Kinnula

Hikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Kinnulan kumikorjaamon sijaintipaikka.
Kinnula on sudeettialue Keski-Suomen maakunnan luoteisimmassa kulmassa. Kulttuurillisesti ja osittain maantieteellisesti skitsofreeninen Kinnula kuuluu Savoon, Pohjanmaahan sekä jotenkin mystisesti Hämeeseen. Sanallisesti Kinnulan paikallisuuden määritteleminen on äärimmäisen vaikeaa, joten helpompaa on esittää sijaintia kuvaava kartta ja joukko dokumentteja, jotka saattavat lukijan herättää lukijassa tokkuraisen ajatelman kyseisestä paikkakunnasta. Kinnula edustaa pääsääntöisesti kolmannen luokan kunnallistekniikkaa, mutta tiet ovat tarkoituksellisesti huonokuntoiset, jotta maaltapako voitaisiin tehokkaasti estää. Tässä on Kinnulankin osalta epäonnistuttu surkeasti. Kinnulaa kutsutaan Keski-Suomen Galliaksi, sillä tänä kuntaliitosten aikana kunta haluaa pitää kynsin hampain kiinni itsenäisyydestään.

Maansiirtourakoitsijoiden luvattu maa

Yli puolet Kinnulan tulonsaajista on maansiirtourakoitsijoita. Toinen puoli on maanviljelijöitä, joiden sivutulot tulevat maansiirtotöistä. Kinnulassa onkin siirretty maata paikasta toiseen enemmän kuin missään koko telluksella. Kinnulassa on myös enemmän kevyen liikenteen väyliä asukasta kohden kuin missään muualla maailmassa. Tämä tosin johtuu kunnan alati pienenevästä väkiluvusta ja edelleen kasvavasta kevyen liikenteen väylien lukumäärästä. Vielä 1990-luvun alussa Kinnulassa ei ollut metriäkään kevyen liikenteen väylää, mutta kun niiden rakentamisessa päästiin vauhtiin, ei sitä ole voinut enää pysäyttää. Pitäähän lukuisat maansiirtourakoitsijat jotenkin työllistää, muuten työttömyysprosentti lähentelisi sataa. Kuihtuvassa kunnassa ei juurikaan ole kevyttä liikennettä, mutta sehän on sivuseikka. Eivätkä muutamat autojen seassa potkukelkkailevat mummot ole koskaan väyliä oppineet käyttämäänkään.

Tunkkaisempi Kinnula

Kinnulan arkipäivä on kohdattavissa paikallisessa ravitsemusliikkeessä sekä lukuisissa yksityisasunnoissa. Kinnulassa on mahdotonta pitää hauskaa ilman, että paita repeäisi ja kello särkyisi tai katoaisi juhlittaessa. Kinnulassa on myös täysin mahdotonta pitää hauskaa joutumatta tappeluun. Putkaan joutumista ei sen sijaan tarvitse pelätä sillä lähin poliisiasema sijaitsee yli 100 kilometrin päässä. Tämän vuoksi Kinnulassa ei yleisesti pidättäydytä hauskanpidosta.

Valtaosa Kinnulan väestöstä on vanhoillislestadiolaisia, joten myös ikävän pitämisellä on vahvat ja juonikkaat perinteet. Väärässä paikassa nauraminen voi olla Kinnulassa fyysiseen edesvastuuseen johtava rike. Kinnula onkin monissa yhteyksissä mainittu Suomen uskovaisimmaksi kunnaksi, kirkollisvaalien äänestysaktiivisuuden ollessa ylivoimaisesti maan korkein, jopa toistasataa prosenttia. Vanhempien harjoittama lasten uskovaisuuteen aivopesu on tuottanut myös kapinallisia hourupäitä ja tätä kautta ikäviä insidenttejä, joiden lopputuloksista olemme saaneet viime vuosina lehtien otsikoista lukea.

Luonteenomainen piirre kinnulalaisissa ihmisissä on kateus ja paskanpuhuminen. Myös pahansuopaisia liikanimiä jaetaan Kinnulassa ihmisille herkästi.

Kinnulan yrityselämä

Tarkastelemme nyt kuntatalouden pyhintä ja kyseenalaistamattominta osa-aluetta, nimittäin paikallista yrittäjyyttä. Kinnulassa yrittäjiin suhtaudutaan nöyrästi siitäkin huolimatta, että he luottaen suhdetoimintansa suomiin vaikutusvaltaisiin mahdollisuuksiin härskisti väärinkäyttävät kuntalaisten luottamusta. Yrittäjäyhdistyksen ja paikallisen koirasmarttajärjestön edustajat muistavat vanhainkotia ja kunnallisia palvelulaitoksia aina tarpeen tullen, koska näissä yhteisöissä on ajan ja historian tuomaa kokemusta ja tuntumaa käsitellä asioiden suhteita voimasuhteita kunnioittavalla tavalla.

Kinnula toimintakeskuksena

Kinnulassa on toisinaan järjestetty Suomenselän messut. Ne ovat myyntinäyttely potentiaalisille ihmisille, jotka kiertävät, katsovat ja unohtavat. Suomenselän messuilta muistettavin osa on hernekeitto, jota naarasleijonat myyvät hygieenisesti pakattuna. Kinnulassa syntyy tietty määrä älyä ja luovuutta, mutta sen osa on turvatakseen omat mahdollisuutensa paeta mahdollisimman varhaisessa vaiheessa mahdollisimman kauas paikkakunnalta.

Kinnulan entinen kunnanjohtaja yritti väkisinkin tehdä tästä alle 2000 asukkaan kylästä kaupunkia 1990-luvulla, ja hankkeen kariuduttua kaivoi roskiksesta esiin vanhan kauppala-käsitteen ja ajoi Kinnulasta kauppalaa. Nämä yritykset aiheuttivat lähinnä hilpeyttä. Nykyinen kunnanjohtaja halusi Torinon olympialaisten jälkeen rakentaa Kinnulaan curling-hallin, mutta sekin jäi haaveilun asteelle. Kinnulan kunnantaloa kutsutaan kansan suussa bunkkeriksi ja serkkulaksi, sillä sinne ei pääse ylipalkattuihin suojatöihin, ellei kuulu oikeaan puolueeseen tai uskontokuntaan, tai ole jonkun viranhaltijan tai päättävissä elimissä olevan luottamushenkilön lähisukulainen. Huhujen mukaan päättävillä elimillä onkin ollut merkittävä rooli Kinnulan kunnallispolitiikassa.

Kinnulan kulttuurielämä

Joka kesä järjestettävät Kinnula-päivät tarjoavat erilaisia tapahtumia, kuten Kinnulan vahvin juoppo. Päivien kunniaksi paikallinen ravitsemusliike järjestää karaokeillan saadakseen edes joskus asiakkaita. Kinnula-päivät huipentuvat yleensä perjantain ja sunnuntain väliseen yöhön, jonka aikana paikallinen räpellyssarjan pesäpalloseura kerää hillot kunnan juopoilta sekä kaikilta huvialueen välittömään läheisyyteen eksyneiltä. Joskus harvoin esiintymään on saatu Kinnulan ulkopuolella tunnettu artisti. Yleensä artistit ovat oman kunnan kasvatteja, sillä kukaan paikallaolija ei huomaisi vahvan humalatilansa vuoksi vaikka lavalle astuisi itse Madonna.

Kinnulan "kulttuurielämään" kuuluvat myös olennaisena osana niin kutsutut resupukit. Resupukit ovat ensimmäisenä joulupäivänä liikkuvia juoppoja jotka kulkevat talosta taloon saadakseen huikkaa. Resupukkiperinne on alkanut viime vuosina hiipumaan, sillä maailmanlaajuisen taantuman vuoksi heille ei enää ole viinaa tarjottavaksi. Yleensä resupukit kerääntyvät loppuillasta paikallisen ravitsemusliikkeen lähistöön saadakseen tarvitsemansa alkoholiannoksen.

"Rieska ei oo leipeä eikä kinnuset ihmisiä", "Pohjalta paranoo ku kinnusten piimä", "Kinnulasta on kirvesheitto helvettiin", "Ei saa päästää hyviä geenejä Kinnulan rajojen ulkopuolelle" ja "Mitä serkumpi, sitä herkumpi" ovat kuuluisia kinnulalaisia sanontoja.