Kesämökki

Kohteesta Hikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Kesämökki on vanhassa neuvostoliittolais-itäblogistisessa propagandassa esiintyvä termi, jolla johdettiin kansaa harhaan uskottelemalla sille, että suuri osa suomalaisista joutuu asumaan metsässä surkeissa hökkeleissä vailla mitään mukavuuksia, koska ihmisillä ei ole varaa elää kapitalistisen järjestelmän kiskuritasolle ylihinnoitelluissa kerrostaloslummeissa kuten vaikkapa Neuvosto-Venäjällä, missä kyseinen asumismuoto on Isä aurinkoisen siunaaman suunnittelun huippuunsa kehitetyn urbaaniajattelun mitä suurenmoisin tuote.

Kesämökki tyypillisessä kesäsäässä sateen aikana.

Historiaa[muokkaa]

Mainitun kaltaisia mökkejä kutsuttiin aikaisempina vuosisatoina milloin mäkituviksi tai torpiksi, milloin bungaloweiksi tai haciendoiksi. Yhteistä niille on aina ollut, että kyseisen mökin asuja ei vietä siinä koko aikaa, vaan käy toisinaan liikematkalla, sotaretkellä tai muulla vastaavalla piknikillä, naapurissa kortilla, tai muuten vain häiritsemässä normaalien ihmisten rauhaa.

Hänen tavoitteenaan on, paitsi tietysti viettää aikaa mökillään, täyttää stalinistisen asuntopolitiikan propagandistiset tavoitteet länsimaisen kapitalismin turmeleman ihmisen kehittymättömyyden osoittamiseksi kommunistisen järjestelmän ylivertaisuuden rinnalla. Ylivertaisen tehokkaasti kyseinen järjestelmä on lähes kokonaan kadonnut maapallolta kesämökkien edelleen kukoistaessa, oli sitten propagandaa tai ei.

Kesäasumisen sietämätön keveys[muokkaa]

Pääartikkeli: Mökkeily

Ollessaan kesämökillään urbaani suomalainen, maaseudun rauhasta nauttiva datchassaan viihtyvä venäläinen, kelohirsimökkiään mustasukkaisesti rustaava ruotsalainen ja vuononperukoilla vuoroveden tuhoja korjaava norjalainen mökkeilijä kukin kyttää parhaansa mukaan (niinkuin susi nussiessaan, että tuleeko metsästäjä) ettei vain kukaan naapuri tai muu vastaava ulkopuolinen sietämätön häirikkö pääse näkemään, kuulemaan tai edes haistamaan mitä uutta ja elintasollisesti olemisen laatua kohottavaa mökkeilijä on asentamassa/rakentamassa mökkiinsä, kuten vaikkapa typerien antiikkitaulujen tilalle kunnon taulutelevisioita.

Asumissukkulointia[muokkaa]

Tämän vuoksi useimmilla mökkiläisillä onkin kaupungissa tai muussa vastaavassa asutustaajamassa toinen, ensisijaiseksi asunnoksi verotustiedoissa merkitty kakkosasunto. Siellä käydään vain hätäisesti tarkistamassa posti ja asujia esittämään kyhätyt guttaperkkanuket, joilla koetetaan hämätä mm. mediamaksuluvan tarkastajaa luulemaan, ettei siellä katsota ilmaiseksi Ylen nettisivuja, koska nukeilla on jatkuvasti silmät kiinni. Toistensa takapuolessa. Mikä johtaa siveyspoliisin piiritykseen komisario Pöystin johdolla. Jännää.

Mökkielämän vaaroja[muokkaa]

Tyypillisesti mökkieläjä sortuu ainakin seuraaviin virheisiin:

Kivetty mökki Na Zialandissa. Täysihoitoon kuului mm. hernekeitto. Oli Wasa-kuningassuvun käytössä.
  1. Hän innostuu huutelemaan naapuriaan kylään niinkuin television mainoksessa niinmuodoin samoin vakavin seurauksin, ja olut loppuu kesken.
  2. Hän lähtee marjastamaan eikä enää löydä takaisin mökilleen. Joutuu kysymään tietä ja saattaa itsensä naurunalaiseksi, mikäli sitä ei vielä ole.
  3. Hän hankkii uuden, liian kalliin mökin vain näyttääkseen naapureilleen (kaupungissa) miten typerä elintasokilpailija on

(Aivan niinkuin nämä eivät sitä tietäisi, koska ovat itsekin samanlaisia) asiaa tarkistamatta saaresta Perämeren perukoilta, ja joutuu vielä investoimaan veneeseenkin.

  1. Hän ilmoittaa poliisille olleensa silminnäkijänä silmittömässä juhannustappelussa naapurimökillä, mutta todistajanlausuntoa antaessaan ei kykene antamaan mitään konkreettisesti hyödyllistä tietoa, koska olutta oli sinä iltana ollut tarpeeksi, ellei liikaakin.
  2. Hän hankkii mökin liian vaikeakulkuisesta maastosta, ja joutuu investoimaan ns. citymaasturiin, maailman turhimpaan ajoneuvoon, minkä vuoksi naapurien on tietenkin hankittava vastaavasti isommat autot.
  3. Hän ryhtyy vuokaamaan mökkiään ulkopuolisille kattaakseen mökkeilyn kustannukset. Lopulta mökki palaa, eikä mikään palaa entiselleen.
  4. Mökkeilijä hankkii useamman mökin joko omakseen tai muuten vain käyttöönsä, eikä enää muista millä viikolla pitäisi olla missäkin. Tämä on mökkihöperyyden (Tabernomania Domushöperensis )ensimmäinen vaihe.

Mökkielämä vastaan urbaani elämä[muokkaa]

Useimmat mökkeilyyn syyllistyvät ihmiset koettavat lieventää oloaan hankkimalla mökilleen mahdollisimman paljon urbaanielämän rekvisiittaa, kuten perille johtava asfalttitie, autotalli ja kotiteatteri.

Rantaan on tietenkin päästävä sukkahousut ehjänä ja lakerikenkiä naarmuttamatta. Kunnon portaat siis laituripolulle, parhaassa tapauksessa liukusellaiset, tai jopa vuoristovaunu.

Kaupunkiasunnon puutarhassa voi toki sonnustautua saappaisiin ja tuulipukuun, mutta mökillä on oltava aina valmiina milloin lähtemään kaupunkiin kaljalle, milloin naapuriin talkoisiin jos omat kaljat on loppu. Näin ollen on parasta aina pukeutua tyylikkäästi jota vaatteiden vaihtoon ei kulu turhaan aikaa.

Punainen tupa ja perunamaa[muokkaa]

Jokaisen suomalaisen unelma on kansanlaulun sanojen mukaisesti täyttää kaikki niemet, notkelmat ja saarelmat mökeillä lain suoman minimietäisyyden sallimalla mökitystiheydellä. Kun otetaan huomioon, että elämme ihaNuuksion ihmemaassa Suomessa, on kaikki vesistöjen rannat pikimmin täytettävä mökeillä. Näin estettäisiin kallisarvoisen rantatonttimaan valuminen ulkomaalaisomistukseen, ja estettäisiin ulkopuolisten laivastojen maihinnousuyritykset kalliin, mutta arvokkaan maamme maaperälle perin tehokkaasti.

Tosin perunamaan perustaminen perulaisittain peruisi pian perusteettomat piruilunsa, koska maamme perä, siis maaperämme on melko alhainen ph-arvoltaan, eikä peruna välttämättä viihdy kovin hyvin emacs emäksisessä maassamme. Tämä on myös selitys suomalaisen mökkieläjän keskimääräistä korkeampaan happamuuteen muita kohtaan.

Kesäillan hämyssä[muokkaa]

Vaikka mökittelyn alkuperäinen lopullinen ratkaisu olikin saada omaa rauhaa, on useissa tapauksissa jo rakennettu kokonaisia mökkikyliä. Useimmat mökit ovat perunamaattomia nykyään, koska sopivaa maata on lähinnä savikoilla jonne kukaan ei halua mökkiään. Eivätkä mökit ole läheskään yhtä punaisia kuin omistajansa palanut niska.

Jäljelle kansallisesta idyllistä jääkin enää kesäillan rauha naapurin uisteluveneen lipuessa salakavalasti katiskasi vierestä kipparin huudahtaessa:

Hei, onks toi verkonmerkki oikeesti siis verkonmerkki?!

~uisteluveneen kippari

Tai hieman äänekkäämmän pikaveneen hyppiessä maha ja keula vuoroin pystyssä väärin asetetun moottorin takia tyyntä vedenpintaa ja korvia särkien aiheuttaen samalla perälaineen, joka kastelee laiturillasi kuivuvat pyykit.

Tai naapurimökiltä kuuluva rälläkän suloinen, soinnikas ääni kesken kahvituokion laiturin terassilla.

Rauhallinen uistelutuokio päättyy ja nyt on kiire katsomaan uutisia.

Tai ollessasi veneellä hiljaisessa kaislikkorannassa ongella luonnon helmassa tunnet suoraan veneen alta kuuluvan ja veneen laidoissa resonoivan basson jumputuksen äänen kantautuessa joltain kalliolla sijaitsevalta näköetäisyyden ulkopuolella olevalta mökiltä meneillään olevan hevituokion aikana.

Tai täyteen rakennetun pikkujärven rantamökkien kännykäkeskustelujen puheen kantautuessa vettä pitkin kuultavaksesi, niin että saat tietää koko kulmakunnan uutiset ilman, että laitat omaasi edes päälle.

Kaikki tämä, ja kesillan idylli on vähintäänkin täydellinen. Ellet sitten pilaa sitä olemalla omalla mökilläsi liian hiljaa.

Katso myös[muokkaa]