Kirjasto
Hikipedia
| {{{otsikko}}} | |
|
Kirjasto on:
|
|
Kirjasto ei ole:
|
Nykyään kirjastosta on alettu tehdä sähköistä versiota. Tämän kataluuden takana on tietokoneiden ja internetin käytön raju kasvu. Epätoivoiseksikin mainittu yritys kasvattaa kiinnostusta kirjoja kohtaan saattaa tuottaa jonkinmoista tulosta. Nimittäin kirjaston sivujen käyttämä tekniikka ei päästä sinne eksynyttä viatonta seikkailijaa pois. Pelastautuminen vaatii koneen uudelleenkäynnistämisen. Kaiken kaikkiaan kirjaston päämäärä – ja suurin haaste – ei ole mahdollisimman suuren tietomäärän kerääminen ja varastointi, vaan asiakkaiden saanti. Kukaan ei enää tosissaan kiinnitä huomiota näihin paperisiin opuksiin, kun saman tiedon saa kätevästi vaikkapa Hikipediasta.
Kirjaston rinnalla toimii myös muunlaisia muistiorganisaatioita kuten museo. Se onkin suositumpi kohde kuin kirjasto, sillä sinne tehdään jopa luokkaretkiä.
Sisällysluettelo |
[muokkaa] Kirjastohemmoja tyyppejä
[muokkaa] Kansalliskirjasto
Useimmissa maissa on oma Kansalliskirjasto, jonka tehtävänä on koota säilytettäväksi kaikki maassa julkaistu materiaali, kuten musiikki, kirjallisuus.. yms. Tätä kutsutaan kansalliskuiviografiaksi.
[muokkaa] Tieteellinen kirjasto
Tieteellistä kirjastoa käytettiin ennen pelkästään tieteelliseen tarkoitukseen, eikä se ollut tavallisten kansalaisten ulottuvilla oleva sovellus. Myöhemmin, kun tieteellisissäkin piireissä siirryttiin tietotekniikan puoleen oli jostakin saatava kävijöitä, joten kyseiset kirjastot avattiin kaikkien käytettäväksi.
[muokkaa] Yleinen kirjasto
Yleisiä kirjastoja on ollut jo kautta historian. Kirjastolain mukaan suomen jokaisessa kunnassa on oltava kirjasto. Lähes kaikki kunnat noudattavatkin tätä säädöstä. Jopa erilaisissa laitoksissa voidaan nähdä kirjastojen rippeitä, kuten vankiloissa, kouluissa ja sairaaloissa. Näissä kyseisissä paikoissa kun ei ole mitään muutakaan tekemistä, niin on pakko tarttua kirjaan. Kirjastoista voi löytää myös musiikkia ja videoita, mutta yleensä ei, sillä kaikki on jo varastettu. Lähes kaikkien yleisten kirjastojen annin voi löytää suurina ja raskaina arkistoina internetistä, jos vain uskaltaa etsiä oikeasta paikasta.
Kirjaston rooli sivistyksen kasvattajana on ollut pitkään vaakalaudalla. Kirjastoja käytettiin aluksi uskonnollisten aatteiden levittämiseen, mutta nykyään ne keskittyvät pääosin propagandaan ja kansan pitämiseen tietämättömänä tarkasti laadittujen valheellisten opuksien avulla. Oikeastaan kahden edellisen lauseen perusteella eipä kirjastojen perimmäinen tarkoitus ole juuri muuttunut.
[muokkaa] Yrityskirjasto
Näiden toisen maailmansodan jälkeen perustettujen kirjastojen anti perustuu tieteelliseen kirjallisuuteen.
[muokkaa] Kirjaston toimivuus
Kirjastossa voi törmätä näihin termeihin, jotka jakautuvat teknisiin ja tekstillisiin tehtäviin.
Teknisiä tehtäviä ovat:
- Aineiston valinta
- Aineiston hankinta
- Aineiston luenta
- Aineiston palauttamatta jättäminen
- Aineiston poltanta
- Sakkojen maksanta
Tekstillisiä tehtäviä ovat:
- "Shhhh!" äännähdyksen yhtäjaksoinen ylläpito
- Kävijöiden tarkkaileminen mahdollisten varkauksien välttämiseksi.
[muokkaa] Tietotekniikka kirjastoissa
Kirjastot ovat yrittäneet nykyaikaistua lisäilemällä tietokoneita tiloihinsa. Näitä koneita ei kuitenkaan saa käyttää muuhun kuin kirjaston sisältämien teosten hakuun, joten se siitä yrityksestä.
[muokkaa] Henkilökunta
Tässä osiossa on lueteltu joitakin henkilöitä, joihin saatat kirjastoreissullasi törmätä. Muistakin sitten törmätä niin, että silmälasit ja sylissä mahdollisesti huojunut kirjapino lentävät mahdollisimman pitkälle. Ensin henkilöstä kerrotaan perustiedot, joiden alla luetellaan aina parhaat tavat vittuilla hänelle.
[muokkaa] Kirjastotoimen johtaja
Ylhäisistä ylhäisin. Jakelee henkilökunnalle ruoskaniskuja aina asiakkaiden ollessa muualla. Muuta hän ei oikeastaan teekään, vaan ulkoistaa kaikki ikävät tehtävät kanslistille (ks. alempaa).
Paras tapa vittuilla: Tämä onkin haastava tapaus, sillä kirjastotoimen johtaja on jotakuinkin immuuni vittuilulle, ja kaikki vittuiluyritykset kimpoavat hänen ryhdikkäästä rinnastaan kanslistin niskaan. Sitä paitsi kirjastotoimen johtajalle mieliksi oleminen on välillistä vittuilua koko kirjaston muuta henkilökuntaa kohtaan; tämän pullean madon hyvinvointi on kääntäen verrannollinen kaikkien muiden vastaavaan. Siksipä kirjastotoimen johtajalle vittuileminen onkin parasta unohtaa ja päinvastoin on syytä nostaa hänelle hattua.
[muokkaa] Kanslisti
Paras tapa vittuilla: Mene lainaustiskille ja kerro olevasi aikeissa kopioida koko Anders Behring Breivikin 5000-sivuisen manifestin itsellesi ja ystävillesi. Ojenna virkailijalle viidensadan euron seteli, joka pitäisi murtaa 50-senttisiksi, sillä kopiokone kelpuuttaa ainoastaan 50-senttisiä. Virkailija joutuu haalaamaan kanslistin paikalle, ja seurauksena on tietysti aivan hävytön selkkaus, jota sinä ylläpidät ja lietsot periksiantamattomalla nillityksellä. Lähtiessäsi voit esittää jyrkkäsanaisia huomioita palvelun tasosta sekä potkaista kanslistia sääreen.
[muokkaa] Kirjastovirkailija
[muokkaa] Sivari
Alhaisin "henkilökunnan jäsen". Ei tiedä kirjallisuudesta eikä ylipäätään mistään mitään, sillä on tullut kirjastoon vain pakoilemaan valtion hänelle asettamia velvoitteita, kuten sängyn petaamista ja hernekeiton syömistä. Sivaria on lupa potkia, sillä hän on pumpannut itsensä niin täyteen lamaannuttavia aineita, että ei tunne kipua.
Paras tapa vittuilla: Tämän hahmon kohdalla sopii soveltaa niin kutsuttua koulukiusaajan luovuutta. Kaikki keinot ovat sallittuja sen naurettavan rastapipon nappaamisesta ja heittelemisestä kaverilta toiselle[1] aina nimittelemiseen, homottelemiseen, muksimiseen ja lällätykseen.
[muokkaa] Viitteet
- ↑ Tästä tosin ei ole suuremmin iloa, sillä sivari, toisin kuin useimmat koulukiusatut, harvoin lähtee juoksentelemaan kädestä toiseen sinkoilevan hattunsa perässä, vaan istuu vain sijoillaan tuijottaen tyhjyyteen.
