Kitaratappelu

Kohteesta Hikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun


Rohmofantti logo.png Röhmöfantit tarkkailevat tätäkin artikkelia!
Tai tarkemmin ajatellen, ehkeivät sittenkään. Tyhmät ihmiset ovat sitä tyytyväisempiä mitä vähemmän he tietävät. Joka tapauksessa tämän artikkelin vandalisointi johtaa vakaviin edesottamuksiin.


”Tarkoititko: koiratappelu ”

~En tarkoittanut
Wikipedia-logo-en.png
Bruuu-hhuuu-hu-uttokansantulo! Wikipedian niin kutsutut "asiantuntijat" eivät ole kirjoittaneet tästä aiheesta (vielä) yhtään mitään!
DramaticQuestionMark.png
Tiesitkö, että...
Pianon kaatamista ei olla Suomen lainsäädännössä vielä kriminaisoitu.

Kitaratappelu on Suomessa laiton ajanviettotapa, jossa kitaransoittajat kokoontuvat salaisesti suljettuun kehään hakkaamaan kitaralla toisiaan. Kansainväliset vedonlyöntitoimistot saattavat olla juonessa mukana. Kitaratappelussa kehään tulee kaksi kitaransoittajaa, jotka soittamisen sijaan tarttuvat kaksin käsin oman kitaransa kaulasta kiinni ja käyvät silmittömästi hakkaamaan toisiaan. Alun perin tappeluissa käytettiin vain akustista kitaraa, mutta sittemmin mukaan on otettu myös raskaammat sähkökitarat, jolloin vammat ovat muuttuneet vakavammiksi ja johtaneet peräti tappeluun osanottajan kuolemaan.

Myös kitarat voivat tapella keskenään. Tästä on todisteena kaksi vierekkäin hakeutunutta kitaraa, jotka ilmiselvästi ovat valmiudessa hakkaamaan toisensa.

Ensimmäiset kitaratappelut[muokkaa]

Ensimmäiset kitaratappelut tapahtuivat lännenelokuvissa, joista ne vähitellen levisivät kotiolohuoneisiin ja harjoittelukämpille. Alkuvaiheessa kitaratappelut olivat harmitonta hivottelua, mutta ensimmäinen osuma alkoi nopeasti monistua, kunnes päällä oli täysi rähinä. Nykyisin kitaratappelut ovat ammattimaisesti johdettuja ja organisoituja tapahtumia, jossa hävinnyt osapuoli joutuu helposti sairaalaan. Kitaratappeluun osallistunut henkilö ei saa valaehtoisesti paljastaa vammojensa alkuperää, vaan hänen on sitä kysyttäessä vastattava: "jäin pianon alle".

Tyypillinen kitaratappelija[muokkaa]

Tyypillisen kitaratappelijan määritteleminen on hyvin vaikeaa. Tavallisimmin ilmiö kytketään helpoimmin metallimusiikin harrastajien pariin, mutta tämä ei suinkaan ole koko totuus. Varsinkin akustista kitaraa soittavien kitaristien keskuudessa kitaratappelut ovat hyvin tavanomainen ajanviettomuoto. Toisaalta raskaan musiikin piirissä lyöntivälineenä käytetään useimmiten umpirunkoista sähkökitaraa tai bassoa. Tunnetuin kitaratappelua harjoittanut henkilö oli epäilemättä The Doors-yhtyeen Jim Morrison, joka viimeisinä vuosinaan hakkasi kokeeksi poliisia kitarallaan nähdäkseen vain, mihin se johtaa.

Väitetään, että jääkiekkokaukalossa tapahtuva nahistelu olisi syyhy-yhteydessä kitaratappeluihin. Kuvan tappelijoilla ei ole mitään tosiasiallista tekemistä itse kitaratappelujen kanssa.

Poliisin kitaratappeluyksikkö[muokkaa]

Rikospoliisi on perustanut erityisen kitaratappeluyksikön, jonka tehtävänä on soluttautua kitaratappeluja ylläpitävien henkilöiden joukkoon ja ilmiantaa heidät. Erityisesti Itä-Suomessa toiminta on osoittautunut yllättävän laajaksi. Voidaankin sanoa, ettei tienoolla ole sellaista heinälatoa tai riihtä jossa kitaratappelua ei olisi pidetty. Poliisilla on sieltä täältä kerättyä raskauttavaa todistusaineistoa lähinnä rikottujen ja veren tahraamien kitarakappaleiden muodossa.

Kitaratappelu yhteiskunnallisena ongelmana[muokkaa]

Kitaratappelu nähdään yleisesti yhteiskunnan sisäistä turvallisuutta ja yleisiä elämänarvoja uhkaavana ilmiönä. Tästä syystä valtiovalta on kiinnittänyt ongelmaan erityistä huomiota. Sisäasiainministeriö onkin kouluttanut koetappelijoita, jotta ongelma saataisiin helpommin paljastettua julkisuuteen ja kitketyksi pois. Toistaiseksi tulokset ovat olleet vaatimattomia, koska kitaratappelut on helppo naamioida tavanomaiseksi raskaan rockin konsertiksi.

Katso myös[muokkaa]