Kirjasto
Hikipedia
Kirjasto on:
1. Kirjojen, käsikirjoitusten, karttojen, kausijulkaisujen ja kaiken muun käyttämättömän materiaalin järjestelmällinen varasto.
2. Paikka, jossa kohtaa 1. pidetään yllä.
3. Paikka, jossa ei saa missään nimessä puhua tai käyttää tietokoneita viihteelliseen tarkoitukseen.
Kirjasto ei ole:
1. Kovinkaan paljon kävijöitä kerännyt kohde.
Nykyään kirjastosta on alettu tehdä sähköistä versiota. Tämän kataluuden takana on tietokoneiden ja internetin käytön raju kasvu. Epätoivoiseksikin mainittu yritys kasvattaa kiinnostusta kirjoja kohtaan saattaa tuottaa jonkinmoista tulosta. Nimittäin kirjaston sivujen käyttämä tekniikka ei päästä sinne eksynyttä viatonta seikkailijaa pois. Pelastautuminen vaatii koneen uudelleenkäynnistämisen. Kaiken kaikkiaan kirjaston päämäärä – ja suurin haaste – ei ole mahdollisimman suuren tietomäärän kerääminen ja varastointi, vaan asiakkaiden saanti. Kukaan ei enää tosissaan kiinnitä huomiota näihin paperisiin opuksiin, kun saman tiedon saa kätevästi vaikkapa Hikipediasta.
Kirjaston rinnalla toimii myös muunlaisia muistiorganisaatioita kuten museo. Se onkin suositumpi kohde kuin kirjasto, sillä sinne tehdään jopa luokkaretkiä.
Sisällysluettelo |
[muokkaa] Kirjastohemmoja tyyppejä
- Kansalliskirjasto
Useimmissa maissa on oma Kansalliskirjasto, jonka tehtävänä on koota säilytettäväksi kaikki maassa julkaistu materiaali, kuten musiikki, kirjallisuus.. yms. Tätä kutsutaan kansalliskuiviografiaksi.
- Tieteellinen kirjasto
Tieteellistä kirjastoa käytettiin ennen pelkästään tieteelliseen tarkoitukseen, eikä se ollut tavallisten kansalaisten ulottuvilla oleva sovellus. Myöhemmin, kun tieteellisissäkin piireissä siirryttiin tietotekniikan puoleen oli jostakin saatava kävijöitä, joten kyseiset kirjastot avattiin kaikkien käytettäväksi.
- Yleinen kirjasto
Yleisiä kirjastoja on ollut jo kautta historian. Kirjastolain mukaan suomen jokaisessa kunnassa on oltava kirjasto. Lähes kaikki kunnat noudattavatkin tätä säädöstä. Jopa erilaisissa laitoksissa voidaan nähdä kirjastojen rippeitä, kuten vankiloissa, kouluissa ja sairaaloissa. Näissä kyseisissä paikoissa kun ei ole mitään muutakaan tekemistä, niin on pakko tarttua kirjaan. Kirjastoista voi löytää myös musiikkia ja videoita, mutta yleensä ei, sillä kaikki on jo varastettu. Lähes kaikkien yleisten kirjastojen annin voi löytää suurina ja raskaina arkistoina internetistä, jos vain uskaltaa etsiä oikeasta paikasta.
Kirjaston rooli sivistyksen kasvattajana on ollut pitkään vaakalaudalla. Kirjastoja käytettiin aluksi uskonnollisten aatteiden levittämiseen, mutta nykyään ne keskittyvät pääosin propagandaan ja kansan pitämiseen tietämättömänä tarkasti laadittujen valheellisten opuksien avulla. Oikeastaan kahden edellisen lauseen perusteella eipä kirjastojen perimmäinen tarkoitus ole juuri muuttunut.
- Yrityskirjasto
Näiden toisen maailmansodan jälkeen perustettujen kirjastojen anti perustuu tieteelliseen kirjallisuuteen.
[muokkaa] Kirjaston toimivuus
Kirjastossa voi törmätä näihin termeihin, jotka jakautuvat teknisiin ja tekstiilisiin tehtäviin.
Teknisiä tehtäviä ovat
- Aineiston valinta
- Aineiston hankinta
- Aineiston luenta
- Aineiston palauttamatta jättäminen
- Aineiston poltanta
- Sakkojen maksanta
Tekstiilisiä tehtäviä ovat
- "Shhhh!" äännähdyksen yhtäjaksoinen ylläpito
- Kävijöiden tarkkaileminen mahdollisten varkauksien välttämiseksi.
[muokkaa] Tietotekniikka kirjastoissa
Kirjastot ovat yrittäneet nykyaikaistua lisäilemällä tietokoneita tiloihinsa. Näitä koneita ei kuitenkaan saa käyttää muuhun kuin kirjaston sisältämien teosten hakuun, joten se siitä yrityksestä.
