällä sikäli luonnonhelmassa lepäävässä, pääosin maatalouslähiössä, voidaan yhä nähdä elävänä lehmiä, hevosia sekä kissoja ja koiria. Ja Kokkolan-ruotsia puhuvia lapsia. :Kaustarissa sijaitsee tätä nykyä myös oma koulu, koska muut Kokkolan koulut lakkasivat vastaanottamasta näitä sisä siittoisia bättrefolken räkänokkia. Koulu onkin yksi nerokkaimmista keksinnöistä - pellon keskellä oleva huonosti hoidettu katoton huone.

Kaustarin palveluihin kuuluvat: Kioski, Kidutushuone lapsille sekä Ruåtsinkielinen päiväkoti.

Rytimäki[muokkaa]

Rytimäki (ruots. Ryttbacke) on pahamaineisuudessaan vertaansa vetävä jopa Koivuhaalle. Täällä rapistuvien pienkerrostalojen, ahtaitten ja pimeitten OK-talojen sekä matalien rivitalojen sokkaelikossa on vaikea tietää mistä suunnasta pääsisi nopeiten ulos, ja se tieto tulee myös tarpeeseen, kun alueen useat Mustalaiset ja sosiaalipummit alkavat jahtaamaan sinua. Tiettävästi Rytimäelle yritettiin sulkea kaikki Kokkolan seudun mustalaiset, mutta yritys epäonnistui onnettomasti kun mustalaisten vapaustaistelija Einar Lönnqvist päätti viedä hevosensa laitumelle hakalahteen. Sieltä Einarin laaja perhe levisi kuin Jokisen eväät ympäri Kokkolaa.

Ruotsalo[muokkaa]

(Ruåtsiksi Svesnkande)

Nimi kertonee kaiken tarvittavan tästä kaupunginosasta. Sanomattakin selvää, että Kokkolan keskustaan tästä läävästä on hyvin pitkä matka. Kerrotaan kuitenkin sen verran, että Ruotsalo sai alkunsa erään kuopparuotsalaisen vaelluksesta. Håkan Svartsyngre oli oman aikansa sankari, ja hänen torppansa on yhä Ruotsalon vaalituin aarre.

Rimmi[muokkaa]

Rimmistä (ruots. Grim) on monenlaisia juoruja kuultavissa, sekä kansantarinoita, ja jokainen niistä kertoo muinaisista ajoista. Kuopparuotsalaisten aikoinaan saavuttua Kokkolan seutuville, kohtasivat he alkuperäiskansalaisia, tummia ja metsässä piileskeleviä pikku otuksia, jotka alkukantaisesti asuivat maahan kaivetuissa kuopissa ja roikkuivat puista kuin apinat. Nämä muinaissuomalaiset olennot ajettiin mahdollisimman kaukaiseen nurkkaan Kokkolaa - lähelle Ruotsaloa toisin sanoen, ja kuopparuotsalaiset vaihtoivat heidän kanssaan kaikenlaisia nykyaikaisia tarvikkeita nahkoihin toiveenaan sivistää näitä poloisia.

Onko siis ihmekään, että kun sivistys pikkuhiljaa alkoi kukoistaa näissä alkuihmisissä vähääkään, perustivat he peräti kaksi nahkatehdasta alueelleen.

Matkailu Kokkolassa[muokkaa]

Vilkkaana satamakaupunkina Kokkola on myös erittäin tunnettu hyväksyvästä ja vastaanottavasta ilmapiiristään. "Suomen Amsterdamina" tunnettu Kokkola on äärimmäisen suvaitsevainen kaupunki johon ovat aina lämpimästi tervetulleita niin homoseksuaalit ja ulkomaalaiset kuin myös vasemmistolaiset ja vääräuskoisetkin.

Kosmopoliittisine kahviloineen ja ravintoloineen Kokkola tarjoaa monipuolisen yöelämän ja turisteille riittääkin nähtävää ja koettavaa pitkäksi aikaa[2]. Suomen kaupungeista Kokkola on se paikka jossa maailman muodin tuulahdukset löytävät ensimmäiset kannattajakuntansa. Edistyksellinen Kokkola luopui noitien polttamisestakin jo 1990-luvulla. Kokkola on myös näyttänyt hyvää esimerkkiä siitä siitä miten Suomen kaksikielisyys voi toteutua täysin ongelmitta ja kieliriidoitta; kaikki yksinkertaisesti puhuvat suomea.

Kokkolan Nähtävyydet[muokkaa]

Yhtenä Suomen vanhimmista kaupungeista Kokkolassa riittää turisteille paljon nähtävää ja koettavaa yllämainittujen hienouksien lisäksi! Tärkeimpinä listalta löytyvätkin seuraavat kohteet, joissa jokaisen kulttuurin nälkäisen ja historian janoisen tulisi vierailla pikimiten.

Erektiopatsas (Erektionstatuden)
Tämä Länsipuistossa sijaitseva upea, nuoruutta ja elinvoimaisuutta herkästi kuvaava veistos on kaikkien nähtävillä ja ihailtavana läpi vuoden. Kesäisin kitsaat kaupunginpäättäjät jopa kääntävät veistoksen suihkuläähteelliset ominaisuudet päälle, ja katselija voi ihailla läpi ilman lentävää, vaahtoavaa elämän eliksiiriä roiskeita jahdaten.
Suntti (Sund)
Suntti. Kokkolan olemassaolon elämänuoma. Nykyään pelkäksi ruskeaksi liejuksi ja yleiseksi kusilaariksi kutistunut Sunti on entisestä likaisuuden hurmiotilastaan vain onneton muisto, vaikkakin yhä erittäin sinnikkäästi kesäisiä tuoksuja levittävä nähtävyys. Tämä uoma, ei joki, uoma, kiemurtelee läpi Kokkolan kuin likavesiränni, joka se periaatteessa onkin.
Huolimatta urheista yrityksistä naamioida Suntti kukilla, silloilla, saarilla, upeilla veistoksilla sekä suihkulähteillä, on Suntti yhä törkyisyydessään voittamaton.
Kerrotaan myös, että Suntissa ui yhä silloin tällöin kaloja, jotka tosin saattavat olla vain juoppojen kuvitelmaa.

Viitteet[muokkaa]

  1. Hakalax-pubin syttymissyy ei tiedossa – rakennus paloi purkukuntoiseksi (Yle.fi 8.8.2015 klo 15:16, viitattu 21.8.2015)
  2. Joskus koettu on niinkin paljon, ettei kaupunkiin edes saavuta kyseisen turistin toimesta uudestaan.